Huhtikuun vaaleissa valittiin 9 000 päättäjää manner-Suomen kuntiin ja kaupunkeihin. Uusien valtuustojen toimikaudesta ensimmäiset pari vuotta kuluvat valmistautumisessa sote-uudistukseen ja maakuntahallintoon. Seuraavat pari vuotta menevät sitten sen jälkeiseen aikaan, jolloin uudistuksia vielä varmaankin täsmennetään.

Timo Korhonen

Antti Häkkänen

Hanna Halmeempää

Thomas Blomqvist

Martti Asunta

Kyösti Arovuori

Heidi Forström-Tuominen

Pellervon Päivän paneelissa pohdittiin, miten valtavasti kuntien rooli tulee historiallisissa uudistuksissa lähivuosina muuttumaan.

”Sote-uudistuksen myötä kuntien nykyisistä menoista tulee nyt parissa vuodessa häviämään noin 60 prosenttia”, tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori PTT:stä totesi paneelissa.

 

Poliittinen miinakenttä odottaa raivaajiaan

Sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) on siirtymässä kunnilta uuden maakuntahallinnon hoidettavaksi, jos Juha Sipilän hallituksen mittavat tavoitteet toteutuvat. Myös edelliset hallitukset yrittivät sote-uudistusta, mutta suunnitelmat kaatuivat silloin vaadittuihin kuntien pakkoliitoksiin ja perustuslaillisiin ongelmiin. Viime vaiheessa osa hallituspuolueiden edustajistakin lähti eduskunnassa kaatamaan hallituksen esityksiä.Poliittinen miinakenttä
 odottaa raivaajiaan

Monet hallitukset ovat työskennelleet soten parissa jo viimeiset 15 vuotta. Paras-hanke oli paneelin yleisöllekin tuttu. Myös useita kokeiluja on eri puolilla toteutettu.

Eduskunnan viime vaalikaudella tuli kuitenkin selväksi ainakin se, että useimpien kuntien hartiat – muutamia kaikkein suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta – ovat aivan liian heikot riittävän tehokkaiden sote-palveluiden turvaamiseen kaikille mahdollisimman tasa-arvoisesti. Siksi palvelut tullaan järjestämään 18 maakunnan toimesta. Siirtymävaihe on porrastettu alueellisesti vuosiin 2018-19.

Vuoden 2019 alussa aloittavaan maakuntahallintoon tullaan yhdistämään monet nykyiset alueelliset toiminnot. Soten lisäksi niitä ovat pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntien kehittäminen ja aluesuunnittelu sekä eräät kulttuuritehtävät.

Nykyiset maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit lopettavat. Lisäksi pääosa Ely-keskusten ja TE-toimistojen työstä siirtyy uuteen maakuntahallintoon. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien yhteydessä ensi vuoden alussa.

Myös asiakkaiden valinnanvapaus julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntarjoajan välillä on suunnitelmissa toteuttaa samassa yhteydessä, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Kuntavaalien yhteydessä laaja valinnanvapaus tosin joutui oppositiopuolueiden edustajien ankaran kritiikin kohteeksi, mikä lienee vaikuttanut myös vaalien tulokseen.

 

Sote-osuuskunnista
 ei keskusteltu

Kuntien ja kuntainliittojen järjestämät sote-palvelut sulautetaan maakunnallisiin yhtiöihin. Ne voivat toimia esimerkiksi osakeyhtiön tai kuluttajaosuuskunnan muodossa (ks. OT 5/16).

Eräät tutkijat ovat pitäneet nimenomaan osuuskuntamallia parhaiten juuri sote-palveluihin sopivana, mutta asiaa tunnetaan Suomessa yleisesti hyvin huonosti. Siitä kuitenkin löytyy myös eräistä muista maista rohkaisevia kokemuksia. Asia ei noussut Pellervon paneelissa esille.

Maakuntaveroa ei ainakaan alkuvaiheessa tule. Valtio vastaa kustannuksista ja pidättää kuntaverosta sote-menoja vastaavan osuuden. Eli kunnallisverotus kevenee ja valtion verotus vastaavasti kovenee.

 

Kainuun
 viitoittamalla tiellä

”Kuntien tehtävistä tulee poistumaan vain se raskain osa, sote, joka menee maakuntien hoidettavaksi”, kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) selitti. ”Sen jälkeen kunnat pääsevät palaamaan alkuperäiseen rooliinsa. Niistä tulee paikallisen elinvoiman moottoreita. Nykyisestä elinkeinopolitiikasta siirrytään kuntien elinvoimapolitiikkaan.”

Korhonen on toiminut Sotkamon kunnanvaltuuston ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana. Hän huomautti, että yksi kotikunnan elinvoimatekijä löytyy siitäkin, kun Sotkamon Jymy pelaa jatkuvasti Suomen pesismestaruudesta.

Kainuussa toteutettiin laaja hallintokokeilu, jossa kuntien aiemmin pyörittämiä sote-palveluita on hoidettu vuosia yhdessä maakunnan tasolla. Mukana kokeilussa oli myös toisen asteen koulutus. Yhden kunnan, Puolangan, kanssa tuli kuitenkin ongelmia, ja kokeilu alkuperäisessä laajuudessaan kaatui. Mutta kokeilun kautta on ainakin saatu kerätyksi paljon arvokasta tietoa ja kokemusta myös tulevan sote-uudistuksen tarpeisiin.

Timo Korhonen kehaisi, että Kainuun viitoittamalla tiellä nyt valtakunnallisesti edetään.

 

Yrittäjyys ratkaisee 
onnistumisen

Sittemmin oikeusministeriksi nimitetty kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) edusti paneelissa noin 6 000 asukkaan Mäntyharjua. Hän on toiminut myös Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtajana.

