Akaan, Urjalan ja Valkeakosken Osuuspankit yhdistivät voimansa 1.9.2019 ja siitä syntyi Etelä-Pirkanmaan Osuuspankki. Tehtävänä on huolehtia, että kasvualueella on eväitä elämälle myös tulevaisuudessa. Panostuksia tulee erityisesti yritysrahoitukseen.

”Yhdistymisellä haluttiin varmistaa, että yli 40 000 asukkaan Etelä-Pirkanmaalla on vahva pankki, jolla on toimiva konttoriverkosto ja joka tuntee asiakkaat ja toimialueen ja toisaalta asiakkaat tuntevat meidät,” kertoo Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Juha Luomala.

Hän jatkaa, että Akaan, Urjalan ja Valkeakosken Osuuspankkien yhdistymisellä tulee olemaan suuri merkitys koko seutukunnalle, sillä liike­pankkikilpailijat ovat lopettaneet konttorinsa Etelä-Pirkanmaalta muutama vuosi sitten.

”Kuka alueen elinkeinotoimintaa rahoittaisi ja kuka huolehtisi siitä, että alueella on asuntotuotantoa, jos kaikki pankit veisivät konttorinsa suuriin kaupunkeihin?” pohtii Luomala.

Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin an­-
saintatase on yli 1,1 miljardia euroa. 
Työntekijöitä on 38 ja tytäryhtiössä OP-Kodissa kahdeksan. Pankin omat varat ylittävät 100 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus on yli 60 prosenttia, omistaja-asiakkaita on yli 17 000 ja asiak­-
kaita yli 30 000. Pankilla on laaja, koko toimialueen kattava 82 luottamushenkilön hallinto, joka tosin supistuu kahden vuoden kuluttua edustajiston vaalien myötä.

”Meidän fuusio tarkoittaa käytännössä sitä, että hintakilpailukyky parani merkittävästi, kun byrokratiaa tehdään nyt vain yhteen kertaan. Aiemmin kolmessa pankissa oli noin 120 kokousta vuodessa, nyt niiden määrä on kolmasosa eli tätäkin kautta saamme enemmän aikaa asiakkaalle. Fuusion myötä syntyneet säästöt ovat satoja tuhansia euroja vuodessa”, ynnää Luomala.

Osuuspankkeja eri kokoluokissa

Luomala aloitti pankkitoiminnan Kannuksessa 1984. Silloin pankkeja oli lähes 400. Nyt käydään keskustelua, mikä on sopiva määrä osuuspankkeja.

”Luotan itsenäisten osuuspankkien päättäjiin, he tietävät parhaiten, mikä on hyväksi omistaja-asiakkaille. Ymmärrän hyvin pienten pankkien päättäjien huolen: jos pankki fuusioidaan suureen pankkiin, siirtyvät vuosisadan aikana kertyneet omat varat muualle ja joskus myös osaajat.”

Matala korkotaso, Euroopan Keskuspankin tiukka sääntely ja kiristyvä kilpailu tarkoittavat kuitenkin sitä, että rakennekehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Luomala pohtii, että ehkäpä kehityksen seuraava vaihe on, että keskisuuret osuuspankit yhdistävät voimiaan.

Hänen mukaansa on hyvä, että on eri kokoluokan pankkeja, sillä tällöin voidaan vertailla, mikä malli toimii tehokkaimmin ja mikä tuottaa parasta palvelua omistaja-asiakkaalle.

”Maailma muuttuu nopeasti ja tulevaisuuteen on syytä varautua, koska hyvässä kunnossa olevien pankkien on aina helppo löytää kumppaneita.”

Viime vuosina Pirkanmaalle on syntynyt pienten pankkien fuusioista vahvoja pankkeja suuren aluepankki Tampereen Seudun Osuuspankin ympärille.

”Leikkimielisesti ilmiötä voi kutsua vaikkapa ruisleipämalliksi, jossa aluepankki sijaitsee vahvojen maaseutupankkien ympäröimänä.”

Asian ytimessä

Sami Karhu: Miten luonnehdit Etelä-Pirkanmaan OP:n toimialuetta: väestö, elinkeinot ja identiteetit?

Juha Luomala: Toimialueet eroavat toisistaan. Urjalassa on enemmän maatalouden harjoittajia kuin Valkeakoskella tai Akaassa.

Olen ymmärtänyt, että jokaisessa kunnassa on vahva paikallinen identiteetti, joka näkyy muun muassa urheiluseurojen ja yrittäjäjärjestöjen toiminnassa. Paikallisuus ja paikalliset palvelut ovat tärkeitä. Asiakkaat eivät kuitenkaan kokeneet kolmen pankin yhdistymistä uhkana, sillä päätökset tehtiin jokaisessa pankissa yksimielisesti.

Varmasti tähän vaikutti se, että konttoriverkostoa ei ole tarkoitus supistaa ja palvelut pysyvät vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin tälläkin hetkellä. Pinta-alan suhteen Urjala on suurin, joskin asukasluvullisesti pienin. Valkeakoskella on suurteollisuutta, kun taas Akaassa on pk-yritystoimintaa. Urjalan ja Valkeakosken konttoreiden välimatka on noin 40 kilometriä ja Akaa sijaitsee puolessavälissä, joten sukkuloiminen eri konttoreiden välillä on nopeaa ja helppoa.

SK: Miten kansan parissa perustelet osuuspankin idean?

JL: Osuuspankki on vain ja ainoastaan omistaja-asiakkaita varten. Meillä pitää olla kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut. Hinnan pitää olla kohdallaan. Etu asiakkaalle tulee siinä, että käyttämällä meidän palveluita hän pääsee nauttimaan omistaja-asiakkaan eduista.

Etelä-Pirkanmaan OP maksaa tänä vuonna omistajilleen noin 1,5 miljoonaa euroa bonuksia. OP:lla on erityinen vastuu alueen rahahuollosta ja pankkipalveluista. OP:n toiminnan pitää olla kannattavaa, mutta voiton maksimointi ei ole tavoitteemme. Paikallisuus tarkoittaa myös sitä, että OP maksaa verot kotikuntiin ja perinteisesti osuuspankit ovat olleet yksi kuntien suurimmista veronmaksajista.

SK: Mikä on johtamisfilosofiasi, kun aamulla astut toimitusjohtajan rooliin: asiat, ihmiset, aate ja liiketoiminta?

JL: Asiakas on tärkein ja maksaa minun palkkani. Oli pankin koko kuinka pieni tai suuri, tulee muistaa, että me kaikki olemme asiakkaiden palvelijoita. Meille on annettu valtaa ja vastuuta, joten nöyryys ei ole huono piirre toimitusjohtajan tehtävissä. Myös osuustoiminnallisen liiketoiminnan tulee olla kannattavaa, sillä tappiollinen yritys ei ole myöskään sen omistaja-asiakkaan etu.

SK: Aikanaan opinnäytteessäsi pohdit asioita paljon. Mitä ajattelit silloin ja mitä ajattelet nyt?

JL: Tein tosiaan 2000-luvun alussa pro gradun vastuullisuudesta. Siihen aikaan ei vielä vastuullisuudesta puhuttu siinä määrin kuin nyt. Osuustoiminta kehittyy muun kehityksen mukana, mutta ideologia elää ja voi hyvin. OP:n arvot: ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen toimivat tässä ajassa. Niitä voi lainata ihan vapaa-ajalla siviilissäkin.

Jaa artikkeli