SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund pitää suomalaisen tuottajan puolia kovenevien vaatimusten keskellä.

Mats Nylund, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n puheenjohtaja on kiireinen mies. Joudun odottamaan häntä haastatteluun tovin, sillä Nylund on puhelimessa, joka lienee järjestöjohtajan tärkein työväline nykyisin.

Ennen kuin käynnistän nauhurin, Nylund kertoo vastanneensa kyselyihin liittyen punaisen lihan ravintosuosituksiin. Hieman aiemmin on tullut tietoon, että Ruotsin WWF:n lihaopas luokittelee suomalaisen naudan- ja sianlihan punaiseksi, eli tuotteiksi, joiden käyttöä pitää välttää.

Punaisella luokitellut tuotteet kuormittavat ympäristöjärjestön mukaan maapalloa erityisen paljon.

”Suomalaiset eivät itse asiassa keskimäärin syö punaista lihaa enempää kuin viralliset ravintosuositukset sanovat. Mikä arvo siis kannattaa antaa tällaiselle oppaalle? Jos syö virallisten suositusten mukaan, sen pitää riittää”, sanoo Nylund epäröimättä.

Hänen mukaansa opas leimaa suomalaista lihantuotantoa muutoinkin. Esimerkiksi broilerinlihan osalta Ruotsin WWF:n oppaasta puuttuu suomalainen broileri kokonaan. Jos se olisi siellä ollut, olisi suomalainen ilman antibioottia kasvatettu broileri mennyt ruotsalaisen edelle, joka ei ole täysin antibioottivapaata.

Nylund arvostelee myös joidenkin tiedotusvälineiden asennetta kiihkeässä liha- ja ilmastokeskustelussa.

”Esimerkiksi tilastoja lihankulutuksesta käytetään väärin. Meillä ei valitettavasti tässä keskustelussa ole ilmaherruutta, vaikka yritämme levittää koko ajan oikeaa tietoa.”

Osuuskuntalakia sorvaamassa

Osuustoimintamieheksi tunnustautuva Mats Nylund on luotsannut SLC:tä pian kahden vuoden ajan.

Pedersörestä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kotoisin oleva Nylund oli RKP:n kansanedustaja vuosina 2007–2019. Viime eduskuntavaaleissa hän ei asettunut enää ehdolle.

”Kolmen kauden ajan pyrin edistämään maa- ja metsätalouden kannalta tärkeitä asioita. Olin tiiviisti mukana myös, kun osuuskuntalaki viimeksi uudistettiin”, kertoo Nylund.

Ollessaan kansanedustajana hän istui eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnassa sekä maatalous- ja verojaostossa.

Aihe on Nylundille omakohtainen, sillä hän on maanviljelijä itsekin. Pedersöressä hänellä on sata hehtaaria peltoa ja 90 hehtaaria metsää.
Osuuskunnista voimaa markkinoille

Isänsä mukana viljelijän ammatin omaksunut Mats Nylund osallistui jo parikymppisenä kurssille Espoon Tapiolan MTK-opistossa, joka tunnettiin myöhemmin Pellervo-Instituuttina.

Pohjanmaan ruotsinkielisen tuottajaliiton ÖSP:n puheenjohtajana Nylund ehti toimia kaksitoista vuotta. Tässä roolissa hän pääsi mukaan myös atrialaisen Pohjanmaan Lihan (Österbottens Kött) hallituksen kokouksiin.
Nylund oli lisäksi pitkään Metsäliiton edustajistossa ja maito-osuuskuntien perustamassa maitovaltuuskunnassa.

Hänen mielestään osuustoiminnan ja edunvalvonnan välillä on riippuvuussuhde, joka hyödyttää kumpaakin osapuolta.

”Tuottajaliitto hoitaa poliittisen edunvalvonnan, ja osuuskuntien kautta saamme sen voiman markkinoille. Onkin luonnollista, että monet liiton luottamushenkilöt ovat myös aktiivisia osuuskunnan jäseniä.”

SLC on suomenkielisen MTK:n sisarjärjestö, joka toimii ruotsinkielisillä rannikkoalueilla. Sillä on noin 13 000 jäsentä ja neljä alueellista liittoa. SLC:hen kuuluu lisäksi viisi alueellista metsänomistajien liittoa. Järjestö julkaisee myös Landsbygdens Folk -lehteä.

