DMK Group

  • maanviljelijöiden omistama osuuskunta
  • Saksan suurin ja maailman 15. suurin meijeriyritys
  • Euroopan suurin juustonvalmistaja
  • liikevaihto 4,6 mrd. e vuonna 2015 ja 5,3 mrd. e vuonna 2014
  • tuotantolaitos 25 paikkakunnalla Saksassa
  • jalostaa 6,7 mrd. kiloa maitoa (2015)
  • 8 300 maidontuottajaa (Saksassa yht. 69 000 maitotilaa
  • 7 500 työntekijää
  • tuotemerkkejä mm. Milram, Osterland, Oldenburger, Casarelli ja Humana.

Saksan meijerimarkkinat ovat hyvin pirstaloituneet. Suurimmalla jalostajalla, Deutches Milchkontor’illa on vain 15 prosentin osuus maidonhankinnasta.

Pohjois-Saksan Bremenissä pääkonttoriaan pitävällä Deutches Milchkontor’illa (DMK) mietitään kuumeisesti uusia markkinoita maitojalosteille. Osuuskunta joutuu kilpailemaan myös tuottajista, sillä ennätysalhaiseksi painunut maidon hinta on saanut aikaan siirtoliikettä maidontuottajien keskuudessa.

Reilut kolme kertaa Valiota suurempi DMK menetti vuoden 2015 aikana kuusi prosenttia tuottajistaan. Maidonhankinnan voittajiin kuuluu muun muassa hollantilainen meijeri, Friesland Campina. Maidon tuottajahinta vaihtelee ostajittain 20 sentistä 27 senttiin litralta, joten suuri meijerin vaihtajien määrä ei ole yllätys.

DMK maksaa tällä hetkellä noin 21 sentin tuottajahintaa. Viime vuonna DMK maksoi peruslaatuisesta maidosta 27,5 senttiä ja edellisenä vuonna 36,8 senttiä litralta.


Tehtaanjohtaja John Faurholdt Jensen kertoo, että Edewechtin juustolassa valmistuu yli 300 000 kiloa juustoja vuoden jokaisena päivänä.

Johtajat vaihtuvat

Tuottajien tyytymättömyys on johtanut tänä vuonna useampiin mielenosoituksiin DMK:n tuotantolaitosten edessä. DMK:n hallitus vaihtoi osuuskunnan toimitusjohtajan lokakuun alussa. Yhdeksän vuotta osuuskuntaa johtanut Josef Schwaiger väistyi ja tilalle valittiin maidon hankinnasta aikaisemmin vastannut johtaja Ingo Müller (44). Valinta on omistajien viesti tuottajahinnan puolesta. Muitakin johtajia on vaihtunut melko tiiviiseen tahtiin, etenkin markkinointipuolella.

Maitotuotteiden kulutus on pysynyt Saksassa kuitenkin hyvällä tasolla. Juustojen, jogurttien ja voin kulutus nousi viime vuonna useita prosentteja, mutta juotavan maidon kulutus pieneni prosentilla. Tuotteiden hintakehitys oli kehnoa, sillä esimerkiksi perusjuustojen ja maitojauheiden hinnat alenivat neljänneksellä.

Saksa on Euroopan johtava halpakauppaketjujen maa ja ne ovat maitokriisissä panneet meijerit koville. Esimerkiksi Aldi-ketju myy kuluttajille maitoa 46 sentin litrahintaan. Kauppa haluaa tehdä kuuden kuukauden toimitus- ja hintasopimuksia.


120 tankkiautoa tyhjentää maitokuormansa Edewechtin juustolaan päivittäin.

Kiina kiikarissa

DMK:n liikevaihdosta jo 40 prosenttia kertyy viennistä. Kauppaa käydään yli sataan maahan. Ei ole yllätys, että Saksassakin kiikaroidaan Kiinan markkinoille. Pientä edistystä on jo tapahtunutkin, mutta DMK tavoittelee suurempaa.

”Saksan lippu myy hyvin Kiinassa. Saksa yhdistetään hyvään laatuun ja korkeaan teknologiaan. Kiinalaisvanhemmat haluavat ostaa perheen ainoalle lapselleen parasta ja turvallisinta ruokaa. Tuotteemme ovat noin kaksi kertaa kalliimpia kuin kiinalaiset tuotteet, mutta se ei haittaa myyntiä”, viestintäjohtaja Hermann Cordes iloitsee.

