Pelastavatko osuuskunnat suomalaisen ruokajärjestelmän?

Vastuullisuus on päivän sana. Suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä vastuullisuusvertailussa. Vaikka osuustoimintayritykset eivät päässeet vertailun terävimpään kärkeen, on niiden vastuullisuus hyvällä tasolla

KARI HUHTALA
Jaa artikkeli

Vastuullisuus on päivän sana. Suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä vastuullisuusvertailussa (2019 Global 100 results). Vaikka osuustoimintayritykset eivät päässeet vertailun terävimpään kärkeen, on niiden vastuullisuus hyvällä tasolla. Uunituore Osuustoiminnan Vuosikirja kertoo, että Suomen kuusi vastuullisinta osuustoimintayritystä ovat Metsä Group, Valio, Atria, S-ryhmä, OP Ryhmä ja LähiTapiola.

Mitä käyttöarvoa vastuullisuudella voisi olla isojen kysymysten ratkaisussa? Ruokajärjestelmän tulevaisuus on kysymys, joka koskee osuuskuntia ja koko yhteiskuntaa.

Osuuskunnat kantavat kunnialla taloudellisen vastuunsa, kuten Vuosikirjasta ilmenee. Yhteiskuntavastuu kattaa myös sosiaalisen ja ympäristövastuun. Keskustelu ruuan tuotannosta, sen eettisyydestä ja ilmastovaikutuksista käy kiivaana. Monet ovat huolissaan. Voivatko osuuskunnat ottaa reppua selkään ja uudistaa maamme ruokajärjestelmää?

Osuustoimintayritysten yhteiskunnallinen rooli tunnustetaan, onhan niiden liikevaihto 11 prosenttia kaikista yrityksistä ja jäseniä on 7 miljoonaa. Suora työllisyysvaikutus on noin sata tuhatta, välillinen on moninkertainen. Kansalaiset ja päättäjät suhtautuvat osuustoimintaan myönteisesti. Myös kotimaisuus on nousussa: Suomi syö -tutkimuksen mukaan ruuan kotimaisuutta piti tärkeänä 78 prosenttia suomalaisista, selvästi enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten. Maitolitrastakin moni olisi valmis maksamaan enemmän, jos se hyödyttää suomalaista viljelijää.

Monen hyvän tavoitteen toteutuminen riippuu yritysten kyvystä ja halusta investoida. Ruokajärjestelmässä on heikkouksia ja suoranaisia aukkoja. Maatilojen kannattavuusongelmat ovat pahentuneet. Maa- ja elintarvikealan tutkimus ja resurssit ovat heikommat kuin vaikkapa läntisessä naapurimaassa. Vilja-, rehu- ja maatalouskauppasektori on hajanaista tai siirtynyt ulkomaiseen omistukseen.

Ruokajärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, jota ohjaavat julkinen valta ja markkinoiden valta. On selvää, että ruokajärjestelmä on uudistettava entistä kestävämmäksi. Osuuskunnilla on keskeinen rooli järjestelmässä ja melkoisesti valtaakin. Niiden arvopohjaan kuuluu luontevasti olla mukana kotimaisen ruokajärjestelmän uudistustyössä.

Tänään on julkaistu Osuustoiminnan Vuosikirja 2019. Se analysoi kattavasti suomalaisten osuuskuntien toimintaa, taloutta ja yhteiskuntavastuuta. Analyytikkotiimin puheenjohtajana toivon sisällöstä palautetta ja kommentteja

kari.huhtala@pellervo.fi tai jatkokeskusteluja osuustoiminnan keskustelupalstoilla.

Hyviä lukuhetkiä!

Kari Huhtala
OT-lehden analyytikkotiimin puheenjohtaja ja Osuustoimintakeskus Pellervon osuustoimintajohtaja.

Left Menu Icon
Right Menu Icon