Santeri Alkion ajatukset eivät kuulu vain juhlapuheisiin, vaan ne pitää laittaa käytäntöön, keskustan kansanedustaja Petri Honkonen uskoo.

”Talouspoliittista keskustelua pitäisi Suomessa monipuolistaa ja ottaa keskusteluun myös niin sanottu kolmas tie, jossa hyvinvoinnin hedelmät jakautuisivat nykyistä tasaisemmin”, sanoo keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen.

Hänen mukaansa kolmannen tien ajattelu on keskustalaisuudessa syvällä, vaikka se on meinannut joskus markkinaliberalismin huumassa unohtua. Suuntauksen juurrutti Suomeen 110 vuotta sitten jo keskustan oppi-isä Santeri Alkio, joka halusi luoda kapitalismille ja sosialismille kansanvaltaan perustuvan vaihtoehdon. Alkio, josta Honkonen muuten on tehnyt pro gradunsa, perusti talousajattelunsa perheviljelmiin, maaseudun pienyrittäjyyteen ja oikeusvaltion periaatteisiin.

”Alkio taisteli yhdessä maltillisen vasemmiston ja edistyspuolueen kanssa Suomeen tasavaltaisen hallitusmuodon, jonka juhlavuotta nyt vietämme”, valottaa Honkonen, joka on siviiliammatiltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja.

Honkonen korostaa tasavaltaisuuden periaatteiden olevan yhtä ajankohtaisia kuin ne olivat yli sata vuotta sitten. Demokratiaa pitää niin ikään vaalia ja huolehtia, ettei valtaa luovuteta kansalta kenellekään.
”Kansanvaltainen malli on perusta myös talouden kolmannelle tielle, jossa keskeinen osa on osuustoiminnalla.”

Honkonen käsittelee aihettaan myös gradussaan, joka tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014:

”Osuustoiminta oli Alkiolle ensisijainen markkinatalouden muoto. Tästä oikeisto arvosteli maalaisliittoa ja syytti sosialismista. Alkio näki osuustoiminnan sosialismin ja kapitalismin välimuotona ja vaihtoehtona näille yhteiskunta- ja talousjärjestelmille. Se myös palveli tuottajan etua.”

Vaikka Alkion peräänkuuluttama kolmas tie tarvitsee toimiakseen vahvaa valtiota, se ei tarkoita enempää sääntelyä tai rajoituksia. Yhteiskunnan tulee Honkosen mukaan sen sijaan luoda parempia edellytyksiä elinkeinoelämälle ja yrittäjyydelle.

Hän nostaa esiin hyvinvointivaltion sekä perinteisen keskustalaisen aluepolitiikan, joka on hänen mukaansa mahdollistanut jokaisen suomalaisen osallistumisen yhteisen kakun kasvattamiseen.

”Toimiva vientivetoinen markkinatalous on Suomen hyvinvoinnin edellytys. Mitä tasaisemmin hyvinvointi kasvaa, sitä kestävämmällä pohjalla kansantalous on.”

Kansainvälinen menestystarina

Osuustoiminta on Honkosen mukaan ollut Suomessa taloudellinen menestystarina, joka hakee vertaistaan muualta Euroopasta. Osuustoiminnalliset yritykset lukeutuvat nykyisinkin maamme talouselämän kärkiyrityksiin lähes kaikilla aloilla.

”Osuustoiminta on varmasti keskeinen osa suomalaista talouselämää tulevaisuudessakin, ei vähiten siksi, että yksi sen tärkeimmistä periaatteista on tasa-arvo”, Petri Honkonen toteaa.

Hän näkee Suomen osuustoiminnan tulisielun Hannes Gebhardin ja Santeri Alkion ajattelussa paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös selkeän eron.

”Alkion mielestä Gebhardilla oli paljon oikeita ajatuksia, mutta hänen luomansa järjestöt liian talouspainotteisia. Alkio halusi sen sijaan luoda aatteellisesti moniulotteisemman poliittisen keskiryhmän. Hän halusi ennen kaikkea voimaannuttaa talonpojat ja luoda toivoa vähäväkisille ihmisille. Alkion ajattelu oli ihanteellista, ei tosin aina käytännöllistä.”