Myyntiä haittaa pikemminkin se, että myös Australiasta ja Uudesta-Seelannista on kovaa tunkua kiinalaisten kauppojen maitohyllyille.

Kiinaan vietävissä tuotteissa pakkauskoko on yleensä pienempi kuin Euroopassa. Kiinalaiset ostavat maitotuotteita mielellään kahden desilitran pakkauksissa kerta-annoksina.

Kiinan markkinoiden erikoisuus on myös se, että siellä jo 40 prosenttia säilyvistä elintarvikkeista myydään verkkokauppojen kautta. Myös DMK myy kuivamaitotuotteitaan verkkokaupan kautta.

”Ruokatuotteiden jakelu Kiinassa on vaativaa. Maassa on 7,2 miljoonaa ruokakauppaa ja kauppaketjut kattavat yleensä vain yhden kaupungin alueen”, Cordes kertoo.

Myös Vietnam kiinnostaa DMK:ta vientikohteena.

”Vietnam on Kiina pienoiskoossa. Vietnamin oma ruokatuotanto kattaa vain viidenneksen kulutuksesta. 90 miljoonan ihmisen maassa maitotuotteiden kulutus kasvaa koko ajan”, Cordes tietää.

DMK on löytänyt myös Lähi-idän Dubaista mielenkiintoisia markkinoita ja perusti myyntikonttorin maahan viime vuonna.

Vahvaa tuotekehitystä

DMK panostaa paljon tuotekehitykseen. Viime vuonna se sai tuotteilleen 15 patenttia, tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotekehitysprojekteja on menossa yli 500. Osuuskunta valmistaa myös halal-tuotteita islaminuskoisille. 15 yrityksen tuotantolaitosta on hyväksytty halal-tuotteiden tuottajaksi. Tuotteet ovat vienninkin kannalta tärkeitä.

DMK hakee myös juustojen valmistajana selvää kasvua. DMK ja Hollannin toiseksi suurin juuston valmistaja, osuuskunta DOC Kaas, fuusioituivat tänä vuonna. DMK:lla on Euroopan suurin juustola Edewecht’issä, lähellä Bremeniä. Juustola käyttää 1,2 miljardia litraa maitoa vuodessa ja valmistaa siitä 120 miljoonaa kiloa kovia juustoja. Maito juustolaan kerätään alle sadan kilometrin säteeltä, sillä alue on Saksan vahvinta maidontuotantoaluetta.

Kovat juustot upotetaan suolaveteen 2–3 päiväksi. Allas on 3,5 metriä syvä, 22 metriä leveä ja 23 metriä pitkä.

Yrittäjistä Maitomestareita

DMK ei tarjoa maidontuottajilleen tuotantotarvikkeita tai palveluita. Se haluaa kuitenkin parantaa maitotilojen kannattavuutta koulutuksella. Parhaillaan on menossa Maitomestari-koulutusohjelma, jolla tilojen tuottavuutta ja tuotantotapoja pyritään kehittämään. Ohjelma on eräänlainen alkutuotannon laatujärjestelmä, jota myös auditoidaan.

Keskeisinä osina koulutusohjelmassa ovat eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat. Ohjelman avulla pyritään arvioimaan myös jokaisen tilan maidontuotantomäärät tarkasti etukäteen, jotta keruuautojen reitit ja tuotanto pystytään järjestämään aikaisempaa tehokkaammin.

Maitomestari-ohjelmassa on mukana kolme neljäsosaa DMK:n 8 000 maidontuottajasta. Ohjelmassa mukana oleville kehitetään parhaillaan bonusjärjestelmää. Maidosta saa jatkossa paremman hinnan, kun täyttää laatujärjestelmän tavoitteet.

 

 


Claus-Henning Dittmer aikoo selvitä maidon hintakriisistä. Hän ei enää laajenna, vaan laittaa mieluummin voitot säästöön tulevia kriisejä varten.

