Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat oppivat yrittäjyystaitoja osuuskunnassa työskentelemällä. Osuuskunnan jäsenet voivat toteuttaa erilaisia projekteja ja tienata niin palkkaa kuin opintopisteitäkin.

HyvinMonena osuuskunta

  • Perustettu: 2012
  • Jäseniä: 67 (elokuu)
  • Osuuskunnan liittymismaksu: 50 €
  • Tarjoaa: hyvinvoinnin monenlaista osaamista
  • Osuuskunnassa toimiminen kerryttää opintopisteitä.
  • Liikevaihto: n. 20 000 €

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hyvinvointiyksikön opiskelijat toimivat osuuskuntayrittäjinä jo opintojen aikana. Osuuskunnassa he pääsevät turvallisessa ympäristössä kehittämään yrittäjävalmiuksiaan tuote- tai palveluidean parissa ja eri hankkeissa.

Vuonna 2012 perustettu HyvinMonena -niminen osuuskunta toimii edelleen, mutta sen jäsenistö on muuttunut JAMK:n vuosikurssien vaihtumisen myötä. Toisin sanoen uudet opiskelijat liittyvät valmiiseen osuuskuntaan, kun valmistuneet lähtevät.

Osuuskunnan jäseninä on pääasiassa JAMKin opiskelijoita tai henkilökuntaa, mutta myös Jyväskylän yliopiston opiskelijat ovat oikeutettuja osuuskunnan jäsenyyteen. Opiskelijajäsenet kouluttautuvat muun muassa fysio- ja toimintaterapeuteiksi, sairaanhoitajiksi ja sosiaalialan ammattilaisiksi.

JAMKin hyvinvointiyksikön lehtori ja opintojen ohjaaja Vesa Kuhanen kertoo, että osuuskunta sai alkusysäyksen opiskelijoiden halusta yhdistää joustavammin palkkatyö, koulutus ja harrastukset toisiinsa. Myös erilaisissa palautekyselyissä oli pidetty selkeänä puutteena, ettei yrittäjämäistä opetusta ollut koulussa tarjolla.

”Opiskelijat kaipasivat, että olisi jokin paikka, missä he voisivat toteuttaa omia projektejaan ja hankkia vieläpä rahaa niillä. Tästä virisi ajatus, että voisiko osuuskuntamalli toimia täällä oppilaitoksen sisällä”, toteaa Kuhanen, joka on myös osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

”Olimme tietyllä tavalla ladun avaajia, sillä viitisen vuotta sitten muissa sote-alan oppilaitoksissa osuuskuntamallia ei ollut juurikaan käytetty. Täällä Jyväskylässä hyviä kokemuksia oli kuitenkin jo tuolloin saatu Tiimiakatemiasta, jossa tradenomiksi valmistutaan tiimiyrittäjinä osuuskunnissa”, Kuhanen toteaa.

Hyvinvointialan oppilaitososuuskuntia on sittemmin perustettu ainakin Lahden ja Tampereen ammattikorkeakouluihin.


JAMKin hyvin­vointi­yksikkö on monipuolinen terveys- ja hyvinvointi­alan kouluttaja.

Sählysynttärit ja väriterapiaa

HyvinMonena osuuskunnan toiminnan alkuvaiheen tapahtumista Kuhanen mainitsee liikuntapainotteiset lasten syntymäpäivät, joita toteutettiin kymmenkunta.

”Pidimme esimerkiksi sählysynttärit, joita olivat järjestämässä sosionomi- ja toimintaterapeuttiopiskelijat. Olemme tarjonneet asiakkaillemme myös muuta terveyttä edistävää toimintaa, kuten työhyvinvointipäiviä, ajatuskävelyä ja väriterapiaa.”

Edellämainittujen palveluiden lisäksi opiskelijat ovat toimineet muun muassa kuntosaliohjaajina, taukojumpan vetäjinä ja tehneet erilaisia kuntomittauksia.

Työstä kuuluu saada palkka

Vesa Kuhasen mukaan perusperiaate on se, että ne, jotka työn tekevät, nauttivat myös kertyneestä tulosta. Projektista vastannut tiimi tai yksittäinen henkilö voi nostaa itselleen kertyneen palkan, joka maksetaan Palkka.fi -järjestelmän kautta.

