Kun tämän tekstin pohjia kirjoitin, brexitistä oli kulunut 48 tuntia. Päivystävät dosentit verryttelivät kielenkantoja, koska heitä kutsutaan erilaisiin medioihin ottamaan kantaa vaikutuksiin Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.

Suomalainen osuustoiminta selvittää tämänkin tilanteen hyvällä taseella ja tuloksentekokyvyllä. Jota löytyy, sen näytti vuosi 2015.

Avaa Osuustoimintayritykset 2015 -taulukko tästä

Taistelijan malja kuuluu Valiolle

Se alkoi elokuussa 2014. Venäjä löi rajan kiinni ja 400 miljoonalle maitolitralle piti löytää uusi osoite. Eihän 45 000 lehmää voinut jättää työttömäksi. Oli korvattava itänaapurin osuudet eri tuotteissa, suurimpana juuston valmistuksen 35 miljoonaa kiloa eli lähes 80 prosenttia sen koko tuotannosta.

Lokakuussa 2014 astui puikkoihin Annikka Hurme, pitkään taloa palvellut ammattilainen. Hänelle ja koko Valion organisaatiolle voi hyvällä omallatunnolla ojentaa vuoden 2015 taistelijan maljan.

Voin ostajiksi keksittiin ranskalaiset leipomot. Pariisilaiset söivät itämaidon croissanteissaan. Teollisuuden hera- ja maitojauhe yrittävät tänä kesänä päästä ensi kertaa kauppojen hyllyille Kiinassa. (SK 24/2016).

Eikä Venäjällä ole lyöty hanskoja tiskiin. ”Elokuuhun 2014 saakka painopisteenä oli markkinointi ja myynti. Nyt toimintaspektri on laajentunut, koska omaa tuotantoa kasvatetaan ja raaka-aine hankitaan Venäjältä.” Näin totesi Valio Venäjän uusi pomo Raul Lönnström (KL 13.4.2016)

Maito ei pala pohjaan ja ilmavaivat eliminoidaan. Tuotekehityksen vauhti on uskomatonta ja kauppa ottaa innovaatiot hyllyilleen. Better Rahkariini on lisä-arvotuote, jonka tavoite on yksinkertaisesti nostaa tuottajalle maksettua hintaa. Jonka putoamista ei ole voitu välttää. Siitäkään huolimatta, että väkeä on vähennetty sadoilla.

Luottamusjohdolle hatunnosto! Olisi ollut helppoa hetkellisesti tukea tuottaja-hintaa, koska vahva tase olisi tarjonnut mahdollisuuden järjestää pitoja lainavaroin.

Nettotulos 13 miljoonaa euroa plussilla on saavutus, johon kukaan ei vuosi sitten olisi uskonut! Eikä unohdeta, että investointeja suomalaisen maidontuotannon eteen jatkettiin kunnioitettavassa määrin, kruununjalokivenä Riihimäki.

 

Investointikunkku vaihtuu

Metsä Fibren Äänekosken sellutehdas – huomisen biotuotetehdas – nousee vauhdilla. Investoinnin 1,2 miljardin euron koko on täysin omaa luokkaansa tasavallassa.

Metsä Group on vallannut osuustoiminnallisten ykkösinvestoijan tittelin pariksi vuodeksi selvästi haltuunsa. Varsinkin, kun lisätään Husumin 170 miljoonaa ja puutuoteteollisuuden 100 miljoonaa euroa lasketaan mukaan lukuihin.

Aikaisemmin valtikka on ollut S-ryhmällä. Vuosina 2013-15 kaupan tilojen ja logistiikan parantamiseen on satsattu kunnioitettavat 1,7 miljardia euroa. Uusia Prismoja ja S-marketteja palvelee tänään huippumoderni jakeluautomaatio. Nyt vauhdin olettaisi hivenen hiljenevän.

Ja sitten ykkösinvestoijaksi on ilmoittautunut uusi kandidaatti, OP Ryhmä. Digitalisaatio mullistaa maksuliikenteen ja pankkien asiakastilit eivät ole enää huomenna tilinpitäjäpankin yksityisessä hallinnassa. Busineksen muutos vaatii uutta tekniikkaa, joka ei ole ilmaista.

Nordea on ilmoittanut panostavansa miljardin. OP Ryhmä kertoi viime kesä-kuussa, että vuosina 2016-20 digitalisaatio vaatii jopa kahden miljardin euron investoinnit.

On huikea summa, johon ryhmällä on erinomaisesti varaa. Tuloskunto ja vankassa kunnossa oleva vakavaraisuus ottavat haasteen vastaan. Eikä unohdeta, että nyt ryhmän koosta ja pelinsäännöistä on todellista hyötyä. Pieni ei ole yhtä kaunista kuin ennen.