Iso osuuskunta on tuottajan turva

Maidontuottaja Claus-Henning Dittmer (39) on kovilla kahdellakin tavalla. Hän tuottaa tällä hetkellä maitoa tappiolla. Lisäksi hän joutuu tekemään kipeitä päätöksiä DMK Groupin hallituksen viljelijäjäsenenä.

”Ikävien päätösten perustelu viljelijäkollegoille on vaikeaa. Realiteetit on kuitenkin tunnustettava. Osuuskunnan hallituksen on löydettävä keinot, joilla selviämme huonon ajan yli”, Dittmer tietää.

”Leikkauksia tehdään raaka-aineen hinnan lisäksi osuuskunnan hallinnossa. Tänä vuonna tavoitteenamme on säästää 60 miljoonaa euroa henkilöstökuluista.”

Dittmer pitää osuuskuntansa isoa kokoa välttämättömänä nykyisessä markkinatilanteessa. Ostajat ovat isoja ja heillä on paljon neuvotteluvoimaa.

”Osuuskunnan pitää olla mahdollisimman tasavahva kumppani kaupalle. Toivon, että kauppaketjujen ostajillakin olisi moraali hinnan ja muiden ostoehtojen suhteen, vaikkei kaikkia maatiloja tarvitsekaan pitää hengissä”, Dittmer linjaa.

Oma osuuskunta on maidontuottajan turva myös huonoina aikoina, sillä maidolle on varma toimitusosoite. Iso osuuskunta pystyy pitämään myös tuotevalikoimansa monipuolisena ja laadukkaana ja etsimään uusia markkinoita maailmalta.

Oma tila tappiolla

Dittmer pyörittää omaa, 190 lehmän tilaansa Saksan vahvimmalla maidontuotantoalueella Niedersachsen’issa, lähellä Hampuria. Hän kertoo menettäneensä maidon hinnan romahdettua kahdessa vuodessa kymmenen vuoden voitot.

”Kannattavan tuotannon rajana omalla tilallani on 28 senttiä litralta. Nyt saan 21 senttiä. Jotta olisin tyytyväinen, pitäisi saada 32–35 senttiä litralta” Dittmer laskee.

Oman tilan osaltakin analyyttisesti ajatteleva Dittmer keskittyy valittamisen sijasta etsimään keinoja selvitä mahdollisimman vähin vaurioin maidon hintalamasta.

”Olen tinkinyt mahdollisimman paljon ostopanoksista ja kiinnitän erityistä huomiota rehun hintaan. Tilanne on monilla tiloilla niin tiukka, että väärällä hinnalla ostettu rehuerä voi viedä koko maitotilan konkurssiin”, Dittmer sanoo.

Tilan holstein-karjan keskituotos on tällä hetkellä 9 100 kiloa lehmää kohti vuodessa. Tavoitteena on 9 500–10 000 kiloa vuoteen 2020 mennessä, jolloin tuotannon pitäisi muutenkin olla huippuvireessä.

Dittmer on investoinut 2010-luvulla 1,5 miljoonaa euroa kahteen uuteen pihattoon ja lypsyasemaan.

Rahoituksessakin maitoyrittäjä luottaa kumppanuuteen. Paikallinen, maatalouteen keskittyvä pankki on rahoittanut Dittmerin tilan investoinnit. Pankilta on löytynyt myös joustoa maidon hintakriisin aikana.

”Olen sopinut pankin kanssa yli vuosi sitten, etten toistaiseksi lyhennä lainojana.”

Dittmerin mielestä Euroopan unionin ei pitäisi tukea tällä hetkellä lainkaan maidontuotannon investointeja, sillä tuotannon lisäämisessä ei ole hänen mielestään nykytilanteessa mitään järkeä.

”En suunnittele tuotannon laajentamista. Laitan mieluummin tulevat voitot säästöön, koska markkinakriisejä tulee jatkossakin.”

Dittmer on käynyt ottamassa oppia maidontuotantoon ulkomailta. Hän on työskennellyt uusiseelantilaisilla ja amerikkalaisilla maitotiloilla.

”Uudessa-Seelannissa opin pienten tuotantokustannusten merkityksen ja Yhdysvalloissa suurtuotannon edut”, hän summaa.

Teksti ja kuvat: MARKKU PULKKINEN

Jaa artikkeli