Naisten määrä osuustoiminnallisten yritysten hallinnossa on lisääntynyt, mutta johdossa on edelleen liian vähän naisia.

Osuustoimintakeskus Pellervon vuonna 2001 tehdyn jäsenkyselyn perusteella naisia oli osuuskuntien hallitusten jäsenistä 15 prosenttia ja hallintoneuvostojen jäsenistä 25 prosenttia. Kesällä 2019 Pellervossa analysoitiin sadan osuustoiminnallisen yrityksen hallintoa ja johtoa. Tulosten mukaan naisia oli hallitusten jäsenistä 29 prosenttia ja hallintoneuvostojen jäsenistä 36 prosenttia.

Kapulan varressa harvoin nainen

Vuonna 2019 vain kolmessatoissa osuuskunnassa sadasta hallituksen puheenjohtajana oli nainen ja varapuheenjohtajanakin vain 20:ssä. Edustajistojen jäsenistä naisia oli kuitenkin lähes puolet eli 44 prosenttia. Miksi naiset eivät nouse omistajahallinnosta eteenpäin vai onko siirtymä vain niin hidas?

Tilanne osuuskuntien johdossa on myös kehno. Toimitusjohtajana tai pääjohtajana on nainen vain kahdeksassa osuuskunnassa, ja noin 30 prosenttia johtoryhmien jäsenistä on naisia. Niissäkin usein niin sanotuissa tukitoimissa eli viestintä- tai henkilöstöjohtajina, mutta toisaalta yhä useammin myös talousjohtajina. Tukitoiminnoista kivutaan harvoin ylimpään johtoon.

Pörssiyhtiöissä sukupuolijakauma samaa luokkaa

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa vuonna 2018 oli sama kuin osuustoimintayritysten, 29 prosenttia. Suomi sijoittuu näillä luvuilla aivan EU-jäsenmaiden kärkikastiin.

Tilastokeskuksen johtajuustilastoista selviää, että pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista naisten osuus oli kuitenkin vain viisi prosenttia ja toimitusjohtajina pörssiyhtiöissä naisia oli ainoastaan kuusi. Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on 25 prosenttia. Tilanne osuuskunnissa on siis hieman parempi.

Vertailua valtio-omisteisiin yhtiöihin

Valtio-omisteisissa yhtiöissä tilanne on tasa-arvoisempi. Hallitusjäsenistä 39 prosenttia oli naisia. Hallitusten puheenjohtajista naisia oli 23 prosenttia ja toimitusjohtajista noin kymmenesosa vuonna 2016. Kokonaan valtio-omisteisten yritysten hallituksissa naisten osuus oli suurin, 44 prosenttia. Yritystyypistä riippumatta naisten osuus sekä toimitusjohtajista että hallitusten puheenjohtajista on edelleen hyvin pieni. Naisia liianvähän johtajina

Naisjohtajia Suomessa on vain reilu kolmannes. Tämä on vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Naisia on selvä enemmistö vain lasten- ja vanhustenhuollon sekä terveyden- ja sosiaalihuollon johdossa. Miehillä on yli 80 prosenttia johtajapaikoista tieto- ja viestintätekniikan, teollisuuden tuotannon, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla.

Sektorikohtaiset erot näkyvät myös osuuskuntien hallinnossa. Osuuskauppojen 5–7-jäsenisistä hallituksista suurimmassa osassa naisia oli 1–2, mutta monessa myös kolme. Pankkipuolella hallituksen koot vaihtelivat 5–11 jäsenen välillä ja valtaosassa naisia jäsenistä oli kaksi, monessa myös 3–4. Tuottajapuolen 4–8-jäsenisistä hallituksista peräti viidellä ei ollut yhtään naista hallituksessa. Lopuilla 15:sta oli yksi tai kaksi.

Yksipuolinen johto on liiketoimintariski

Tutkimuksissa on havaittu, että sukupuolten moninaisuus yritysten hallituksissa ja johdossa lisää innovatiivisuutta. Se vaikuttaa myös myönteisesti kannattavuuteen, taloudelliseen tulokseen ja henkilöstön hyvinvointiin.

Tasa-arvolle rakentuvina yrityksinä osuuskuntien kilpailukyky pohjautuu erityisesti demokraattiseen jäsenhallintoon. Niiden tulisikin olla edelläkävijöinä hallinnon ja johdon monimuotoisuudessa.

Jaa artikkeli