Itsenäiset meijeriosuuskunnat ja Valio ovat investoineet viime vuosina voimakkaasti maidon jalostukseen. Euroissa mitattuna selvä ykkönen investoijana on Valio. Yrityskokoon suhteutettuna suurimpia investointeja ovat kuitenkin tehneet itsenäiset maidon jalostajat Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio.

Valion investoinnit ovat jo pitkään olleet vähän yli 100 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Tämä on noin 6 prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta. Osuuskunta Satamaito on kolmen vuoden aikana investoimassa Ulvilan tuotantolaitokseen noin 20 miljoonaa euroa, tämä tarkoittaa vuotuisesta liikevaihdosta 10-20 prosentin osuutta.

Pienten ja keskisuurten yritysten tärkeimmät vaikuttimet, jotka laukaisevat tarpeen investoida koneisiin tai rakennuksiin ovat kilpailuedun parantaminen tai menetetyn kilpailuedun palauttaminen, lisäkapasiteetin tarve, markkinoiden kysyntä ja yrittämisen halu. Erityisesti elintarvikealalla investointitarvetta ovat lisänneet kiristyneet hygienia- ja turvallisuusvaatimukset. Myös asiakkaat ovat lisänneet painetta muun muassa toimintavarmuuden kehittämiseen. Usein kyseessä on ratkaisun hakeminen käytännön ongelmaan, johon teoreettisilla malleilla ei päästä käsiksi.

Viime vuosina ovat jalostavat meijerit Suomessa investoineet merkittävästi uuteen teknologiaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa kyse on ollut erityisesti tuotantokapasiteetin lisäämisestä ja logistiikan kehittämisestä. Käsiteltyä maitomäärää on tehdyillä ratkaisuilla pystytty reilun kymmenen vuoden aikana kasvattamaan noin 50 prosenttia.

Osuuskunta Maitomaa on viime vuosina investoinut kokonaan uuteen tuotantoon rakentamalla UHT-tuotteiden pakkauslinjan. Sen lisäksi meijeri on parantanut logistiikkaa ja toimintavarmuutta rakentamalla uuden kylmävaraston.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä investointeja aletaan usein suunnitella vasta, kun havaitaan selviä tarpeita. Joskus päädytään tilanteeseen, jossa investointi on ainoa mahdollisuus jatkaa toimintaa nykyisessä laajuudessa tai nykyisellä toimialalla. Uusimmat meijeri-investoinnit on tehty ja osittain vielä tekeillä Toholammilla ja Ulvilassa.

Maitomaa on suonenjokelainen vuonna 1915 perustettu maidotuottajien omistama meijeriosuuskunta. Kuva Sami Karhu.

Osuuskunta Maitokolmio pysyi vanhalla tontilla

”Aikatauluttaminen ja eri vaiheiden jaksottaminen on investoinnin onnistumisen kannalta keskeisiä asioita”, sanoo Juha Murto-Koivisto.

Toholammilla pääpaikkaansa pitävä Osuuskunta Maitokolmio investoi meijerinsä uudistamiseen kahden vuoden aikana yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Laajennus toteutettiin vanhalle tontille, vaikka harkittavana oli muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi Valiolta muutama vuosi sitten vapautunut juustolakiinteistö.

Meijerin uudisosan rakennukset olivat valmiit jo viime vuoden keväällä, toimintoja jengattiin syksyyn asti.

”Säätämistä on riittänyt, mutta pääpiirteissään investointiprosessi onnistui hyvin”, toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto kertoo.

”Kaikki perustuu siihen, että asiat suunnitellaan kunnolla etukäteen, suunnitelmia noudatetaan ja hankitaan sellaiset tekijät, joilta homma sujuu”, Murto-Koivisto sanoo.

Matkan varrella oli joitakin laiteongelmia, jotka olivat vaarantaa aikataulut, mutta niistä selvittiin.

”Aikatauluttaminen ja eri vaiheiden jaksottaminen on investoinnin onnistumisen kannalta keskeisiä asioita. Näihin tarvitaan ammattilaisia, jotta kaikki sujuu saumattomasti.”

Osuuskunnan tuottajajäsenet ymmärsivät investointitarpeen, soraääniä ei hankkeen aikana kuulunut.

