Norrmejerier, Skånemejerier, Gäsene Mejeriförening… Ruotsissa on Arlan lisäksi kymmenkunta muuta maitoalan osuuskuntaa. 

Gäsenen meijeri valmistaa lähinnä kypsytettyjä juustoja lähialueen tilojen tuottamasta maidosta. Kuva on vuodelta 2012 ja juustotarjotinta kannattelee Gäsenen silloinen toimitusjohtaja Marcus Jansson, joka vuonna 2014 siirtyi Skånemejerierin omistaman Lindahlsin palvelukseen.

Yli 65 prosentin markkinaosuudellaan Arla Foods on Ruotsissa niin suuri, että sen tekemiset vaikuttavat väistämättä muiden alalla toimivien yritysten strategioihin, kuten myös alan kansainvälinen kilpailu. Strategiat ovat kuitenkin erilaisia. Osa on valinnut yhdistymisen Arla Foodsiin. Esimerkiksi osuusmeijeri Milko fuusioitui marraskuussa 2011 Arlan kanssa. Syynä fuusioon oli Milkon pitkään jatkuneet talousongelmat, jotka johtuivat Milkon tuotteiden heikentyneestä menekistä. Saman tien valitsi äskettäin Gävlessä toimiva Gefleortens Mejeriförening, jonka 68 jäsentä viime vuonna yksimielisesti päättivät että osuuskunta yhdistyy Arla Foodsin kanssa.

”Valinnassa meille oli tärkeää että aiottu liikekumppanimme haluaa jatkaa sekä tuotemerkin että meijerimme kehittämistä. Pienempänä, alueellisena meijeritoimijana meidän on yhä vaikeampaa pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa”, sanoo Thomas Lundgren, Gefleortens Mejeriföreningenin puheenjohtaja, lehdistötiedotteessa. Osuuskunnan markkinaosuus on noin prosentti.

Ranskalainen kilpailee ruotsalaisella maidolla

Ruotsin markkinoiden kakkonen on Skånemejerier noin 16 prosentin markkinaosuudellaan. Osuuskunta Skånemejerier myi meijeritoimintansa ja tuotemerkkinsä ranskalaiselle Groupe Lactalisille noin miljardilla kruunulla vuonna 2012. Nykyään osakeyhtiö Skånemejerier AB toimii Lactalisin tytäryhtiönä ja osuuskunta Skånemejerier edelleen tuottajaosuuskuntana, joka toimittaa osakeyhtiön meijereille maitoa.

Gäsenen meijeriosuuskunnan toimitusjohtaja Cleas Persson

Besnierin suvun omistama Lactalis on maailman suurin meijeriyritys. Ostamalla Skånemejerierin meijeritoiminnan ja tekemällä ruotsalaisen raaka-aineen saannin turvaavan sopimuksen osuuskunnan maidontuottajien kanssa, Lactalisille tarjoutui mahdollisuus päästä Ruotsin halutuille markkinoille sekä ruotsalaisilla että omilla tuotteillaan. Osuuskunnalle sopimus kansainvälisen toimijan kanssa avasi väylän toiseen suuntaan, ulkomaille, sekä toi kumppaniksi taloudellisesti suuremman toimijan, joka pystyy kehittämään meijeritoimintaa ja olemaan todellinen kilpailija Arlalle. Skånemejerierin juustoja löytyy tänä päivänä myös suomalaisista ruokakaupoista, kuten myös Skånemejerietin omistuksessa olevan Lindahlsin tuotteita.

Vuonna 2017 Ruotsissa oli 57 meijeriä ja 43 meijeriyritystä. Nämä sijaitsivat pääosin Etelä- ja Keski-Ruotsissa. Kolme suurinta yritystä – Arla Foods, Skånemejerier ja Norrmejerier – vastaanottivat noin 90 prosenttia maassa tuotetusta maidosta ja yli kolmasosa meijereistä oli näiden yritysten omistamia. Kuva näyttää miten maassa vastaanotettu maito jakaantui eri meijeriyrityksille viime vuonna.

Omia polkuja

Kaikki osuuskunnat eivät ole nähneet yhdistymistä suurempaan toimijaan parhaimpana vaihtoehtona. Gäsenen alueella, Länsi-Götanmaan läänissä toimiva Gäsene Mejeriförening on yksi Ruotsin pienimmistä meijeriosuuskunnista. Osuuskunnalla on 37 jäsentä, joista 25 on aktiivisia maidontuottajia.

Meijeri perustettiin vuonna 1931. Päätuotteena tänä päivänä ovat kypsytetyt juustot, joita myydään sekä meijerin yhteydessä olevassa juustokaupassa että lähialueen tavallisissa ruokakaupoissa. Juustojen kysyntä on kasvanut ja kahden viime vuoden aikana yritys on investoinut 15 miljoonaa kruunua tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.

Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Claes Persson aloitti tehtävässä viime syksynä ja sanoi tuolloin että yksi tärkeimmistä haasteista onkin kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen, jotta he valitsisivat ruotsalaista lähellä tuotettua juustoa. Gäsenen vuotuinen juustontuotanto on 2 500 tonnia.

Vielä Gäsenen meijeriosuuskuntaa pienempi ja verrattain uusi toimija on osuuskunta Sju gårdar, jonka perustivat niin sanotun maitokriisin yhteydessä seitsemän Arlan jättänyttä luomumaitotilaa vuonna 2008. Markkinarakona ovat luomumaitotuotteet, ympäristöystävällisyys ja paikallisuus.

Kaikki seitsemän tilaa sijaitsevat 35 kilometrin säteellä Uppsalan keskustasta ja tuotteet myydään lähialueella. Ympäristöajattelu näkyy esimerkiksi siinä, että yritys on ainoana ruotsalaisena maitoalan yrityksenä ilmastosertifioinut maitotilat. Sertifiointi tarkoittaa että maitoa tuotetaan mahdollisimman energiatehokkaasti. Sju gårdar tuottaa maidon ja kerman lisäksi jogurttia, viiliä ja juustoa.

”Olemme ylpeitä maidosta jonka tuotamme ja haluamme että siihen on ladattu lisäarvoja joista sekä me että kuluttajat pidämme. Ilmasto on kysymys joka koskettaa kaikkia. Minun mielestäni kaikkien on myötävaikutettava ja siksi tuntui monella tapaa itsestään selvältä että mekin vedämme kortemme kekoon”, toimitusjohtaja Henrik Johansson selvitti sertifioinnin taustaa.

Yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta kilpailu Ruotsin meijerimarkkinoilla on kovaa. Ruotsin maatalousviraston julkaiseman markkinaraportin mukaan maidon vastaanotto on laskenut noin kuusi prosenttia vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2008, jolloin tuottajahinnat lähtivät laskuun. Samaan aikaan meijerituotteiden kulutus on kasvanut. Meijerituotteiden tuonti on viime vuosina kasvanut noin 55 prosenttia ja vienti laskenut 16 prosenttia.

Eli ruotsalaiset syövät enemmän meijerituotteita mutta vähemmän kotimaista. Syitä ovat markkinaraportin mukaan muun muassa että maidon suhteessa korkeammat tuotantokustannukset, tuottajille maksettava maidon hinta ja että meijerituotteista on tullut kansainvälinen kauppatavara mikä tekee tuonnista kilpailukykyisen. Suurimpia tuontimaita ovat Tanska, Saksa, Suomi, Alankomaat ja Ranska.

Viime vuonna Ruotsissa oli noin 322 010 maitolehmää ja 3 614 maitotilaa.

Jaa artikkeli