Häkkänen korosti, miten tulevaisuuden kunnissa lähdetään liikkeelle paikallisten ihmisten ja yritysten tarpeista. Sote-palveluiden järjestämisen poistuttua kunnista yrittäjyyden vahvistaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Sillä on suora vaikutus työllisyyteen ja sitä kautta myös esimerkiksi kuntien järjestämän koulutoiminnan rahoitukseen.

”Kuntien hallintoa ja verotusta pitää keventää sotea vastaavasti. Kunnat tarvitsevat veronmaksajia, etenkin palkansaajia, sillä pelkästään eläkeläisten varaan kunta ei voi rakentaa.”

Antti Häkkänen viittasi myös Kymenlaakson kokemuksiin. Siellä nähtiin, mitä tapahtuu, kun perinteisen metsäteollisuuden luomat työpaikat katosivat paikkakunnilta.

Nyt tarvitaan 
muutosjohtajia

Pellervon hallituksen puheenjohtaja, nykyisin Ylöjärven Kurussa asuva metsäneuvos Martti Asunta kertoi nähneensä maaseudun jakautuvan toisaalta suurten kaupunkien viereisiin kasvukuntiin ja toisaalta kuihtuviin syrjäkuntiin.

Jälkimmäisiin kuuluu esimerkiksi hänen synnyinkuntansa Ruovesi, jossa väki vähenee ja vanhenee nopeasti. Toisaalta kesä- ja vapaa-ajan asukkaat osaltaan tasapainottavat kehitystä, ja ovat siksikin tärkeitä.

”Nyt kuntien johdon roolin pitää muuttua”, Asunta sanoi. Tarvitaan muutosjohtajia, jotka vievät työn kunnantalon kokoushuoneesta tavallisten ihmisten pariin.

”On tärkeää myös suhtautua kehitykseen positiivisesti. Yhdessä tekemisen halu on tärkeää.”

 

Terveyden
vaaliminen korostuu

Myös vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää Kalajoelta katsoi, että kunnan rooli ei häviä sote-uudistuksen myötä. Kuntien oman elinvoiman vaaliminen on jatkossakin vain kuntien intressissä.

Lisäksi vaikka terveyspalvelut menevätkin maakunnille, niin kuntiin jää vastuu kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vaalimisesta. Halmeenpään mukaan kunnan rooli muuttuu silloin nykyisestä sairauksien hoitajista terveyden hoitajiksi. Se rooli on myös erittäin tärkeä.

”Soten myötä vapautuvia kuntien resursseja tulisi jatkossa suunnata enemmän ennaltaehkäisyyn kuten nuorten syrjäytymisen estämiseen ja uusien elinkeinojen ja työtilaisuuksien luomiseen”, Halmeenpää katsoi.

 

Maakuntamalli 
toteutuu varmasti

Vaikka kansanedustaja Thomas Blomqvist (RKP) Raaseporista edusti paneelissa Halmeenpään ohella eduskunnan poikkeuksellisen kriittistä oppositiota, hän lähti kuitenkin siitä, että sote tulee nyt joka tapauksessa toteutumaan maakuntamallilla.

”Sote on aiemmin paljolti vienyt pienissä kunnissa henkiset ja aineelliset voimavarat”, Blomqvist totesi. ”Mutta tulevaisuudessa kuntapolitiikassa korostuvat alueen elinvoima, osaaminen ja infraan panostus. Myös kuntien hallintoa pitää keventää, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Soten ohella myös kehittyvä digitalisaatio muuttaa toimintaympäristöä merkittävästi.”

”Keskeistä on demokratian huomioiminen”, hän totesi. ”Ihmisten pitää tuntea, että he voivat vaikuttaa kehitykseen, jotta kuntalaiset ja yritykset viihtyvät alueella.”

 

Tulevaisuutta on
 mahdotonta ennustaa

Thomas Blomqvist kertoi olevansa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, mutta tunnusti, ettei hänkään pysty ennustamaan kuntien tulevaisuutta. Hän toimii myös Uudenmaan maakuntahallituksen jäsenenä.

Blomqvist ja Halmeenpää toivat esille etätyön, valokuituverkkojen ja älyverkkojen uudet mahdollisuudet. Korhonen mainitsi myös terveyspalveluiden kehittymisen verkkopalveluina.

Antti Häkkäsen mukaan työtehtäviä voidaan hajauttaa maaseudulle, mutta toteutuakseen se vaatii aika paljon muutakin. Silloin asiaan pitää löytyä myönteinen suhtautuminen esimerkiksi yritysten johdossa ja henkilöstön parissa.

”Silloin tarvitaan myös yksityisautoilua suosivaa politiikkaa, vai mitä vihreät?” Häkkänen heitti Hanna Halmeenpäälle. Vihreiden varapuheenjohtaja myönsi, että kyllä se maaseudulla pätee. Pellervon paneelissa syntyi pientä kiistaa vain siitä, mikä on Suomen paras mökkikunta.

Tutkimuspäällikkö Heidi Forsström-Tuominen PTT:stä totesi paneelin yhteenvedossa, että kunnille jää tärkeitä tehtäviä soten lähdettyäkin. Niiden kautta kunnat tulevat lähemmäksi tavallisia kuntalaisia.

”Kuntien työn on oltava aina ajassa kiinni. Uudet ajattelu- ja toimintatavat ovat tärkeitä. Eikä yhteisöjä voi rakentaa ulkoapäin”, Forsström-Tuominen katsoi.

Teksti: MAUNO-MARKUS KARJALAINEN

 

Jaa artikkeli