”Jäsenet voivat miettiä, haluavatko he palkkion rahana tai palkita itsensä hyvin tehdystä työstä vaikkapa teatteri-illalla tai ostamalla ammattikirjallisuutta. Kertyneet eurot on mahdollista käyttää myös koulutusmaksuihin tai opintomatkan kuluihin.”

Palkanmaksu on myös osa oppimista, Kuhanen muistuttaa.

”Yritystoiminnan logiikka tulee jokaiselle jäsenelle tutuksi, kun hän tiedostaa, mitä rahalle tapahtuu sen tullessa osuuskunnan tilille. Samalla jäsenet oppivat arvioimaan tuotteen tai idean kannattavuutta sekä hinnoittelua – ja tietenkin laskutusta.”

Monialaisessa yhteisössä toimivat osuuskuntalaiset oppivat lisäksi asiakasverkostojen luomista ja asiakkuuksien hallintaa sekä arvioimaan omia yrittäjyystaitojaan. Palveluiden ja tuotteiden myynti ja markkinointi sujuvat nekin käytännön harjoituksien kautta.

HyvinMonena osuuskunnan sääntöjen mukaan jäsenellä on oikeus ottaa kehittämänsä tuote mukaan osuuskunnasta eroamisen jälkeen ja perustaa vaikkapa oma yritys tuotteen markkinointia varten.

Jäsen voi myös halutessaan jättää kehittämänsä tuotteen ”perintönä” muiden osuuskunnan jäsenten hyödynnettäväksi.


HyvinMonena osuuskunnan jäseniä yhteiskuvassa. Alkaen vasemmalta Anita Pätynen, Tuulikki Kumpula, Vesa Kuhanen, Maria Röntynen, Alisa Nykänen ja Asta Ruodemäki.

Mukaan vaikuttamaan

Yritystoiminnan ohella HyvinMonenan jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa osuuskunnan toimintaan vuosittaisissa osuuskuntakokouksissa ja perehtyä lisäksi hallitustyöskentelyyn.

”Kullekin toimintavuodelle valitaan uusi istuva hallitus. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa, vähän asioista riippuen. Hallituksen kokouksista tiedotetaan jäsenistölle suljetun Facebook-ryhmän kautta”, Kuhanen kertoo.

”Hallitus ohjaa ja kehittää toimintaa ja huolehtii siitä, että yritystoiminnassa tarvittavat fasiliteetit, kuten laskutusohjelmat ja taloudelliset raamit ovat kunnossa.”

Hallitustyö kehittää hänen mukaansa myös taitoja, joista on jäsenille hyötyä myöhemmin työelämässä.

”Hallituksen jäsenet saavat käytännön kokemusta kokouksen järjestäytymisestä sekä pöytäkirjan ja muistioiden kirjoittamisesta”, luettelee Kuhanen.

Muiden tehtäviensä lisäksi osuuskunnan hallitus päivittää ja vahvistaa kokouksissaan jäsentilanteen, kun uusia jäseniä liittyy osuuskuntaan tai eroaa siitä. Osuuskunnan jäsenenä voi toimia kaksi vuotta AMK-tutkinnon valmistumisen jälkeen.

Yhteisvoimin onnistumisia

Vesa Kuhanen myöntää, ettei hyvinvointiala ole ollut perinteisesti kovin yrittäjähenkinen ja työllistyminen on tapahtunut useimmiten toisen palvelukseen tai julkiselle sektorille. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, kun yksityistäminen on levinnyt yhä laajemmin sote-alalle.

”Osalla opiskelijoista on halu valmistumisen jälkeen ruveta ennemmin tai myöhemmin yrittäjäksi. Heille osuuskunta madaltaa kynnystä kokeilla yrittäjyyttä ja omia liikeideoita jo opintojen aikana.”

Osuuskunnassa on ollut jäsenistöä keskimäärin noin 30-60 henkilöä yhden toimintavuoden aikana. Kuhasen mukaan ensisijainen tavoite ei ole jatkossakaan kasvattaa jäsenmäärää, vaan keskittyä yhdessä tekemiseen.

”Enemmänkin on puhuttu siitä, miten saamme jäsenistön puhaltamaan yhteen hiileen, ymmärtämään toistensa vahvuuksia ja saamaan onnistumisen kokemuksia, toki epäonnistumisetkin kuuluvat tähän kokonaisuuteen”, pohtii Kuhanen.