Asiakkailta kerätyllä 2,8 miljardin euron uudella omalla pääomalla – tuotto-osuuksilla – on oikea osoite, muutoksen turvaava rahoitus. OP Ryhmästä on tulossa uusi investointikunkku!

 

OP Ryhmän uusi suunta

Aikanaan oli innostavaa seurata, kun pankinjohtaja lähestyi eläköitymistä. Uusi pääkonttori nousi ja vihittiin muotokuvien kera. OP Ryhmän ykkönen Reijo Karhinen on lopettamassa pitkää uraansa tavalla, joka jää historiaan. Annetaan hänelle pensseli käteen.

Ryhmän uusi strategia julkistettiin 10.6.2016. ”Tarvitaanko tulevaisuudessa perinteisiä pankkeja ja vakuutusyhtiöitä? Vastaus on, että ihan perinteisessä muodossa ei tarvita.” Näin Karhinen maalasi.

Edellisen sunnuntain Hesarissa oli häneltä selkeä pohjustus (HS 5.6.2016): ”Pankki- ja vakuutuspalvelut ovat integroituneet syvälle muihin palveluihin. Niitä ostetaan muista kanavista kuin pankeista. Ne menestyvät, jotka hallitsevat teknologian, asiakasymmärryksen, palvelumuotoilun ja luottamuksen.”

Digitalisaatio tulee ja kato finanssitoimijoiden joukossa ennakoidaan rajuksi. HS:n Anni Lassila kysyi, onko OP Ryhmä hengissä. ”Totta kai on. Mutta millä toimialoilla se toimii, on kokonaan toinen juttu. OP voi olla monialainen palveluyritys, jolla on vahva finanssiosaaminen.”

Ja Reijo Karhinen kiteyttää osuustoiminnallisen toiminnan ytimen: ”Olemme hyvin kansamme näköinen.”

Terveysalasta on hyvää vauhtia tulossa uuden strategian pioneeri. Sairaaloiden osoitteet ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Kuopio ja Oulu. Eikä unohdeta niiden lisäksi pystytettävää lääkäriasemaverkostoa. Alustavasti rahaa investointeihin palaa 150 miljoonaa euroa.

Entä jatko? Terveysalaan toteutuu lisäpanostus yritysostolla? Markkinoilla on veikkailtu Terveystalon tai Mehiläisen ostoa.

Oman mausteensa jatkopohdintaan tuo vahinkovakuutus Ifin valitus kilpailuviranomaisille, missä OP Ryhmän lainojen ja vakuutusten niputtamista yhteen bonuksilla pidetään markkina-aseman väärinkäyttämisenä.

Mitähän valittajat ovat oikein ajatelleet valitusta rustatessaan? Eiköhän kilpailussa menesty sittenkin oman liikeidean ylivoimaisuudella. Nordealla ja Sammolla on taatusti varaa ja osaamista oman bonusjärjestelmän rakenteluun. Ja se on tehtävä, jos muu ei auta OP Ryhmän pysäyttämiseksi.

 

LähiTapiolan rakennevalmis

Viime kesänä 1.7. poistui fuusioyhtiön rakennekummajainen. LähiTapiola Pääkaupunkiseutu aloitti toimintansa. Nyt on alueyhtiöitä 20 ja koko tasavalta katettu itsenäisillä toimijoilla. Eikä unohdeta LähiTapiola Pankin ja S-Pankin aviollista loppukiriä. Verkkopankit muuttivat yhteen lokakuussa 2015.

On strategisen pohdinnan aika. LähiTapiola aikoo uudella strategiakaudella (vuosina 2016-2018) laajentua merkittävästi vakuutus- ja finanssiryhmästä elämänturvayhtiöksi. (Vuosiesite 2015).

Vakuutusalan uudistukset otetaan yhtiössä vakavasti. Teknologiamurroksen myötä kilpailu kasvaa. Toimialalle on tulossa uusia toimijoita, kypsille markkinoille tullaan tuoreilla ideoilla. Pääjohtaja Erkki Moisander näki huomisen vuosiesitteessään samaan tapaan kuin pääkilpailijan ykkösmies.

Mitä elämänturvayhtiö lopultakin merkitsee? Ainakin samoja polkuja näytetään kulkevan kuin OP Ryhmä. Terveydenhuollossa on oltava mukana. ”Emme rakenna omia sairaaloita”, totesi Erkki Moisander medialle (Taloussanomat 11.5.2016), kun finanssiryhmä kasvatti omistuksensa terveyspalvelujen tuottaja Pihlajalinnasta kunnioitettavalle 30 prosentin tasolle

Ja kiisti samalla, että kysymys olisi ”vakuutusryhmän vastauksesta kilpailutilanteeseen”, joka syntyy finanssiryhmä OP:n suunnasta.

