Juttu perustuu Marja-Leena Ruostesaaren väitöskirjatutkimukseen Yritysten yhteiskuntavastuu ja nuoret.
Nyt on se aika vuodesta, jolloin yritykset julkaisevat menneen vuoden tulokset ja toimintakertomukset. Yhä useampi yritys liittää vuosikatsaukseensa yhteiskuntavastuullisuus-osion, jossa yritys kertoo toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiinsä. Mutta huomioivatko yritykset vastuullisuusraporteissaan nuoret? Onko osuuskunnan ja osakeyhtiön nuorisovastuullisuudessa eroja?
Yrityksen yhteiskuntavastuusta on keskusteltu yrityksissä ja tarkasteltu akateemisissa tutkimuksissa jo yli puoli vuosisataa, mutta vasta 2000-luvun alussa yritykset alkoivat raportoida vastuullisesta toiminnastaan. Nuoret kohderyhmänä tulivat mukaan yritysten vuosikertomuksiin 2010-luvulla.
Nuoret ja yritysvastuu
Vaikka nuoret ovat yrityksille tärkeä kohderyhmä tulevina työntekijöinä, veronmaksajina, asiakkaina ja omistajina, yrityksen yhteiskuntavastuun ja nuorison yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Tämän artikkelin taustana olevassa tutkimuksessa verrattiin osuuskuntia ja osakeyhtiöitä nuorisoon kohdistuvan yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, onko yritysmuodolla merkitystä nuorisoon kohdistuvassa vastuullisuudessa.
Tutkittavana oli kuusi samalla paikkakunnalla toimivaa yritystä, kolme osuuskuntaa ja kolme osakeyhtiötä. Mukana olevat yritykset edustivat pankki-, vakuutus- ja kaupan alaa. Tietolähteinä olivat yritysjohdon haastattelut ja toimintakertomukset. Haastateltavilta kysyttiin, miksi ja miten heidän yrityksensä ottaa vastuuta tulevista sukupolvista ja näkyvätkö yrityksen arvot ja periaatteet nuorisoyhteistyössä. Kaikki tutkimuksen yritykset tekivät jonkin asteista yhteistyötä alueen koulujen, oppilaitosten, urheiluseurojen sekä paikallisten tai kansallisten yhteisöjen kanssa.
Kesätöitä ja liikuntaa
Osuuspankki ja kaupan alan liikkeet (osuuskauppa ja K-kauppa) järjestivät nuorille kesätöitä, harjoittelupaikkoja, ja kaupan alan yritykset myös koululaisille TET-jaksoja. Monet suuret osuuskunnat ovat Suomen suurimpia nuorten työllistäjiä. Esimerkiksi S-ryhmä tarjoaa kesätöitä 12 500 nuorelle koko Suomessa ja tutkimuspaikkakunnalla 300 nuorelle. Lisäksi yritys palkkaa 100 nuorta kahdeksi viikoksi tutustumaan työelämään. Paikallinen osuuspankki on innovoinut uudenlaisen menetelmän nuorten palkkaamiseksi: paikalliset yhdistykset tarjoavat kahdeksi viikoksi työtä sadalle nuorelle, mutta palkan maksaa osuuspankki. Myös paikallinen K-kauppias palkkaa sata nuorta kesätöihin. Kauppias valittiin vuoden kasvattajakauppiaaksi.
Sekä osuuskunnat että K-kauppa osallistuvat näkyvästi paikallisten nuorten vapaa-ajan harrastuksiin. Osuuskauppa ja osuuspankki järjestävät kaikille lapsille avoimia urheiluleirejä ja turnauksia, joihin osallistuu satoja lapsia. Keskinäinen vakuutusyhtiö panostaa nuorten turvallisuuteen muun muassa järjestämällä koululaisille elvytyskoulutusta ja jakamalla ensiluokkalaisille heijastimia. Osakeyhtiömuotoisen pankin ja vakuutusyhtiön näkyvyys paikkakunnan nuorten liikuntaharrastuksissa on vaatimatonta, sillä kansainvälisinä yrityksinä ne keskittyvät kansallisiin ja kansainvälisiin projekteihin.
Yritysten välillä eroja
Tutkimuksessa havaittiin yhtäläisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja yritysten nuorisovastuullisuudessa. Merkittäviä eroihin vaikuttava tekijöitä olivat osuuskunnan ja osakeyhtiön erilainen omistajuusrakenne ja toiminnan erilaiset tavoitteet. Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia paikallisia yrityksiä, joiden tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla.
Osakeyhtiöt taas ovat osakkeenomistajien omistamia yrityksiä, joiden tavoitteena on pääoman tuotto ja omistajien varallisuuden kasvattaminen.
Suurimmat erot nuorten kanssa tehtävistä toimenpiteistä näyttäytyivät yritysten ja nuorison paikallisessa yhteistyössä. Osuuskunnat ja K-kauppa tukivat monin tavoin enemmän paikallisten nuorten toimintaa kuin osakeyhtiömuotoiset pankki ja vakuutusyhtiö.
Osakeyhtiömuotoinen pankki ja vakuutusyhtiö ovat kansainvälisten yritysten paikallistoimistoja, jotka panostivat nuorisoon lähinnä erilaisten tilaisuuksien sponsoroinneilla. Merkittävää oli myös, että vain osuuspankki, osuuskauppa, keskinäinen vakuutusyhtiö ja K-kauppa mainitsivat nuorten kuuluvan yrityksen sidosryhmäverkostoon ja johdon strategiapohdintoihin.
Jäsenyyteen perustuvilla yrityksillä, kuten tutkimuksen osuuskaupalla, osuuspankilla ja keskinäisellä vakuutusyhtiöllä, on pitkä traditio kannattavuuden ja sosiaalisen vastuun yhdistämisessä. Koska paikalliset sidosryhmät ovat yrityksen omistajia, osuuskunnille on tärkeää pitää huolta paikallisyhteisön hyvinvoinnista ja tällä tavoin edistää yrityksen taloudellista menestystä.
Ympäröivän yhteiskunnan mieltäminen olennaiseksi osaksi yrityksen sidosryhmäverkostoa kuuluu kiinteästi osuustoimintaan. Yhteistyö nuorison kanssa kuuluu myös osuustoiminnan ”Koulutus, oppiminen ja viestintä” -periaatteeseen, jonka mukaisesti osuuskunnat viestivät suurelle yleisölle sekä etenkin nuorisolle ja mielipidevaikuttajille osuustoiminnan luonteesta ja sen eduista.
