Kansanedustaja Esko Kiviranta haluaa Suomeen lisää metsäteollisuutta ja yrittäjille verohelpotuksia.

”Kun metsäteollisuutta omistaa iso joukko osuuskunnan jäseniä, perusta on erittäin vahva. Riskejä voidaan tällöin ottaa hiukan enemmän kuin normaalisti. Metsänomistajilta on mahdollista kerätä myös lisää pääomia esimerkiksi investointeja varten, kuten on tapahtunutkin”, sanoo keskustan kansanedustaja Esko Kiviranta, joka on myös Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston jäsen.

Hän viittaa Metsä Groupiin, joka on viime vuosina toteuttanut miljardiluokan tehdashankkeita Suomessa.

Metsäjätin taustalla on Metsäliitto, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa.

Vuonna 2017 Metsä Group avasi noin 1,2 miljardia euroa maksaneen Äänekosken biotuotetehtaan, joka on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.

Huhtikuun lopulla hallitusneuvottelujen alla Metsä Group kertoi suunnittelevansa Kemin Pajusaareen vielä suurempaa biotuotetehdasta, joka maksaisi 1,5 miljardia euroa. Biotuotetehdas työllistäisi suoraan 250 ja välillisesti 2 500 henkilöä.

Esko Kiviranta kiittelee yhtiön toimintaa, koska melkein kaikki investoinnit on tehty viime vuosina Suomeen. Maamme metsien kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien kasvu ylittää vuotuisen puuston poistuman, jolloin metsävarat kasvavat koko ajan.

”Meillä on varaa käyttää nykyistä enemmän puuta ja tilaa löytyy useammallekin tehtaalle. Meillähän on hoidettu erittäin hyvin metsiä jo 1960-luvulta lähtien, ja valtion tukiohjelmien ansiosta metsänomistajat on innostettu hyvään metsänhoitoon.”

Hyvä esimerkki tästä on Kemera-tuki, joka on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä.

”Metsänhoito on ylisukupolvista toimintaa, jossa joutuu ajattelemaan pari sukupolvea eteenpäin. Onkin tärkeää, että valtio osallistuu tällaisen kansantalouden kivijalan rakentamiseen esimerkiksi Kemera-avustusten muodossa”, Kiviranta toteaa.

Hän ei ymmärrä näkemystä, jonka mukaan metsä pitäisi jättää vain hakkaamatta ja kasvattaa hiilivarastoksi.

”Se on aika kestämätön ajatus yhteiskunnan toimeentulon kannalta. Luulisi kaikkien pitävän tärkeänä, että Suomi menestyisi muiden kansakuntien joukossa esimerkiksi vientituotteidensa ansiosta. Siinä taas metsätaloudella ja -teollisuudella on ratkaiseva merkitys.”

Suomen metsät ovat Kivirannan mukaan hiilinielu, koska metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä sitä vapautuu metsien hyödyntämisen ja luonnollisen poistuman takia.

Hän kannattaa pääasiassa avohakkuita eikä poimintahakkuuta, jossa metsästä poistetaan vain isoimmat puuyksilöt.

”Poimintahakkuissa puuston laatu jää usein heikoksi, kun epämääräisen harsinnan seurauksena metsään voi jäädä vain heikoin puuaines kasvamaan.”Hallitusneuvottelut vaikuttamisen paikka

Varsinais-Suomen Sauvosta kotoisin oleva Esko Kiviranta on viidennen kauden kansanedustaja, joka tunnetaan maa- ja metsätalouden asiantuntijana. Hänen sydäntään lähellä ovat myös talous- ja veropolitiikka. Koulutukseltaan Kiviranta on agronomi ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä varatuomari.

Kivirannan päävaliokunta on vuodesta 2003 alkaen ollut valtiovarainvaliokunta, joka käsittelee valtion talousarvioesitykset sekä verolainsäädännön.

Varsinaisena vaikuttamisen paikkana Kiviranta pitää hallitusneuvotteluita, joissa hän oli mukana toukokuussa 2015 ja nyt Rinteen hallitusta muodostettaessa.

”Neljä vuotta sitten olin neuvotteluissa talous- ja verotyöryhmässä, jossa pitkälti minun ansiostani saatiin aikaan metsätalouden yrittäjävähennys. Se merkitsee sitä, että viisi prosenttia metsätalouden nettotulosta on verovapaata.”

Toinen uusi vähennys on metsälahjavähennys, joka helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Vähennys tehdään puun myyntitulosta.

