Euroopan unionin uusi Afrikan maatalousohjelma ei ole vain kauniita sanoja, vaan käytännönläheistä ja vaikuttavaa toimintaa, korostaa EU-komissio.

”Tutkimme tapoja lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja jakaa tietoa sekä syventää poliittista yhteistyötä”, totesi EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ohjelman julkistamistilaisuudessa Brysselissä maaliskuussa.

Ohjelman yksi päätavoitteista on luoda työpaikkoja ihmisille, jotka tulevat Afrikan työmarkkinoille lähivuosikymmeninä.

Luku on valtava: yli 800 miljoonaa afrikkalaista tulee työikään vuoteen 2050 mennessä. Maanosan väkiluvun ennustetaan puolestaan tuplaantuvan seuraavan 30 vuoden aikana 2,5 miljardiin.

Budjettikaudella 2014-2020 EU käytti kehitysapuun 32,5 miljardia euroa. Nyt valmistelussa olevalle kaudelle esitetään 40 miljardia.

Yhteistyön ytimessä on maa- ja metsätalous, jonka uskotaan työllistävän afrikkalaisia tehokkaimmin ja vähentävän painetta hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. Jo nyt maatalous tuo yli puolet BKT:sta ja työllistää 70 prosenttia asukkaista eräissä Saharan eteläpuolisissa maissa.

”Eurooppalaisten ja afrikkalaisten yritysten sekä hallitusten välinen toiminta on avain maaseutualueiden ja maatalouden elintarvikealan kehittämiseen”, Hogan alleviivasi.

Köyhyys, aliravitsemus ja puutteellinen ruokaturva ovat piinanneet maanosaa pitkään. Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua EU-Afrikka-yhteistyöllä, jossa pääroolissa ovat pientilat ja tuottajaorganisaatiot.

Paikalliset tarpeet huomioitava

Viljelijöiden osuuskunnilla on arvoketjussa tärkeä edunvalvontatehtävä ja ne voivat auttaa lisäksi maanosan haasteiden selättämisessä, mikä on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Jo Johannesburgin poliittinen julistus vuodelta 2002 korostaa osuustoiminnan ratkaisevaa asemaa köyhyyden vähentämisessä sekä työllisyyden ja ruokaturvan edistämi-
sessä.

”Osuuskunnat edustavat jäseniään, jotka ovat usein pienviljelijöitä. Parhaimmillaan ne edistävät maissaan myös poliittista vuoropuhelua ja demokratiakehitystä”, arvioi komission maatalousosaston yksikönpäällikkö Willi Schulz-Greve.

Lähtökohtana eivät ole valtiollisiin hankkeisiin kaadetut miljoonat, vaan afrikkalaisten viljelijöiden voimaannuttaminen paikallisten projektien kautta. EU tarjoaa esimerkiksi muutaman tuhannen eurojen avustuksia pienille maatiloille.

Komissio toivookin hyvinvoinnin nousevan ruohonjuuritasolta ja luovan perustan Afrikan toimiville sisämarkkinoille.

”Avainasemassa ovat markkinoiden kehittäminen, maatilojen tuotannon lisääminen sekä tuottajajärjestöjen ja osuuskuntien toiminnan tukeminen. Tässä apuna ovat uudet digitaaliset alustat”, Schulz-Greve sanoo.

Viljelijöitä aktivoidaan Afrikassa myös perinteisesti kasvotusten. EU:n Afrikka-ohjelmaa käsittelevässä seminaarissa Brysselissä esiteltiin nigerialaisten tuottajien toimintamalli. Siinä eri alueilta tulleet viljelijät vaihtavat kokemuksiaan vuotuisessa kokouksessa.

”Ongelma on enemmänkin asenteissa kuin investointien vähäisyydessä. Tavoitteena on rohkaista nuoria viljelijöitä harjoittamaan elinkeinoaan rohkeasti ja eteenpäin katsoen”, korosti strategiatutkija Bunmi Ajilore.

