ProAgria aikoo olla ajan hermolla maatalouden murroksessa, lupaa asiantuntijaorganisaation uusi toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko. Paineita alkutuotantoon luovat digitalisaatio, ilmastonmuutos ja yleinen kannattavuuskriisi.
”Maataloustulo pitää saada nostettua nykymontusta kestävälle tasolle, jotta nykyinen perheviljelmäpohjainen tuotanto on jatkossakin mahdollista. Vaikka maatiloja lopettaa joka tapauksessa, nykytilanne on kestämätön”, ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko sanoo.
Huhtikuun puolivälissä tehtävässään aloittanut Mäkivuokko viittaa selvityshenkilö Reijo Karhisen raporttiin, jonka mukaan maatalouden yrittäjätuloa olisi nostettava vuositasolla 500 miljoonalla eurolla. Tällä tasolla oltiin viimeksi vuonna 2007.
Mäkivuokon mukaan tilojen määrän väheneminen ja yksikkökokojen kasvu edellyttävät myös ProAgrian asiantuntijoilta yhä keskittyneempää erikoisosaamista.
”Nopea murros on yllättänyt meidätkin. Ilmastonmuutoksen haasteet EU-säädösten ohella luovat tiloille kustannuspainetta. Tilakoon kasvaessa maatiloilla tarvitaan entistä enemmän myös liikkeenjohdollista, strategista ja taloudellista osaamista.”
ProAgria tarjoaa asiantuntijapalveluja maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen. Sillä on 11 alueellista keskusta, joista kolme muodostavat ensi vuoden alusta lähtien ProAgria Itä-Suomen. Keskuksissa työskentelee 650 ihmistä, joista iso osa on asiantuntijoita. ProAgria Keskusten Liitossa työskentelee tällä hetkellä 31 henkilöä.
”Liitto auttaa keskuksia pärjäämään omassa toiminnassaan esimerkiksi tarjoamalla niille kovaa osaamista, palvelukehitystä, markkinointi- ja viestintäpalveluita sekä IT-palveluita. ProAgria on toimijana ainutlaatuinen, koska palvelumme kattavat koko Suomen Hangosta Inariin ja asiantuntijamme täydentävät hyvin toisiaan saaden johtamisen, talouden ja tuotannon kytkeytymään toisiinsa. Tähän eivät muut pysty”, toteaa Mäkivuokko.
Velkatilakin voi nousta jaloilleen
Jäseninä ProAgriassa on yrittäjiä, yksittäisiä henkilöitä ja yhdistyksiä.
”Olemme avoimia keskustelemaan kenen kanssa tahansa, mutta tarjoamme ensisijaisesti asiakkaillemme ja jäsenillemme palveluita. Asiakas voi olla yhtä hyvin valiolainen kuin Arlan tuottaja ja vielä niin Faban kuin MTK:nkin jäsen.”
ProAgrian jäsenten tarpeet vaihtelevat Mäkivuokon mukaan varsin paljon. Huipputilat tarvitsevat yritystason johtamista ja apua esimerkiksi konsernitilinpäätöksen laadintaan. Perusasiat kuten eläintenhoito ja peltotyöt hoituvat niissä yleensä hyvin, vaikkakin suurimmat vaikutukset tulokseen saadaan peltoviljelyn tuottavuutta nostamalla.
”Aivan toinen tilanne on kriisitiloilla, joissa pohditaan, kannattaako jatkaa vai sammuttaa valot.”
Maatilan tulee olla taloudellisesti elinkelpoinen. Mikäli niin ei ole, ProAgria auttaa viljelijää tekemään exit-suunnitelman, jotta lopettaminen tapahtuisi hallitusti.
”Muutoin koetamme löytää tien ulospäin, että maatila säilyisi hengissä myös seuraaville sukupolville.”
Mäkivuokon mukaan monissa tapauksissa ollaan niin syvällä velkakierteessä, että siitä nouseminen voi olla hankalaa. Mikäli velkaa on maltillisesti ja apua pyydetään tarpeeksi ajoissa, voi tila ponnistaa takaisin jaloilleen.
”Karhinen totesi hyvin raportissaan, että maatalouden tärkein työkalu on taskulaskin. Tämä on monella tilalla unohtunut. Talousasiat ja kirjanpito pitää opetella kunnolla, kytkeä tuotanto ja talous yhteen johtamisen kautta, niin vältetään pahimmat sudenkuopat”, muistuttaa Mäkivuokko.