Osaksi osuustoimintaperhettä

Brysselissä SLC:llä on yhteinen edustusto MTK:n ja Osuustoimintakeskus Pellervon kanssa.

”Olemme itsenäinen yhdistys, mutta toimimme tiiviissä yhteistyössä suomenkielisten tuottajien kanssa. Säännöissämme on myös, että pyrimme edistämään jäsenomisteisten yritysten toimintaa. Se on hyvin osuustoiminnallinen ajatus”, Nylund linjaa.

Hyvästä yhteistyöstä kertoo se, että SLC ja MTK järjestivät yhteiset toimihenkilöpäivät Ahvenanmaalla syyskuussa.

”Se oli erittäin myönteinen kokemus. Järjestöjen toimihenkilöt Helsingin toimistoista pitävät säännöllisesti yhteyttä, mutta toimihenkilöt liitoissa ja metsänhoitoyhdistyksissä eivät tunne samalla tavalla toisiaan. Puhuimmekin, että voisimme joskus järjestää vastaavan tapahtuman esimerkiksi Itä-Suomessa.”

SLC on nykyisin myös osa osuustoimintaperhettä. Tämä sinetöityi, kun SLC liittyi viime vuonna jäseneksi ruotsinkieliseen osuustoimintajärjestöön Finlands Svenska Andelsförbundiin.

SLC:llä ja FSA:lla on pitkä yhteistyöperinne muun muassa koulutus- ja sanomalehtiyhteistyössä.

”Kyseessä oli kannanotto siihen, että haluamme olla tuottajajärjestönä jäsenenä osuustoiminnan edunvalvontajärjestössä. Vaikka erimielisyyksiä löytyy välillä esimerkiksi vähittäiskaupan kanssa, edunvalvonnassa päämäärä on lähes aina sama: suomalaisen ruuantuottajan ja maaseudun ihmisen etu”, muotoilee Nylund.

Hän näkee FSA-jäsenyyden myös eräänlaisena tulevaisuusinvestointina. Nylund painottaa, että osuuskuntien luottamusjohtajat tarvitsevat nykyisin pätevää koulutusta. Tätä ajatellen SLC on laittanut jäseniään PI-johtamiskoulun ruotsinkielisille kursseille aina, kun niitä järjestetään.

Moni jäsenistä on käynyt myös PI-johtamiskoulun suomenkielisen luottamusjohtajakoulutuksen.

”Luottamushenkilöiden vastuut ja yritysten koko ovat nykyisin sitä luokkaa, ettei tehtävissä pärjää ilman huolellista perehtymistä.”

Palvelua kahdella kotimaisella

Nylund pitää tärkeänä, että osuuskuntien jäsenet saavat ongelmitta hyvää palvelua omalla äidinkielellään, oli se sitten suomi tai ruotsi. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Metsäliiton, jossa on myös ruotsinkieliset piiritoimikunnat.

SLC:llä on jonkin verran myös suomenkielisiä jäseniä. Heillekin on tarjolla palvelua omalla äidinkielellään.

Mats Nylund muistuttaa, että ruotsinkielisiä on Suomen väestöstä noin viisi prosenttia, mutta maanviljelijöistä ruotsinkielisiä on noin kymmenen prosenttia.

Haastattelun lopuksi Nylund kiteyttää talonpoikaisen elämänkatsomuksensa:

”Arvosta esi-isiäsi ja yritä antaa hyvä esikuva lapsillesi. Sen mitä jätät jälkeesi, pitäisi olla parempaa kuin se, minkä otit vastaan.”

Kuka?

Mats Nylund

Maatalousyrittäjä, SLC:n puheenjohtaja
Ikä: 55
Muita luottamustehtäviä: MTK:n metsäjohtokunta, jäsen 2016–, FFD:n hallituksen jäsen 2018–, Finlands svenska 4H, pj 2007–
Aiempia tehtäviä: RKP:n kansanedustaja, 2007–2019, MTK:n maitovaliokunta 1998–2011, Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto
Sotilasarvo: Alikersantti
Perhe: Uusperhe

Jaa artikkeli