Osuuskunta ItäMaidon ja Maitosuomen fuusion seurauksena syntynyt uusi Osuuskunta Maitosuomi aloitti toimintansa syyskuun alussa. Uuden osuuskunnan jäsentilojen tuottama maitomäärä on 888 miljoonaa litraa eli noin puolet kaikesta Valioryhmässä tuotetusta maidosta.
Yhdistynyt osuuskunta on niin ikään Valion suurin omistaja 42,7 prosentin osuudella osakkeista.
Maitosuomen muodostavat noin 2 400 maitotilayrittäjää laajalla alueella, joka ulottuu ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ja Pirkanmaan pohjoisosista Ylä-Kainuuseen.
Maitosuomen kotipaikka sijaitsee Lapinlahdella, ja sen toimitusjohtajana toimii Ilpo Lukkarinen, joka kipparoi aiemmin Osuuskunta ItäMaitoa.
Lukkarisen mukaan entistä suurempi osuuskunta tuo toimintaan lisää tehokkuutta ja varmistaa laadukkaat palvelut.
”Keskeisimpiä uuden Maitosuomen tavoitteita on mahdollisimman korkea tuottajahinta. Tulemme tarjoamaan maitotilayrittäjille kustannustehokkaasti palveluita, jotka auttavat tilan kehittämisessä ja joita he osuuskunnalta toivovat”, Ilpo Lukkarinen toteaa ja jatkaa:
”Isona toimijana meillä on kykyä vastata paremmin omistajajäsentemme tarpeisiin ja erikoistua. Tarjoamme tiloille palveluita itse tuottamalla ja yhteistyössä maitoalan verkostojen kanssa.”
Osuuskunta tarjoaa hankinta-, asiantuntija- ja tilasäiliöpalveluita sekä hoitaa maidon keräilyn ja kuljetuksen. Maitotilayrittäjiä palvelevat lisäksi Valmakaupat, joiden valikoimiin kuuluu maidontuotannon tarvikkeiden ja elintarvikkeiden lisäksi muun muassa pakasteita, pesuaineita ja suojaintuotteita.
Parhaat käytännöt esiin
Lukkarisen mukaan Maitosuomen laaja, Pohjanlahdelta itärajalle ulottuva toiminta-alue sitoo yhteen Suomen vahvimmat maidon tuotantoalueet. Fuusio hitsasi toisiinsa myös kaksi perinteikästä osuuskuntaa, joiden toiminta oli jo valmiiksi vakaalla pohjalla.
”Toivottavasti onnistumme tuomaan nämä hyvät käytännöt koko osuuskunnan alueelle ja vahvistamaan niitä entisestään.”
Maatalouden rakennemuutos on vaikuttanut suoraan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Maatilojen
lukumäärä on laskenut ja samalla myös osuuskuntien jäsenmäärä. Tilat ovat myös yhä suurempia, ja niitä on entistä harvemmassa. Isossa osuuskunnassa haasteena ovatkin pitkät välimatkat.
”Kyse on siitä, miten me onnistumme tuottamaan palvelut eri puolille maata tasavertaisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nämä ongelmat koskevat toki myös muita yrityksiä ja yhteiskunnan organisaatioita.”
Maitosuomi on jatkossakin kaksikielinen osuuskunta ja palvelee ruotsinkielisiä tuottajia samalla tapaa kuin suomenkielisiä.
”Pidämme huolen siitä, että jäsenemme saavat palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Näen rikkautena, että Maitosuomessa kohtaavat omaleimaiset kulttuurit. Ne tulevat näkymään myös uuden osuuskunnan hallinnossa”, Lukkarinen painottaa.
Ylintä päätösvaltaa Maitosuomessa käyttävät jäsenet osallistumalla osuuskunnan edustajiston vaaliin. Ensimmäinen uuden osuuskunnan edustajiston vaali pidetään marraskuussa 2019. Maitosuomen hallitus muodostuu maitotilayrittäjistä. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Mikko Heikkinen Lapinlahdelta.
Tavoitteena hiilivapaa maito
Fuusion varmistuttua uusi Osuuskunta Maitosuomi julistautui olevansa maidontuotannon suunnannäyttäjä ja edelläkävijä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
”Haluamme olla muun muassa tuottajiemme tukena matkalla kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Haluamme tarjota syväosaamista peltojen ja nurmien hiilensidonnassa tai vaikkapa energiatehokkaiden navettahankkeiden eteenpäinviennissä”, Lukkarinen vastaa.
Valiolta löytyy tietotaitoa myös maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Esimerkiksi naudanlanta, olki ja ruohot voidaan tulevaisuudessa muuttaa biokaasuksi.
Lukkarinen myöntää harmistuneensa siitä, että käydyssä ilmastokeskustelussa nautakarjataloutta on vahvasti syyllistetty ympäristön kuormituksesta.
”Kyllä meillä kehitettävää on, mutta haluamme olla osa ongelman ratkaisua emmekä itse ongelma.”
Maitosuomi linjaakin tuottavansa suomalaista, turvallista ruokaa eettisesti ja kestävästi osana valiolaista maitoketjua.
Osuuskunta ja sen omistajatilat ovat myös sitoutuneet toteuttamaan Valion vastuullisuusohjelmaa, jonka perustana ovat eläinten ja ihmisten hyvinvointi sekä läpinäkyvä tuotantoketju maitotilalta ruokapöytään.
Paineet pakottavat ratkaisuihin
Maitomarkkinat ovat tällä hetkellä sekaisin monesta eri tekijästä johtuen.
Maitokiintiöiden poistuttua maitoa tuotetaan Euroopan unionissa enemmän kuin kulutetaan. Etenkin isoissa maitomaissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, tuotanto on kasvanut merkittävästi. Venäjän raja on pysynyt niin ikään edelleen kiinni. Samaan aikaan Suomeen tuodaan Euroopasta halpoja juustoja, jotka päätyvät halvan hintansa vuoksi yhä useammin kuluttajan ostoskoriin.
Markkinoiden paineessa myös Valio joutui takavuosina pudottamaan maitolitrasta tuottajille maksamaansa hintaa, joka Lukkarisen mukaan on kuitenkin Euroopan keskimääräistä tuottajahintaa korkeampi. EU:n tulevalta maatalouspolitiikalta Maitosuomen toimitusjohtaja toivoo selkeitä linjauksia.
”Suomessa harjoitetaan maataloutta ääriolosuhteissa. Tuntuisikin luontevalta, että maidontuotannolle luotaisiin edellytyksiä tänne pohjoiseen ja leudommassa Etelä-Euroopassa voitaisiin keskittyä enemmän kasvinviljelyyn.”
Lisänä pohdinnassa on ilmastonmuutos, jonka uskotaan kasvattavan pohjoisen pallonpuoliskon merkitystä ruuantuotannossa.
Ilpo Lukkarinen ottaa kantaa myös EU:ssa esillä olleisiin tuottajaorganisaatioihin, joilla pyritään vahvistamaan maataloustuottajien asemaa ruokajärjestelmässä.
”Suomalaisessa osuustoiminnassa maidontuottajat omistavat meijeriteollisuuden ja Valion tapauksessa myös kansainvälisesti arvostetun tuotekehityksen sekä Valio-brändin. Jos unionissa otettaisiin esimerkiksi ja kehittämisen pohjaksi Valioryhmän kaltainen osuustoiminta, koko tuottajaorganisaatioita ei välttämättä edes tarvittaisi.”
Juttu on julkaistu Osuustoiminta-lehdessä 5/19.
