Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että osuustoiminnan edellytyksiä voidaan tarvittaessa vahvistaa nykyisestä esimerkiksi lainsäädännöllisin keinoin.

”Osuustoiminnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden talouden moottorina koko Suomessa. Jokainen suomalainen pääsee tähän yritystoimintaan myös mukaan”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) työhuoneessaan Helsingin Hallituskadulla.

Ministeriön käytössä oleva vuonna 1844 valmistunut Pihlflycktin talo on vain vähän vanhempi kuin lokakuussa 120 vuotta täyttänyt Osuustoimintakeskus Pellervo ja sen edistämä liiketoimintamalli.

Lepän mielestä kyseessä on menestystarina, jota kannattaa juhlistaa.

”Osuustoiminta on ollut aina innovatiivinen liike ja luonut tähän maahan paljon uutta. Se on myös kansainvälistänyt Suomea ja luonut satojatuhansia työpaikkoja kasvattaen maamme hyvinvointia. Yritysmalli on lisäksi kestävyyden mittareilla paljon parempi kuin pikavoittoja haaliva kvartaalitalous.”

Tällä hetkellä suomalaisista aikuisista 90 prosenttia on omistajana jossakin osuustoimintaperiaatteella toimivassa yrityksessä. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna yli 30 miljardia euroa.

”Tämä maa ei olisi sellaisessa mallissa kuin se nyt on ilman osuustoiminnallisia yrityksiä ja Pellervon kaltaista järjestöä”, painottaa Leppä.

Osuustoiminta tuo hänen mukaansa pitkäjänteisyyttä epävarmaan talouteen, joka elää jatkuvassa hektisessä myllerryksessä. Samalla osuuskunnat synnyttävät markkinoille kilpailu- ja neuvotteluvoimaa. Ne niin ikään tasapainottavat ruokaketjun vallanjakoa.

”Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa ei voi tehdä neljännesvuosittain päätöksiä. Maatalous on sen sijaan ylisukupolvista toimintaa ja yrityksen jatkuvaa kehittämistä. Näin toimivat myös viljelijöiden perustamat osuuskunnat.”

Jari Leppä muistuttaa, että Suomeen tarvitaan uusia osuustoimintayrityksiä, mutta myös perinteisiä osuuskuntia on kyettävä uudistamaan.

Leppä patistaakin yrityksiä houkuttelemaan lisää nuoria niiden toimintaan.

”Osuuskuntien pitää olla nuoria ja notkeita eikä vanhoja ja jäykkiä. Siksi nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa myös yritysten avainpaikoilla.”

Näin voidaan myös rohkaista nuoria maatalousyrittäjiä investoimaan ja kehittämään maatilojaan vastaamaan biotalouden haasteisiin.

Viesti menee perille

Uusi hallitus on luvannut edistää osuustoimintaa eri tavoin. Ohjelmassa muun muassa todetaan: ”hallitus lupaa edistää osuuskuntamuotoista yritystoimintaa” ja ”maataloutta voidaan harjoittaa kestävästi ja kannattavasti koko Suomessa.”.

”Se on vahva tahdon ilmaus siitä, että jatkossakin meillä harjoitetaan yritystoimintaa osuuskuntamuodossa. Hyvä perusta osuuskuntien menestykselle on jo edellisen hallituksen aikana nousu-uralle saatu talouskehitys.”

Lepän mielestä osuustoiminnan edellytyksiä voitaisiin vahvistaa vielä nykyisestäkin esimerkiksi lainsäädännöllisin keinoin. Tässä hän toivoo avauksia sekä osuustoimintayrityksiltä että yritysmuodon edunvalvojilta.

”Viesti kulkee julkisen keskustelun kautta tai esittämällä asia suoraan eri ministeriöihin. Kannustan tekemään ehdotuksia eri väyliä pitkin, jotta osuuskuntien toiveet tulevat varmasti perille.”

Pertunmaalainen Leppä on siviiliammatiltaan maatalousyrittäjä ja osuustoimintamies itsekin. Antinmäen tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto noin 70 lypsylehmän vahvuudella. Maidontuotannon lisäksi tilalla harjoitetaan metsätaloutta, mökkien vuokrausta ja hevosten kasvatusta. Maidon kerää osuusmeijeri, ja puuta myydään Metsäliitolle.

Budjetissa paljon hyvää

Jari Leppä näkee syyskuussa julkaistussa budjetissa paljon myönteistä oman hallinnonalansa kannalta. Budjetti annettiin eduskunnalle lokakuun alkupuolella ja lopullisesti eduskunta päättää siitä joulukuussa.

”Maatilojen investointeja turvataan Maaseudun kehittämisrahasto Makeran lisäpääomittamisella 31 miljoonalla ensi vuonna. Tämä tarkoittaa konkreettisesti uusia hankkeita rakennussuunnittelussa, kuljetuksissa sekä erilaista tutkimusta.”

Makeran pääomittaminen tuo Lepän mukaan lisätuloja, kun esimerkiksi biokaasusta ja lannankäsittelystä mahdollistetaan uusia tulonlähteitä.

Osana maatalouden kannattavuuden edistämistä hallitus esittää kahden miljoonan euron lisärahoitusta elintarvikevientiin. Kasvua täytyy hakea alalle viennistä, koska kotimaan markkinat ovat suhteellisen pienet. Syksyn aikana on esimerkiksi julkaistu Suomen ja Kiinan välinen yhteistyösopimus ja ensi vuonna Kiinaan viedään muun muassa sianlihaa, kalaa sekä maitotuotteita.

Hallitus aikoo lisäksi tukea ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisätä kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa.

Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Sitoumusten perusteella maksetaan korvaus luonnonmukaisesta kasvi- tai kotieläintuotannosta.

Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissa. Siksi hallitus paikkaa luonnonhaittakorvausten 42 miljoonan euron vajeen vuonna 2020.

”Metsäpuolella tuli puolestaan merkittävä kahden miljoonan euron lisärahoitus talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun”, huomauttaa Leppä.

Syyllistäminen seis!

Jari Leppä sanoo olevansa pettynyt siihen, että suomalaiselle viljelijälle on aseteltu syntipukin viittaa käydyssä ilmastokeskustelussa.

”Ilmastokeskustelu käy ylikierroksilla, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Ruuantuottajat tekevät ensin töitä, jotta elinkeino olisi kannattavaa. Sitten heitä syyllistetään tekemästään työstä. Se on täysin kohtuutonta”, puuskahtaa ministeri.

Hän toivookin, että ongelmiin haettaisiin mieluummin ratkaisuja kuin syyllisiä. Lepän mukaan maa- ja metsätalous tarjoavat mahdollisuuksia etenkin hiilen sitojina sekä uusiutuvien biomassojen tuottajina.

”Kasvavat metsät ja tuottavat pellot ovat hiilineutraalin yhteiskunnan edellytys.”

ilmastonmuutoksen hillitseminen sisältyy vahvasti myös tulevan EU:n maatalouspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Niiden saavuttamisen kannalta tärkeitä ovat Lepän mukaan bio- ja kiertotalouden paikalliset ratkaisut.

Jaa artikkeli