On tai ei, sillä ei ole merkitystä. Sillä on merkitystä, että LähiTapiola hakee omat ratkaisunsa ja tunnustaa pääkilpailijan taloudellisen ylivoiman. Eihän sen rahkeet oman sairaalaverkoston rakentamiseen riitä.

Kyllä 1,6 miljoonaa omaa asiakasta on riittävä potentiaali rakentaa omat strategiset ratkaisut. Alueyhtiöiden toiminta on vasta vakiintumassa ja allianssi S-ryhmän kanssa on lähes hyödyntämättä markkinoinnissa.

Vuosi 2015 jää finanssitalo LähiTapiolan historiaan. Fuusio tuli valmiiksi ja alueyhtiöt toimivat. Tästä on hyvä jatkaa!

Sinänsä hauska yksityiskohta osuustoiminnallisille vakuutuskilpailijoille: EPSI rating 2015 tutki henkilöasiakkaitten asiakastyytyväisyyttä. Ykkössija jaettiin LähiTapiolan ja OP Vakuutuksen kesken. Eli kuka oli voittaja? Osuustoiminta tietenkin!

Halpuuttaminenherättää kysymyksiä

Viime vuosi oli S-ryhmässä mielenkiintoinen. Pääjohtaja Taavi Heikkilän railakas veto johdatella joukkonsa hintakilpailun tielle oli tavoitteiltaan selvä. Lidl pitäisi jollain tavalla pysäyttää ja Prismojen sekä S-marketien käyttötavarahyllyille ostajia. Keskolle olisi ainakin jonkin aikaa pärjätty ilman halpuuttamistakin.

Hieman jännitti, miten tulisi käymään. Valio rasvattoman luomumaidon litrahinta laski 1,40 tasolta 1,10 euroon Oriveden S-marketissa. Varmaa oli, että myyntikatteen laskua ei litrojen lisäyksellä katettaisi. Näkyisikö halpuuttaminen alueosuuskauppojen nettotuloksessa?

Ei näkynyt ja tulema oli muutenkin mielenkiintoinen. Tutkimuksen kohteina oli 18 alueosuuskauppaa. Nämä sisältyivät Talouselämän TE-500 suurinta Suomessa tutkimukseen.

Vuonna 2015 liikevaihto laski 10 miljardista 9,7 miljardiin euroon eli vajaat 3 prosenttia. Ja sitten yllätys: kannattavuus parani 8 prosenttia. Onko kansa kantanut kotiin parempikatteista tavaraa eli kaikki kaupan hyllyt olleet käytössä uudella tavalla?

Tasavallassa päivittäistavaroitten myynti laski 0,7 prosenttia. Lidl voitti markkinaosuuskilvan, lisäystä 0,6 prosenttiyksikköä. S-ryhmän vastaava oli 0,2 eli tältä osin halpuuttaminen ei oikein toiminut.

Kisat kiristyvät. Hesari teki hintavertailun viime kesäkuussa. Prisma Jumbo voitti. Lidl heräsi heti ja maksetuilla ilmoituksilla sai itsensä voittajaksi muualla Suomessa.

Eikä kilpailua vähennä, että Suomen Lähikaupan ostolla laatua korostava ja hintakilpailua vieroksuva Kesko nosti päivittäistavaroiden osuutensa lähes 40 prosentin tasolle.

Kauppalehti otsikoi 23.2.2016 ”Halpahallien valta-asema murenee Saksassa” jaa jatkoi: ”Hyvin varusteltujen supermarkettien osuus on hitaassa kasvussa. Yli puolet kuluttajista painottaa laatua enemmän kuin hintaa.” Mielenkiintoista!

Suurten osuustoiminnallisten hyvä vuosi 2015

OT-lehti tutki suurten suomalaisten osuustoimintayritysten menestystä vuosina 2014-2015. Tulema on oheisessa taulukossa ja se on kiinnostavan mukavaa luettavaa.

Liikevaihto reagoi yleiseen taloustilanteeseen. Siitä huolimatta kannattavuus parani. Yli 4 prosentin tasoa oleva nettotulosprosentti on hyvä.

Taseet ovat uskomattoman hyvässä kunnossa. Kärjessä on Tradeka, jonka taseessa pääomapuolella on 89 prosenttia omaa. Kadehtikaa ihan vapaastii.

TE-500 tutkimus antoi osuustoiminnallisille kouluarvosanan 8,0 eli vuoden 2014 tyydyttävältä tasolta on noustu hyvien oppilaiden joukkoon. PKO ja Keula jakoivat ykkössijan – 8,9 on kiitettävää luokkaa. Huonoin eli SEO pääsi toki luokaltaan – 6,7 ei rimaa heilauta.

Teksti: JORMA SAVOLAINEN

Jaa artikkeli