”Tuottajat ymmärtävät hyvin, että tilat ja laitteet on oltava asianmukaiset, jos aikoo jatkaa toimintaa ja jalostaa maitotuotteita.”

Meijerin tilat olivat vanhat, ahtaat ja sokkeloiset ja osaksi Maitokolmiossa jouduttiin toimimaan vuokratiloissa. Tehdyllä investoinnilla voitiin parantaa työn sujuvuutta ja saavuttaa säästöjä muun muassa kuljetuksissa niin paljon, että se tulee vuosien mittaan maksamaan kustannukset.

Meijerin uudistushankkeen rahoitus koottiin kolmesta lähteestä, pääosa kertyi osuuskunnan kassavirrasta ja ulkopuolisilta rahoittajilta. Kustannustaakkaa helpotti saatu EU-tuki.

”Pakkauskapasiteettia on uudessa meijerirakennuksessa reilut 20 prosenttia aikaisempaa enemmän. Kapasiteettia ei investoinnilla varsinaisesti haettu lisää, tärkeintä oli toimitusvarmuuden parantaminen ja toimintojen sujuvuus.”

”Aikaisemmin oltiin monen rakennuksen ja autokuljetusten varassa. Nyt tästä ylimääräisestä liikenteestä on päästy eroon.”

 

Osuuskunta Satamaito kokonaan uusiin tiloihin

Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman.

Porin keskustan tuntumassa sijaitseva meijerikiinteistö on viime vuosien mittaan osoittautunut Osuuskunta Satamaidon tarpeisiin ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi. Pitkään kestäneen harkinnan tuloksena maidon jalostus päätettiin siirtää Ulvilaan, mistä hankittiin Uponorin käytöstä vapautunut teollisuuskiinteistö. Muoviputkitehtaan muuttaminen meijeriksi käynnistyi noin kolme vuotta sitten.

Osuuskunta Satamaidon tuotantolaitoksen siirto Ulvilaan tulee toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin mukaan maksamaan kaikkiaan noin 20 miljoonaa euroa. Muutosprosessi alkoi syksyllä 2014, jolloin kylmävarasto siirrettiin uusiin tiloihin. Tällä hetkellä menossa ovat prosessiasennukset. Koeajovaiheeseen on tarkoitus päästä ensi syksynä.

Koko hanke on edennyt Oksmanin mukaan hyvin. Investointiin saadaan myös kehittämisavustusta, mutta sen kokonaismäärä ei vielä ole selvillä. Uudet tilat ovat aiempaan verrattuna kaksinkertaiset ja ne mahdollistavat myös liiketoiminnan laajentamisen.

 

Valio saattaa vähentää investointeja

Vesa Kauniston mukaan Valiolle määrätty seuraamusmaksu saattaa vaikuttaa tuleviin investointeihin.

Tänä vuonna valmistuu Valion moneen vuoteen merkittävin investointi, välipalatuotteiden valmistukseen suunniteltu uusi laitos Riihimäellä. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 170 miljoonaa eroa. Joulukuussa saatu KHO:n päätös, joka piti voimassa Kilpailuviraston Valiolle määräämän seuraamusmaksun saattaa vaikuttaa Valion tuleviin investointeihin.

”Valion vahva oma pääoma ja kassavarat toimivat puskurina tässä tilanteessa, mutta joudumme tarkastelemaan seuraavien 10 vuoden investointeja”, totesi Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto päätöksen jälkeen.

Valion investoinneista päättää osakeyhtiön hallitus, jossa ovat edustettuna suurimmat omistajaosuuskunnat. Näiden alueilla maidonjalostusta on kehitetty viime vuosina varsin tasavertaisesti. Ainoa poikkeus on Osuuskunta Länsi-Maito, jonka alueelta viimeinenkin jalostuslaitos, Tampereen meijeri, suljettiin viime vuonna.

Suurimmat omistajat ovat pitäneet huolta siitä, että maidon jalostusta niiden alueilla kehitetään jatkuvasti. Investointien kärkipäässä ovat viime vuosina olleet Riihimäki, Oulu ja Lapinlahti.

Teksti: ANTTI ÄIJÖ

Jaa artikkeli