Tätä aatteellisuutta keskustan 32-vuotias varapuheenjohtaja haluaa tuoda myös nykypolitiikkaan. Talouspoliittisessa keskustelussa se tarkoittaa kritiikkiä kasvottomia markkinavoimia kohtaan. Pelkkä voittoihin perustuva talousmalli pitää Honkosen mukaan yllä epäluottamusta, joka alkoi reilu kymmenen vuotta sitten kohdanneesta pankkikriisistä.

”Osuuspankit selvisivät kriisistä voittajina, ja niiden kannattavuus pysyi vakaana. Valitettavasti EU-pankkisääntely rajoittaa osuustoiminnallisten finanssitalojen toimintaa. Tässäkin valossa keskustelua talouden kolmannesta tiestä pitää edistää”, sanoo Honkonen.

Maatalon poika

Saarijärveltä kotoisin oleva Honkonen on jatkanut muiden toimiensa ohella metsänhoitoa Kalmarinkylän Villelän sukutilalla.

Kotisivuillaan kansanedustaja kertoo olleensa lapsuudessaan todella innostunut maataloustöistä, kuten heinänteosta. Teini-ikäisenä hän tienasi ensimmäisiä omia rahoja maatalouslomittajana.

Millainen on hänen henkilökohtainen suhteensa osuustoimintaan?

”Jäsenenä olen useammassakin osuuskunnassa. Keski-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä olen ollut jo muutamia vuosia”, Honkonen kertoo.

Hän muistuttaa, että osuustoimintayritykset toimivat erityisesti kotimarkkinoilla ja tukevat osaltaan tasapainoista aluekehitystä.

”Esimerkiksi S-ryhmän menestys on varmistanut sen, että ulkomaiset kauppajätit eivät ole vallanneet markkinaa.”

Osuuskunta-asuminen kiinnostaa

Honkonen valittiin syksyllä 2018 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n johtokuntaan. Nelivuotiskauttaan johtokunnassa istuva saarijärveläinen myöntää, että hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti asunto-osuuskunnat.

Ne olivat hänen mukaansa vahvasti esillä myös hallitusneuvotteluiden asuntopolitiikka-alaryhmässä, jossa Honkonen oli mukana.

Kirjaus osuuskunta-asumisen tukemisesta päätyi myös hallitusohjelmaan, jossa muun muassa todetaan, että hallitus edistää ja tukee ryhmä- ja osuuskuntarakentamista. Hallitus lupaa lisäksi jatkaa osuuskunta-asumisen pilotteja ja valmistelee osuuskunta-asumisen lainsäädäntöä.

Petri Honkonen uskoo osuustoiminnan yhteisöllisyyden ja tasa-arvon olevan yksi vastaus myös meneillä olevaan työn murrokseen. Osuuskuntamalli olisi todennäköisesti hyvin sovellettavissa esimerkiksi jakamis- ja alustatalouteen, henkilöstöomisteisiin yrityksiin ja tulevaisuuden sote-ratkaisuihin.

Yrittäjyyskasvatuksella on niin ikään tärkeä paikkansa yhteiskunnassa, uskoo Honkonen, joka kuuluu 4H-liiton valtuustoon. Hän tosin kaipaisi kouluihin takaisin kansalaistaitoa, joka opetti toimimista yhteiskunnan jäsenenä laajemmin kuin vain yrittäjyyden näkökulmasta.

”Tarvitsemme enemmän ihmisten vastuunottoa omasta itsestään ja elämästään”, kiteyttää Honkonen.

Kuka?
Petri Honkonen
* Saarijärveläinen filosofian maisteri
* Toisen kauden kansanedustaja
* Keskustan varapuheenjohtaja
* Siviilissä historian ja yhteiskuntaopin opettaja
* Keski-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen

Jaa artikkeli