Esko Kiviranta tyrmää puheet yritystukien leikkaamisesta. Hänen mielestään SAK:n tulilinjalle joutuneilla huojennuksilla on hyvät perusteet.

”Yrittäjyyttä pitää kaikin tavoin edistää, ei hankaloittaa lopettamalla vähennykset ja kiristämällä verotusta.”Pellervolle tunnustusta

Yhdessä yrittäminen on varsinkin nuorten suosiossa. Nykyisen osuuskuntalain myötä yksikin henkilö voi perustaa osuuskunnan, mikä madaltaa kynnystä yrittää.

Rakenteeltaan vuonna 2014 voimaan tullut osuuskuntalaki on osakeyhtiölain tyyppinen. Laki tarjoaa samanlaiset toimintamahdollisuudet, mutta säilyttää osuuskunnan vahvuudet.

”Osuustoimintakeskus Pellervo on tehnyt hyvää työtä siinä, että osakeyhtiölain hyviä puolia sisällytettiin osuuskuntalakiin”, sanoo Kiviranta.

Juridiset seikat eivät hänen mukaansa selitä sitä, että uudet osuuskunnat ovat harvoin kasvuyrityksiä. Kyse on enemmänkin asenteista. Usean jäsenen osuuskunnassa päätöksenteko saatetaan kokea liian kankeaksi. Osakeyhtiössä taas yritysjohto voi viedä liiketoimintaansa suoraviivaisesti haluamaansa suuntaan.Pakotteet vaatineet paljon

Venäjä-pakotteet ovat Kivirannan mukaan rokottaneet Suomea enemmän kuin muita Euroopan unionin jäsenvaltioita. Venäjän viennin tyrehtyminen vuonna 2014 itänaapurin asettamien vastapakotteiden vuoksi osui kovaa esimerkiksi Valioon. Nyttemmin meijeriyhtiön tilanne on kohentunut, kun Valio on kehittänyt tuotantoaan Venäjän puolella.

”Sopeutuminen pakotteisiin on vaatinut yrityksiltä suuria uhrauksia. Surullista tilanteessa on se, että Pietari olisi suomalaisille elintarvikkeille erittäin luonteva markkina-alue. Kauppasopimuksia haetaan nyt muualta, mutta se on todella vaativaa.”

Vaikeuksissa ovat olleet myös kannattavuusongelmista kärsivät suomalaiset lihatalot. Venäjän markkinoiden lisäksi niillä on riittänyt vastoinkäymisiä kotimaassakin. Esimerkiksi HKScanin tappioita ovat syventäneet Rauman broileritehtaan käynnistämisvaikeudet.

”Nämä ovat yleensä johtamisongelmia. Toivottavasti suunta nyt muuttuu, kun HKScaniin tuli toimitusjohtajaksi alan hyvin tunteva Tero Hemmilä, jolla on paljon liiketaloudellista kokemusta”, Kiviranta pohtii.

Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa kuluvana vuonna 1. heinäkuuta. Parhaillaan sorvataan myös EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP), jonka on tarkoitus astua voimaan 2021. Ilmasto sävyttää myös maatalouspolitiikkaa tulevalla seitsenvuotiskaudella. Esille ovat nousseet erityisesti metsätalouden keskeinen rooli sekä maaperän hiilensidonnan mahdollisuudet.

Esko Kiviranta oudoksuu joskus esitettyä väitettä, ettei valtio saisi ajaa omia asioitaan ollessaan EU-puheenjohtajamaa.

”Jos maatalouspoliittiset ratkaisut alkavat hahmottua tämän vuoden lopulla, Suomen pitää voida maksaa viljelijöille tärkeää luonnonhaittakorvausta vaikka kansallisista varoistaan, jos se ei EU-budjetista onnistu”, Kiviranta kiteyttää.

Aliristniemen isäntä

Esko Kivirannan sukutila sijaitsee Aliristniemessä Sauvossa. Se on kuulunut Kivirannan suvulla 1800-luvun lopulta lähtien. Tilan ostivat Eskon isovanhemmat Eemil Adrian ja Amanda Maria Karlsson. Myöhemmin nimiä suomalaistettaessa suvun nimeksi valittiin Kiviranta. Tuolloin päätuotantosuuntana oli maidontuotanto.

Nykyisin Aliristniemessä viljellään kaikkia Suomessa tavallisia viljalajeja, kevätrypsiä ja -rapsia, öljypellavaa, hernettä, härkäpapua, auringonkukkaa ja kuminaa.

Jaa artikkeli