Osuuskunta reilua ruokamurrosta rakentamassa

Jaa artikkeli

Vuonna 2009 perustetussa osuuskunnassa oli alun perin jäseninä vain viljelijöitä, mutta vuodesta 2014 se on ollut sekä tuottajat että kuluttajat yhdistävä yhteisö. Oma Maassa on mukana neljä aktiivista tuottajajäsentä ja lähes 170 ruokajäsentä. Ruoka tuotetaan pääosin Lassilan luomutilalla Tuusulanjärven rannalla.

Kumppanuusmaatalouden ytimessä ovat kuluttajat, jotka haluavat laadukasta lähiruokaa ja tuottaja, joka haluaa varmuutta tuotteidensa markkinointiin. Se voi olla parhaimmillaan jäsenille kuitenkin paljon enemmän.

”Yhdessä tekeminen ja erityisesti yhdessä oppiminen on se pohja, johon osuuskuntamme toiminta perustuu”, kuvailee osuuskunta-aktiivi ja hallituksen jäsen Ruby van der Wekken.

”Tärkeää on myös mahdollisuus olla mukana kehittämässä vaihtoehtoisia malleja toimia ruokataloudessa.”

Jäsen pääsee tietenkin osallistumaan osuuskunnan päätöksentekoon ja vaikuttamaan esimerkiksi tilan viljelysuunnitelmaan. Toiminta perustuu ihmisten vapaaehtoiseen työpanokseen talkoissa ja osallistumalla tuotteiden jakeluun. Tuottajajäsenet taas sitoutuvat läpinäkyvyyteen takaamalla raaka-aineiden alkuperän ja tuotantomenetelmät.

Osuuskunnan kunnianhimoisena tavoitteena on tyydyttää ihmisen koko ruuan tarve jäsenyydellä.

”Jäsenet noutavat viikoittain tai joka toinen viikko kassin, josta löytyy monipuolisesti viikon kasvisruokatarpeet”, van der Wekken kertoo.

Kestävää, eettistä ja kotimaista

”Nykyinen ruuantuotantosysteemi ei ohjaa ekologisesti tehokkaaseen ja resurssien kannalta järkevimpään lopputulokseen”, uskoo hallituksen puheenjohtaja Sami Keto.

”Paras tapa tuottaa ruokaa on se, että loppukäyttäjä ja tuottaja ovat tiiviissä yhteistyössä, jolloin tuotetaan tasan se, mitä tarvitaan niillä paikallisilla resursseilla, joita on saatavilla.”

Kumppanuusmaatalouden vahvuus on juuri siinä, että nähdään tarpeet ja kulutustottumukset sekä hävikki jokaisessa ketjun kohdassa. Hävikkiä ei tosin tästä syystä käytännössä synny.

Oma Maassa ei kuitenkaan tuoteta mitä vain miten vain. Luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja ravinnekierto ovat tuotannon ytimessä.

”Suomessa pitäisi paljon enemmän miettiä, mitkä ovat mahdollisuudet tuottaa kestävämmin nimenomaan paikallisesti,” Keto pohtii.

Kuluttajan täytyy muuttua

Kumppanuusmaataloudessa toimiminen vaatii enemmän työtä ja radikaalisti erilaisia tapoja kuluttaa ruokaa, mikä on valtaosalle haastavaa. Arjen helppous on tärkeimpiä kulutusvalintoja ohjaavia tekijöitä. Yhteisöllisyys on osuuskunnassa ja kumppanuusmaataloudessa vahvuus, mutta se voi olla monen mielestä myös heikkous. Arkiseen ruuan ostamiseen ei haluta käyttää energiaa yhtään sen enempää kuin on pakko.

Toisaalta yhä suurempi osa ihmisistä haluaa aidosti vaikuttaa yhteiskuntaan ja pelkästään kuluttamalla toisin on vaikea saada muutosta aikaan. Jäsenyys osuuskunnassa tai kumppannusmaataloudessa onkin tapa konkreettisesti olla mukana tekemässä asioita toisella tavalla ja olla osa muutosta.

”Kuluttaja-sanan käyttö itse asiassa rajaa ihmisen toimijuutta, kumppanuusmaataloudessa kun kyse on paljon laajemmasta”, Keto huomauttaa.

Osallisuutta omaan elämään

”Jos ihminen on itse osallisena ruuan tuotannossa ja pystyy hallitsemaan ketjua, tuo se aivan eri lailla merkityksellisyyttä arkeen ja vie yhteiskuntaa myös kokonaisuudessa oikeudenmukaisempaan ja reilumpaan suuntaan”, Keto muistuttaa. ”Tämä vaatii kuitenkin isoa ajattelutavan muutosta.”

Kedon mukaan kyse ei ole vain ruuan tuottamisesta, vaan siitä, miten jaamme ruokaa, kuinka ruokaa kulutetaan ja miten siihen suhtaudutaan.

”Koko kierto pöytään asti on merkityksellinen ja tätä ajatustapaa tulisi yhteiskunnassa vahvistaa paljon enemmän. Ei ajatella vain luonnon monimuotoisuus, vaan myös yhteisöllisyyttä ja paikallistaloutta.”

Lisää solidaarisuustaloutta

Ei ole sattumaa, että osuuskunta on valittu tällaiselle toiminnalle alustaksi. Osuustoiminnan arvot, kuten demokraattisuus, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja omatoimisuus ovat juuri niitä periaatteita, joille tulevaisuuden kestävä ja paikallisuuteen perustuva ruokatalous voidaan rakentaa.

Oma Maan toiminta on läpinäkyvää, sillä tuotantoketju on hyvin lyhyt. Voiton tavoittelu ei ole luonnollisestikaan lähtökohta. Tavoite on tyydyttää ihmisten tarpeet mahdollisimman ekologisesti ja yhteisöllisesti.

”Näkökulmamme on kokonaisvaltainen. Haluamme muuttaa koko ruokasysteemin niin, että kaikkialla maailmassa voitaisiin olla omavaraisia ja tuottaa paikallisesti se mitä tarvitaan”, van de Wekken pohtii.

Mikä on kumppanuusmaatalous 2.0.?

Osuuskunta oli radikaali yritysmuoto 1800-luvulla. Nykyisin suomalainen ruokaketju on pitkälti osuustoiminnallinen, mutta uusia, radikaaleja toimintatapoja, joita Osuuskunta Oma Maakin edustaa, tarvitaan jälleen.

Oma Maalla on myös laajempia tavoitteita ruuan tuotannon lisäksi.

”Tulevaisuudessa haluamme luoda yhteisön, joka tarjoaa jäsenilleen elämän perustarpeet sekä mahdollisuuden mielekkääseen ja reiluun työhön. Se on meistä itsestämme kiinni, miten pyritään kehittämään omaa toimintaamme ja vaikuttamaan”, van der Wekken visioi.

Left Menu Icon
Right Menu Icon