Ruotsin osuustoiminnalliset yritykset – ekonomiska föreningar, ef. – ovat juuri saaneet hallinnointikoodin oman toimintansa johtamisen ja hallinnon tueksi. Suomalaisilta osuuskunnilta tällainen ohjeisto vielä puuttuu. Olisiko syytä ottaa oppia?

Osuustoimintatuntemus heikkoa Ruotsissa

Svenska koden -ohjeiston on rakentanut Svensk Kooperation, joka on Ruotsin kooperatiivien edunvalvontajärjestö. Järjestön toiminnanjohtajan Petra Pilawan mukaan Ruotsissa osuustoiminta tunnetaan edelleen huonosti ja isoimmat osuustoiminnalliset yritykset ovat tähän asti käyttäneet osakeyhtiöille rakennettua ohjeistoa.

Oma ohjeisto osaltaan parantaa tunnettuutta ja ottaa paremmin huomioon osuustoiminnallisten yritysten erikoispiirteet. Ohjeiston käyttö on vapaaehtoista, mutta sitä noudattavan yrityksen on myös perusteltava kohta kohdalta, miten konkreettisesti on toimittu ohjeiston mukaisesti.

Svenska koden saa professorilta kritiikkiä

Helsingin yliopiston osuuskuntaoikeuden professorin Jukka Mähösen mukaan Svenska koden on paluu menneisyyteen. Mähösen mielestä ruotsalainen ohjeisto edustaa agenttiteoreettista käsitystä, jonka mukaan hallitus ja johto ovat omistajien palveluksessa. Ruotsin koodi ilmentää sikäläisen oikeuden hierarkkista rakennetta: osuuskunnan kokous on hallitusta ylemmällä tasolla ja voi antaa hallitukselle tehtäviä hallinnollisissa asioissa. Lähtökohtana on jäsenten näkemys jäsenhyödystä ja jäsenten ehdottomasta päätösvallasta.

Svenska koden vahvistaa Mähösen mukaan omistajakeskeisyyttä pörssiyhtiömäisellä tavalla ja ehkä sitäkin vahvemmin.

Petra Pilawan mukaan Svenska koden on tarkoitettu kaikille osuustoiminnallisille yrityksille ja keskinäisille yhtiöille toimialasta ja koosta riippumatta. Tämän vuoksi koodissa on haluttu ottaa peruslähtökohdaksi jäsenhyöty, joka tavoitteena yhdistää kaikkia osuustoiminnallisia yrityksiä. Koodin on tarkoitus parantaa vuoropuhelua jäseniin päin ja jäsenten kesken sekä vahvistaa demokraattista päätöksentekoprosessia.

Lisäksi pyrkimys on saada hallitustyö ja päätöksenteko aiempaa avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.

Vapaaehtoispohjalta vastuullisesti

Professori Mähönen sanoo osuustoiminnallisten yritysten saavan Svenska kodenista tukea, kun ne niin halutessaan pyrkivät kehittämään kestävään arvonluontiin perustuvaa liiketoimintamallia. Kestävyys ilmenee koodissa vapaaehtoisena yhteiskuntavastuuna. Jäsenet voivat sitoutua toimimaan vastuullisesti, mutta siihen ei ole mitään velvollisuutta. Kestävyys on Mähösen mukaan haudattu koodissa taka-alalle.

Petra Pilawa puolestaan toteaa ruotsalaisten osuustoiminnallisten yritysten edun olevan toimiminen kvartaalia paljon pitemmällä tähtäyksellä. Osuustoiminnallinen malli korostaa jäsenten demokraattisuutta ja osallisuutta. Osuustoiminnalliset yritykset huomioivat tutkitusti kestävyysvaatimukset paremmin kuin muut yritysmuodot.

Parempaa kestävyyttä lailla kuin koodilla?

Osuuskuntien toiminnan sääntelyssä on oma roolinsa sekä lainsäädännöllä että osuuskunnan omilla säännöillä. Professori Mähönen arvioi, että nykyisistä laeista, säännöistä tai edes hallinnointikoodeista ei ole hyötyä osuustoiminnallisten yritysten ohjaamisessa kohti ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää toimintaa – ei Suomessa eikä Ruotsissa.

Osuustoiminnan globaalit periaatteet ja erityisesti 7. periaatteen vaatimus toimia kestävän kehityksen hyväksi ovat velvoittavuudeltaan heikkoja ja helppo sivuuttaa. Oikeaan suuntaan ja oikealla tavalla vaikuttavana hallinnointikoodina Mähönen nostaa esille Alankomaiden koodin vuodelta 2016: yrityksellä on velvollisuus eri sidosryhmiensä intressit mukaan lukien ympäristön ja yhteiskunnan vaatimukset.

Petra Pilawan mielestä Svenska koden velvoittaa osuustoiminnallisen yrityksen hallituksen varmistamaan, että yritys tuottaa jäsenille hyötyä pitkällä tähtäimellä. Hallituksen on muun muassa vahvistettava toiminnan suuntaviivat ja periaatteet.

Koodin perusteluissatoimintaperiaatteilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että yritys noudattaa YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelman vaatimuksia. Ruotsissa tammikuussa 2018 voimaan tullut laki velvoittaa suuria ja keskisuuria yrityksiä raportoimaan säännöllisesti siitä, kuinka yritys huomioi toiminnassaan kestävyysvaatimukset. Svenska koden on tarkoituksella laadittu niin, että siinä ei toisteta laissa mainittuja asioita, vaan kestävyyden osalta siinä vain täydennetään lain vaatimuksia.

Tarvitaanko Suomessa osuuskuntien hallintokoodia

Professori Mähönen ei pidä Suomessa tarpeellisena omaa osuuskuntien koodia, mikäli sen tavoitteena on vahvistaa pörssiyhtiömäistä tapaa hallinnoida ja johtaa osuuskuntaa. Pörssiyhtiöiden nykyisen hallinnointikoodin noudattaminen ajaa saman asian. Ruotsin hallinnointikoodia Mähönen pitää lähtökohtaisesti liian omistajakeskeisenä ja vapaaehtoisuuteen perustuvana.

Petra Pilawa nostaa kuitenkin kommenteissaan hienosti esille ne jäsendialogia, demokraattista päätöksentekoa ja toiminnan läpinäkyvyyttä perään kuuluttavat pääperiaatteet, joihin Svenska koden perustuu.
Jos tai kun näille periaatteille rakennetaan jäsentahtoon ja asiakkaiden vaatimukset huomioiva suomalainen osuustoiminta, lopputuloksena voi olla kestävä kilpailuetu.

Jaa artikkeli