”Asiantuntijamme kulkevat kentällä avoimin silmin ja kohtaavat myös aitoa hätää. Emme tee sosiaalityötä, mutta yritämme pureutua juurisyihin ja parantaa maatilan kannattavuutta ja tuottavuutta. Kun näin tapahtuu, eurot valuvat suoraan viljelijän laariin ja hänelle jää rahaa palkata vaikkapa lomittaja ja aikaa pitää hieman lomaa.”
Laitevalmistajista tullut kilpailijoita
Mäkivuokko sanoo ProAgrian vahvan osaamisalueen liittyvän erityisesti maidontuotantoon, ruokintaan, tuotosseurantaan ja eläinten hyvinvointiin.
”Kun tila on hyvässä tuotoksessa, myös ihmiset voivat paremmin ja jaksavat kehittää liiketoimintaa. Tällöin he ovat myös parempia tuottajia omalle osuuskunnalleen”, pohtii Mäkivuokko, joka on työskennellyt parikymmentä vuotta maatalous-, elintarvike- ja bioalan tehtävissä tutkijasta toimitusjohtajaan.
Lypsyrobottien tuotannonohjausjärjestelmät ja ProAgrian toteuttama tuotosseuranta antavat maatalousyrittäjälle paljon tietoa, jota tämä voi hyödyntää tuotannon suunnittelussa ja päätöksissä.
”Keräämme dataa hurjia määriä ja olemme Suomen ylivoimaisesti suurin tiedon hallitsija maaseudulla. Saamme erilaisista tietokannoista dataa, jota jalostamme asiakkaidemme hyödynnettäväksi liiketoimintansa kehittämiseen ja analysointiin asiantuntijoidemme kanssa”, Mäkivuokko sanoo ja myöntää:
”Olemme olleet hiukan takamatkalla digitalisaatiossa. Kilpailijoidemme tyyli on hyvin suoraviivainen. He keräävät datan suljetusti omaan käyttöönsä ja me emme pääse siihen käsiksi.”
ProAgrian kovimmiksi kilpailijoiksi tiedonkerääjinä ja jalostajina Harri Mäkivuokko nimeää lypsyrobottien valmistajat, jotka ovat jalkautuneet myös perinteiselle neuvontakentälle.
”He tarjoavat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja maatiloille ja voivat opastaa niitä tekemään erilaisia muutoksia toiminnassaan. Kyseessä on tärkeä lisäpalvelu, jonka valtava datamäärä mahdollistaa.”
Uuden strategian neljä pointtia
ProAgrian strategia uudistuu vuoden 2019 aikana. Uuden strategian suunnittelussa on Mäkivuokon mukaan neljä keskeistä lähtökohtaa.
”Taloudella johtaminen nousee kaiken neuvonnan kärjeksi eli asiakkaan euro ratkaisee. Tähän yhdistyy digitalisaation ja kerätyn tiedon tehokas hyödyntäminen. Tavoitteena on siis yhteistyöllä tehostettu tiedon jalostaminen.”
”Kolmantena pointtina on ilmastoviisas maatalous hiilineutraalin tuotannon mahdollistajana. Neljänneksi haluamme ProAgriasta näkyvämmän ja kuuluvamman toimijan, joka viestii yhtenäisenä”, Mäkivuokko painottaa.
Hän alleviivaa, että ala voi selvitä nykyisistä haasteista vain nykyistä paremmalla yhteistyöllä maatalouden eri toimijoiden kesken.
”Meillä on maailman paras ruoka, mutta silti Suomessa on viljelijöitä, joiden maataloustulo on romahtanut. Tämä on aivan käsittämätön yhtälö, joka ei olisi mahdollista esimerkiksi Ranskassa, jossa laadukas ruoka on kunnia-asia.”
* Kahdeksan ProAgria Keskusta on jäsenenä Osuustoimintakeskus Pellervossa.
Harri Mäkivuokko
ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja
IKÄ: 44
KOULUTUS: ETM, FT sekä elintarvikekemian dosentti
AIEMPI TYÖKOKEMUS: Mm. Lukessa kehittämis- ja ryhmäpäällikkönä, VikingGenetics Finland Oy:n tuotantojohtajana ja Valiossa tutkimus- ja vientipäällikkönä
PERHE: Naimisissa, neljän lapsen isä
