Osuuskunnat ilmastotoimien edistäjänä

Nyt on kiire. YK:n Agenda 2030 sekä Pariisin Ilmastosopimuksen myötä YK:n jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Loppuvuonna 2018 julkaistu IPCC:n raportti ennustaa vakavia riskejä ihmiselle ja luonnolle, jos maailman keskilämpötila nousee 1,5 asteella. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään 30 vuoden sisällä. Vaaditaan siis nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa.

Välittömien toimien tarpeellisuus ja uusi kehitysparadigma ovat sitouttaneet osuuskunnat ja muut yhteiskunnalliset toimijat tiukasti globaalivastuun ja ilmastoagendan edistämiseen. Suomessa osuuskuntien ja muiden organisaatioiden toiminnan vastuullisuus on nykyään integraali osa niiden julkisuuskuvaa ja vastuutyöstä pyritään myös viestimään laajasti. Osuuskunnat ympäri maailmaa voivat turvata jäseniensä etua ja toimia suunnannäyttäjinä myös ilmastotoimissa. Mutta miten konkreettisesti edistää oman organisaation ilmastotoimia? Mikä olisi vastuullinen ja viestinnällisesti merkittävä kanava tähän tarkoitukseen?

Kompensaation kaksi puolta

Hiilikompensaatiossa päästöjä vastaava kasvihuonekaasumäärä poistetaan ilmakehästä hillitsemistoimenpiteiden kuten metsittämisen avulla. Yhdessä päästöjen vähentämisen kanssa kompensaatio voi olla tehokas ja konkreettinen ilmastotoimi. Organisaatioiden halu kompensoida omasta toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä onkin lisääntynyt nopeasti.

Hiilikompensaatioille eli CO2 offsettingille on tarjolla monenlaisia malleja. Päähuomio on ollut lentämisestä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen hyvittämisessä, mutta myös muut hiilijalanjälkeä aiheuttava toiminta voi olla kompensaation piirissä.

Vaikka useat tarjolla olevat kompensaatiojärjestelmät pohjautuvat kehitysmaiden metsien hiilensidontaan, järjestelmien hyödyt ulottuvat kuitenkin vain harvoin köyhien maiden pientuottajille asti. Lisäksi tuloksia ei aina todenneta luotettavasti tai niistä ei viestitä sidosryhmille. Kompensaatiojärjestelmät jättävät usein myös huomioimatta köyhien yhteisöjen selviytymis- ja sopeutumistarpeet muuttuvassa ilmastossa.

Food and Forest Development Finland (FFD) tuntee hyvin nämä realiteetit. FFD on yhdessä Osuustoimintakeskus Pellervon ja muiden jäsenjärjestöjensä kanssa tukenut kehitysmaiden osuuskuntia ja pientuottajajärjestöjä jo vuodesta 2012 lähtien muun muassa Mosambikissa, Tansaniassa, Nepalissa ja Vietnamissa. Näissä maissa viljelijä- ja metsänkasvattajaosuuskuntien jäsenet joutuvat painimaan todellisten ilmastoriskien kanssa. Kuivuus ja toisaalta taas liialliset sateet vaivaavat varsinkin riisin- ja muiden viljakasvien viljelijöitä, mutta myös metsäelinkeino kärsii sään ääri-ilmiöistä ja varsinkin lisääntyvistä myrskyistä. Tarvitaan luotettava kompensaatiojärjestelmä, joka nostaa pientuottajat keskiöön ja tukee köyhien maiden naisten ja viljelijäyhteisöjen selviytymistä muuttuvassa ilmastossa.

Metsät sitovat hiiltä ja tuovat hyvinvointia Tansaniaan.

Ilmastotoimia pientuottajat huomioiden

FFD on lanseeraamassa FFD-HOPE -ohjelman, tarkoituksena edistää ilmastotoimia köyhien maiden pientuottajat huomioiden. Ohjelman kautta vastuuagendasta kiinnostuneet toimijat voivat kompensoida hiilijalanjälkeään, hillitä ilmastonmuutosta sekä tukea köyhien maiden pientuottajien selviytymistä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. FFD-HOPE -ohjelman hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä paikallisten viljelijä- ja metsänkasvattajajärjestöjen sekä osuuskuntien kanssa.

Hankkeissa kasvatetaan hiilensidontakapasiteettia muun muassa metsittämisen sekä metsien kiertoaikojen pidentämisen avulla. Hankkeissa edistettävät kestävät metsänhoidon käytännöt ja puun käyttömahdollisuudet lisäävät myös pientuottajien sopeutumismahdollisuuksia. Maataloushankkeissa viljelijöiden sopeutumista tuetaan esimerkiksi neuvonnan ja investointien kautta, jotka keskittyvät erityisesti ruokaturvan, tulonhankinnan, viljelijäjärjestöjen institutionaalisen kapasiteetin sekä ilmastopalveluiden kehittämiseen.

Miten FFD-HOPE toimii?

Osuuskunta tai yritys kartoittaa päästönsä ja lahjoittaa sitä vastaavan kompensaatiosumman FFD-HOPE -ohjelmaan. Lahjoitus ohjataan köyhien maiden osuuskuntien ja pientuottajajärjestöjen ilmastohankkeisiin. Tulokset todennetaan ja lahjoittaja saa raportin sekä tiedotusmateriaalia FFD:ltä ilmastotoimistansa viestimiseen.

Mikä?
FFD-HOPE

  • Lanseerattiin toukokuussa 2019 Maailma Kylässä -festivaalien yhteydessä
  • Ohjelman kautta osuuskunnat, yritykset ja muut toimijat voivat kompensoida matkustamisen ja muun toiminnan päästöjä ja tukea samalla köyhien maiden pientuottajien selviytymistä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.
  • Vaikutukset todennetaan luotettavasti ja niistä viestitään laajasti
  • Antaa helpon tavan edistää organisaation vastuullisuusagendaa ja ohjelma tarjoaa myös materiaalia vastuullisuustoimista viestimiseen.
  • Yksityiset ihmisetkin voivat tukea FFD-HOPE -ohjelman kautta pienviljelijöiden ilmastotoimia. FFD:n sivuilla löytyy FFD-HOPE -ohjelman ns. aineettomia lahjoja
  • FFD-HOPE-ohjelmasta lisätietoa antaa FFD:n ilmastoasiantuntija Noora Simola noora.simola@ffd.fi

NOORA SIMOLA
Kirjoittaja on FFD:n ilmastoasiantuntija

Jaa artikkeli