Metsäteollisuus vientiveturina vahvistuu

Yli 150 vuotta on pätenyt ilmiö, että Suomi elää metsästä ja myös vaurastuu metsästä. Metsäteollisuus on suurin nettovientitulojen kasvattaja. Sillä on laajat suorat sekä välilliset vaikutukset.

Jaa artikkeli

Yli 150 vuotta on pätenyt ilmiö, että Suomi elää metsästä ja myös vaurastuu metsästä. Metsäteollisuus on suurin nettovientitulojen kasvattaja. Sillä on laajat suorat sekä välilliset vaikutukset.

Lähes kymmenen vuotta taloudellinen kasvumme on ollut kulutuksen ja velkarahoituksen varassa. Nyt rakentaminen on vilkastunut ja ulkoisen tasapainon korjaaminen viennin avulla alkanut. Piristyminen perustuu tuotantotarvikkeiden kysynnän elpymisen lisäksi laajapohjaiseen tavaraviennin nousuun. Sen kasvuksi ennustetaan tänä vuonna 5 prosenttia. BKT:n volyymi lisääntyy kolme prosenttia, eikä ensi vuonnakaan siitä paljoa jäädä.

Lamakuoppa alkaa siten täyttyä. Metsäteollisuus saisi kiinnostua myös vientivetoisesta tulopolitiikasta.

Perinteinen metsäteollisuus muuttuu. Toki sellua, kartonkia, vaneria ja sahatavaraa viedään ja energiaa tuotetaan. Paperi on edelleen merkittävä tuoteryhmä, mutta laantuva. Bioenergia ja biotuotteet vahvistuvat. UPM on pysynyt tiukasti paino- ja kirjoituspapereissa, kun taas Stora Enso on siirtänyt määrätietoisesti painopistettä pakkausmateriaaleihin laajalla rintamalla sekä puurakentamiseen. Metsä Group on hylännyt paperit kokonaan.

Metsäteollisuuden uusia tuotteita ovat mäntyöljyyn perustuva diesel, biokaasu, biokomposiitit sekä nanosellu. Tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet antavat mahdollisuuksia. Uusien tuotteiden generoima liikevaihto on toistaiseksi hyvin vähäinen. Erikoista on se, että ala on ryhtynyt kutsumaan sellua biotuotteeksi. Mielikuvilla myydään.

Toimintaa on tehostettu ja kustannushallintaa parannettu. Se on välttämätöntä, sillä hintojen kautta ei tulosta hevin tehdä. Strategiamielessä metsäfirmat ovat päätyneet rauhallisen sinisen meren sijasta myrskyn harmaalle merelle eli käytännössä maailmanmarkkinahintojen armoille, jossa on haastavampaa etsiä parempia katteita ja suurta asiakastyytyväisyyttä.

Investointeja reilusti

Ala investoi voimakkaasti; Metsä Group erityisesti Suomeen ja Stora Enso myös maailmalle, mutta UPM on varovainen liikkeissään. UPM:llä on vakavaraisuutta ja vahva kassa, mutta meneillään on vain Kymin sellutehtaan laajennus. Jakaako se mieluummin osinkoja ja kuinka kauan? Hallituksen puheenjohtaja on Björn Wahlroos, joten omistaja-arvosta huolehditaan. UPM:n osinko/osake oli 0,95 euroa ja osinkotuotto 4,4 prosenttia, Stora Ensolla 0,37 ja 3,2 prosenttia sekä Metsä Boardilla 0,19 ja 2,9 prosenttia.

Pääjohtaja Kari Jordan on jäämässä eläkkeelle ja tekee sen komeasti. Jordanin kaudella konkurssikypsä Metsä Group on nostettu takaisin virkeiden metsäkonsernien kirjoihin. Jätti-investointi Äänekoskelle ja iso hanke Husumissa jäävät taloushistorian lehdille. Päätös Äänekosken investoinnista nostatti uskoa pilvisen sään Suomessa.

Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundströmillä on vahva näkemys uusiutuvista sellupohjaisista pakkausmateriaaleista. Takana väijyvät isot ankkuriomistajat eli varsin passiivinen Suomen valtio ja perinteisesti aktiiviset Wallenbergit.

Kaikilla kolmella metsäkonsernilla liikevaihto supistui vuonna 2016, mutta kustannustehokkuuden avulla tulostasot pysyivät hyvinä. Sijoitetun pääoman tuotto oli kaikilla yli 10 prosenttia ja vakavaraisuus oli kohdallaan.