Tällä hetkellä osuuskunnan liikevaihto ei ole järin suuri, vain noin 20 000 euroa. Vesa Kuhanen nimeää yhdeksi tulevaisuuden tavoitteista liiketoiminnan ja liikevaihdon hallitun kasvattamisen. Hän näkee pyrkimyksessä myös pedagogisen ulottuvuuden.

”Jokin määritelty taloudellinen tavoite voisi haastaa osuuskunnan jäseniä yhä vahvemmin sanoista tekoihin ja kannustaa entisestään yhteistoimintaan.”

 


Oppilaitos­osuus­kunnassa tärkeintä on yhteen hiileen puhaltaminen!

Mallia Tiimiakatemiasta

JAMKin hyvinvointiyksikkö otti muutama vuosi sitten käyttöön kaikkia uusia opiskelijoita koskevan tiimioppimiseen perustuvan oppimismenetelmän, johon on haettu mallia tien toiselta puolelta, yrittäjyyden huippuyksiköstä, Tiimiakatemiasta.

”Ensimmäisenä vuonna sekoitetaan eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoita keskenään, jotta moniammatillinen viitekehitys syntyy heti opintojen alussa. Kyllähän työelämässäkin fysioterapeutin ja sairaanhoitajan pitää pystyä hyvään yhteistyöhön ja ymmärtää toistensa työn lähtökohtia ja menetelmiä, joilla saadaan asiakkaan parhaaksi kuntoutusta, hoitoa ja osallisuutta tukevaa toimintaa”, toteaa Vesa Kuhanen.

Tiimioppimismallin keskiössä ovat dialogitreenit, joihin tiimi säännöllisesti kokoontuu.

”Treeneihin tullaan aina valmistautuneena ja tietyn ammatillisen teeman puitteissa. Treeneissä pyritään mahdollisimman hyvään vuorovaikutussuhteeseen eli keskustelemaan, haastamaan ja kuuntelemaan.”

Samalla opitaan oma-aloitteisuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhteisvastuuta asioista.

Rohkeasti projekteihin!

Vaikka Osuustoiminta-lehden haastattelua tehtäessä olikin harmaa marraskuun päivä, suunnittelivat osuuskunnan jäsenet jo täydellä höyryllä seuraavaa projektiaan, perheiden hyvinvointitapahtumaa helmikuussa.

”Suunnitteilla on kevättalven tapahtuma, jossa on teemoina luonto, liikunta ja kulttuuri. Pyrimme luomaan tilaisuuden, jonne perheet voivat tulla ja tutustua erilaisiin harrasteisiin. Itse tapahtuma on maksuton, mutta tarjolla voi mahdollisesti olla pienimuotoista tuotemyyntiä”, kertoo Anita Pätynen, joka opiskelee toista vuotta toimintaterapiaa.

Toimintaterapia on ”suomennettuna” arjessa auttamista, jossa ihmisille pyritään ihmisille luomaan mahdollisuuksia yhteiskunnassa toimimiseen tai harrastuksiin, vaikka henkilö olisi esimerkiksi vammautunut tai vajaakuntoinen.

Anitan kurssikaveri Asta Ruodemäki opiskelee hänkin toimintaterapeutiksi, joksi valmistuminen kestää keskimäärin 3,5 vuotta. Opiskelijat voivat osuuskunnassa toimimalla kerätä opintopisteitä 40-50 pisteeseen asti, kun JAMKin tutkinnot ovat lähtökohtaisesti noin 210 opintopistettä.

”Yrittäjyysopinnoilla saamme täydennettyä hyvin omaa ammattitutkintoamme. Olen myös tykännyt siitä, että osuuskunta kokoaa saman katon alle eri alojen opiskelijoita”, toteaa Asta Ruodemäki.

Sairaanhoitajaopiskelija Maria Röntynen muistuttaa, että osuuskunnan puitteissa tehtävään työhön kuluu aikaa vaihtelevasti, riippuen paljolti siitä, miten iso projekti on.

”On omasta kekseliäisyydestä kiinni, miten hyvin saamme tapahtumiin mukaan sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. On otettava puhelin käteen tai mentävä paikan päälle, jos haluamme vakuuttaa yritykset, että ne saavat meidän tilaisuuksissa myönteistä imagoa”, täydentää toimintaterapiaa opiskeleva Alisa Nykänen.

Tuleviin toimintaterapeutteihin lukeutuu myös Tuulikki Kumpula, jonka mielestä osuuskunnassa mukana olossa tärkeintä on yhdessä tekeminen ja ennakkoluuloton kokeileminen.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli