Moni kehitysvammainen haluaa ja kykenee oikeisiin töihin. Heillä on myös oikeus saada palkkaa tekemästään työstä. Todellisuus ja toiveet eivät useinkaan kohtaa, mutta toisin on Omillaan osuuskunnassa.

Omillaan osuuskunta on vuonna 2018 perustettu kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yritys.

”Ensimmäinen vuosi on mennyt nopeasti perusasioiden harjoittelussa ja toimintakäytäntöjen luomisessa. On ollut hienoa huomata, että tämä osuuskuntahomma oikeasti toimii”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Valtteri Rantanen.

Osuuskunnan tavoitteena on toki työllistää, mutta harjoittaa myös kannattavaa liiketoimintaa. Taustalla on Setlementti Tampere ry ja yhdistyksen nuorten elämänhallintaa ja osallisuutta tukeva NEO – OmaPolku -toiminta, jolla on pitkä historia taide- ja kulttuuritoiminnasta. Perustamisvaiheessa osuuskuntaan rekrytoitiin yhdeksän omapolkulaista jäsentä: mediaosaajia Mediastudiolta ja taiteentekijöitä Ateljeesta. Aiemmin osallistujien työstä ei kuitenkaan pystytty maksamaan varsinaista palkkaa.

”On hienoa, että pystymme osuuskunnan kautta maksamaan veronalaista palkkaa työntekijöille,” osuuskunta-aktiivi ja hallinnon assistentti Riku Seppälä selventää.

”Tarjouksien tekeminen ja tilauksien käsittely on myös ammattimaisempaa ja suunnitelmallista. Kun ihmiset ovat työsuhteessa, ollaan työlainsäädännön piirissä, mikä selkeyttää asioita.”

Uskoa yksilöllisiin voimavaroihin

Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista . Heistä 9 000 osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan ja noin 2 000 on avotyötoiminnassa. Se on tavallisilla työpaikoilla tehtävää työtä, josta ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan kunta maksaa työosuusrahaa (0–12 euroa päivässä).

On arvioitu, että 3 000 kehitysvammaista voisi aivan hyvin työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön, mutta tämä on todellisuutta vain noin 500 ihmisen kohdalla tällä hetkellä.

Omillaan osuuskunnalla on tällä hetkellä jäseniä hieman yli 20, joista muutamat ovat kannatusjäseniä.

”Osuuskunnan kautta voi tehdä töitä vaikka ei olisi jäsen. Ja kaikille työntekijöille tarjotaan aina mahdollisuutta liittyä mukaan”, Seppälä kertoo.

Ammattimaisuutta toimintaan

Osuuskunnan kautta myydään sekä tuotteita että palveluita: video- ja verkkosivutuotantoa, graafista suunnittelua, teosmyyntiä, taidetuotteita, IT-tukea, siivouspalveluja sekä asiantuntija- ja koulutuspalveluja. Osalla työntekijöistä, esimerkiksi kaikilla siivouspalvelutyöntekijöillä, on ammattitutkinto.

”Lisää tuotteita ja palveluita tulee sitä mukaa, kun saamme lisää erilaisten asioiden osaajia ja tuotteistettua heidän yksilöllistä osaamistaan”, Rantanen lisää.

”Tällä hetkellä mietitään myös, kuinka paljon uskalletaan markkinoida, jotta voidaan oikeasti vastata lisääntyvään kysyntään.”

Osuustoiminta kiinnostaa

Omillaan osuuskunnassa on huomattu, että moni pohtii, miten avotyötoiminnan voisi muuntaa palkkatyöksi ja kuinka yksilöllinen osaaminen voidaan tuotteistaa sekä onko osuuskunnan perustaminen vaikeaa. He alkoivatkin järjestää tutustumispäiviä NEO – OmaPolun ja Omillaan osuuskunnan toimintaan sekä koulutuksia tuetusta osuuskuntamallista. Osa koulutuksista on ollut loppuunmyytyjä ja kiinnostusta vastaavanlaisten osuuskuntien perustamiseen on.