Alan meneillään olevista hankkeista todettakoon Keitele Groupin sahainvestointi Kemijärvellä, SOK:n ja St1:n bioetanolitehdas Kajaanissa ja Stora Enson kartonkihanke Imatralla. On myös useita harkinnassa olevia kohteita. Finnpulpin selluhanke Kuopiossa ei hevin toteutune, mutta Kemijärvellä saatetaan sellua keittää. Paltamossa Kai Cells aikoo rakentaa biosellutehtaan ja tuottaa viskoosikuitua kiinalaiselle CHTC Groupille.

Metsä Groupilla hyvä vire jatkuu

Metsä Groupilla oli hyvä vuosi 2016 ja hyvä vire on jatkunut tänä vuonna. Puunhankinnan eli Metsä Forestin 1,5 miljardin euron liikevaihto kasvoi prosentin verran, samoin liiketulos. Puunhankinta nousi 30,5 miljoonaan kuutioon.

Metsä Woodin liikevaihto supistui, mutta liiketulos parani. Metsä Fibre on sellu- ja sahateollisuuden yhteenliittymä, jonka liikevaihto 1,6 miljardia euroa supistui 8 prosenttia ja liiketulos kolmanneksen, mutta oli vielä ihan kelpo tasolla. Metsä Boardin 1,7 miljardin euron liikevaihdossa oli laskua 14 prosenttia ja liiketuloksessa kolmanneksen pudotus. Metsä Tissue ylsi lähes edellisvuoden miljardin liikevaihtoon ja paransi liiketulostaan.

Konsernin liikevaihto 4,7 miljardia euroa aleni 7 prosenttia ja liiketulos 442 miljoonaa euroa supistui vajaan viidenneksen. Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,2 prosenttia ja omavaraisuusaste 43,9 prosenttia; se on viidessä vuodessa vahvistunut yli 9 prosenttiyksikköä. Maksuvalmius oli erittäin hyvä. Henkilöstöä konsernilla oli keskimäärin 9 600 henkilöä. Metsäliitto Osuuskunnalla oli vuoden lopussa 104 000 jäsentä, miinusta 10,5 prosenttia. Jäsenrekisterin päivitys tiputti jäsenten määrää.

Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa Metsä Groupin liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia, liiketulos parani lähes viidenneksen ja sijoitetun pääoman tuotto oli 12,5 prosenttia. Kun uusi biotuotetehdas käynnistyy kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla, suorat työllisyysvaikutukset ovat 1 500 työpaikkaa.

Tarjonnan tuntuva lisäys voi aikaansaada notkahduksen sellun markkinahinnassa, mutta se tulee vuoden mittaan tasaantumaan ja tulosodotukset pysyvät varsin kohtuullisina. Toisaalta poliittiset muutokset maailmalla lisäävät näkymien epävarmuutta ja talouskasvuun liittyviä riskejä.

 

UPM oli suurista kannattavin

Vuoden 2016 liikevaihto supistui 3 prosenttia, mutta vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 25 prosenttia 1 143 miljoonaan euroon. Kassavirta oli ennätyksellinen. Suotuisa kehitys jatkui tämän vuoden tammi-maaliskuussa. Hyvä kysyntä erityisesti Aasiassa kasvatti liikevaihtoa ja liikevoittoa. Nettovelka supistui yli puolella, kun ulkomaiset vesivoimalat myytiin. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen kommentoi, että nyt on hyvä tilaisuus etsiä uusia mahdollisuuksia.

 

Stora Enso investoi uusiutuviin materiaaleihin

Vuonna 2016 liikevaihto laski hieman ja operatiivinen liiketulos runsaat 3 prosenttia, mutta liiketoiminnan rahavirta oli vahva. Taseen vahvistuminen jatkui edelleen. Varkauden kraftlainer-tehdas ja Kiinan Beihain kartonkitehdas ajettiin ylös. Suunta on kohti uusiutuvia materiaaleja.

SCA voimissaan

Kilpailijoista Ruotsin pehmopaperijätti SCA teki 10,5 miljardin euron liikevaihdon, + 2 prosenttia, ja liiketulos oli liki 12 prosenttia suhteessa liikevaihtoon. Holmen Ab pärjää kohtuullisesti paperin, kartongin ja sahatavaran varassa, liikevaihto 1,5 miljardia euroa ja pääoman tuotto 8,6 prosenttia, mutta sanomalehtipaperia valmistava Norske Skog on ihmeen varassa eli konkurssikypsä.

Teksti ja taulukko: YRJÖ KOTISALO
Kuva: RIKU-MATTI AKKANEN

Left Menu Icon
Right Menu Icon