Hänen mukaansa näköalattomuuden seurauksena moni nuori jättää kotitilansa ja lähtee mieluummin etsimään onneaan Afrikan suurkaupungeista.

Suomen ulkoministeriö on osallistunut kehityshankkeisiin Mosambikissa Leader-toiminnalla, jonka ydin-
ajatus on, että alueen elinvoimaisuutta kehitetään asukkailta tulevien ideoiden pohjalta. Suomen rahoittaman hankkeen turvin on Mosambikin Zambezian lääniin perustettu muun muassa osuuskuntia. Niiden on toivottu vievän kansalaisyhteiskuntaa eteenpäin ja rakentavan siltoja maaseudun köyhien ja valtiovallan edustajien välille.

Ongelmana 
heikko kannattavuus

Agriterra on hollantilainen organisaatio, joka pyrkii edistämään kansainvälisiä maatalousprojekteja.

Seminaariin osallistui Agriterrasta johtaja Kees Blokland, joka on myös järjestön perustaja.

Afrikka-ohjelman tekemiseen osallistunut Blokland muistutti, että myös osuuskunnat ovat tuottajaorganisaatioita. Osuustoiminnan ansiosta tuottajan käteen jäävä osuus on suurempi kuin osakeyhtiömuotoisissa yrityksissä. Osuuskunnissa myös ylijäämä palautetaan jäsenille suhteessa palvelujen käyttöön.

”Osuuskuntien puutteet liittyvät yleensä taloushallintoon, jäsenten sitoutumiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun”, arvioi Blokland.

Agriterran tavoitteena on auttaa viljelijöitä edellä mainituissa asioissa keihäänkärkenä kannattavan liiketoiminnan edistäminen.

Blokland on aiemmin ollut mukana esimerkiksi Nicaraguan viljelijäosuuskuntia tukevassa hankkeessa, jonka tuloksena perustettiin viljelijöitä varten osuuspankki Banco del Campo.

”Järjestin pankille tarvittavan teknisen avun ja autoin heitä ulkoisen pääoman hankkimisessa”, Blokland kertoi.

Pankin kautta viljelijät saavat helpommin lainaa esimerkiksi tuotantopanosten hankkimiseen.

”Tietotaidon levittäjinä viljelijöiden järjestöillä on keskeinen rooli”, toteaa Tiina Huvio. Kuva: ©European Union 2019/ Cornelia Smet

Sosiaaliset siteet 
bisneksen edelle

”Afrikan köyhimmät alueet löytyvät maaseutualueilta, joilla riittää erilaisia esteitä liiketoiminnan kehittämiselle alkaen energiansaannista huonoihin liikenneyhteyksiin”, kehitysyhteistyöjärjestö FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio toteaa.

Hän muistuttaa myös, että monissa yhteisöissä sosiaaliset siteet ovat tärkeämpiä kuin bisneksen harjoittaminen.

“Pulmallista on myös se, että ruokaturva ja ilmastomuutoksen varautuminen edellyttää viljelyn monipuolistamista, kun taas kaupallisesti menestyvä bisnes vaatii erikoistumista johonkin lajikkeeseen. Näiden kahden näkökulman välillä pitäisi saavuttaa tasapaino.”

Ilmastollisesti älykkäät ratkaisut ja ajattelutavan muutos vaativat Huvion mukaan paljon paikallisilta ihmisiltä ja yhteisöiltä, kuten tuottajaorganisaatioilta ja osuuskunnilta.

”Rahoitusta ja ympäristöystävällistä teknologiaa on saatavilla, mutta usein se jää isompien toimijoiden käsiin. Tarvitaan joustavampia järjestelyjä, jotta rahoitus saavuttaa myös pienemmät tuottajat. Tietotaidon levittäjinä viljelijöiden järjestöillä on keskeinen rooli”, sanoo Huvio.

FFD:n jäsenet ovat MTK, SLC, ProAgria ja Osuustoimintakeskus Pellervo.

Jaa artikkeli