Yhteiskunnan rakenteissa vikaa

Omillaan osuuskunnan päämääränä on myös työelämää koskevan yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa.

”Työntekijät on sijoitettu tekemään työtä huoltosuhteessa toimintakeskuksiin, ilman palkkaa. Tätä järjestelmää on vaikea purkaa”, harmittelee Rantanen.

”Tarvittaisiin vahvaa lainsäädännöllistä ohjausta, jotta olemassa olevat käytännöt ja rakenteet saataisiin purettua. Lisäksi asiaa pitää tarkastella työoikeudellisesta näkökulmasta. Palkattoman työn teettäminen millään ihmisryhmällä ei ole tätä päivää.”

Monet tahot tarjoavat kehitysvammaisille henkilöille vain avotyötoimintaa, sen sijaan, että tukisivat heidän työllistymistään palkkatyöhön. Kehitysvammaliittokin muistuttaa, että uudessa työelämäosallisuutta koskevassa laissa (TEOS) tulee määrittää palkkatyön ja työtoiminnan reunaehdot.

Liitossa pyritään siihen, että uusia avotyösopimuksia ei olisi mahdollista enää tehdä, vaan ne muutettaisiin määräaikaiseksi harjoitteluksi. Harjoittelun tavoitteena tulee olla avotyöntekijän palkkaaminen kyseiseen tehtävään.

Omillaan osuuskunnalla on Rantasen mukaan ollut hyvin erilaisia asiakkaita. Kaikkia on yhdistänyt se, että yhteistyö on ollut hyvin toimivaa, ja vuoden aikana on muodostunut jo monia vakituisia asiakassuhteita. Kehitysvammaliitto on myös yksi osuuskunnan asiakkaista. Muita ovat olleet muassa Kehitysvammaisten tukiliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Tampereen kaupunki, Setlementti Tampere, Pyynikin Liha ja Kahvi sekä Asumispalvelusäätiö.

Työhönvalmennuspalvelut myös yrittäjille

Riku Seppälän mukaan myös kehitysvammaisten yrittäjyyttä voisi paremmin tukea:

”Jo kouluissa pitäisi puhua enemmän yrittäjyyden mahdollisuuksista.”
Rantanen komppaa:
”Työhönvalmennuspalvelut tulisi ulottaa myös yrittäjänä toimimisen tukemiseen. Kehitysvammainen yrittäjä tarvitse tukea oman osaamisen ja potentiaalin käyttöön ottoon. Tähän tarvitaan joustavaa ja oikea-aikaista tukea.”

“Seppälä on hyvä esimerkki siitä, että sopivalla tuella kehitysvammaiset henkilöt kykenevät erittäinkin vaativiin tehtäviin. Seppälällä on vahva asiantuntijuus muun muassa yrittäjyyteen, osuuskuntatoimintaan, taloushallintoon ja verotukseen liittyvissä asioissa,” Rantanen kertoo.

”Osuuskunnan hallinnon tehtäviin liittyviä palavereja on kaksi kertaa viikossa. Näissä yhteyksissä hoidetaan esimerkiksi laskutus, tarjoukset, sopimukset, palkanmaksu ja kaikki muut juoksevat asiat”, Seppälä täsmentää.

Osuuskunnassa on säännöllisesti myös hallinnon kehittämispäiviä, jolloin perehdytään isompiin kokonaisuuksiin kuten toimintasuunnitelmaan, strategiaan ja eettiseen ohjeistukseen. Osuuskunnan perustaminen oli ollut ajatuksena vireillä siitä asti, kun viisitoistavuotiasta Omapolkua perustettiin.

”Alusta lähtien on puhuttu nimenomaan osuuskunnasta, koska sen arvot sopivat hyvin meidän ajatusmaailmaamme”, toteaa Rantanen.

Jaa artikkeli