Cogecan varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa toivoo, että EU:n kabineteissa ymmärrettäisiin tuottajaosuuskuntien merkitys Euroopan elintarviketuotannolle.

Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa valittiin eurooppalaisten tuottajaosuuskuntien kattojärjestö Cogecan varapuheenjohtajaksi marraskuussa Brysselissä. Kausi on kolmivuotinen.

Hämeenkyröstä kotoisin oleva agrologi Linnainmaa on ollut Pellervon hallituksen jäsen vuodesta 2010, ja hän on toiminut myös Cogecan hallituksen jäsenenä jo yhdeksän vuotta. Linnainmaa on lisäksi Pirkanmaan LähiTapiolan hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen sekä toimii maatalousyrittäjänä.

”Uusi tehtäväni on erittäin mielenkiintoinen, koska merkittävä osa Euroopan elintarviketuotannosta on osuustoiminnallisten yritysten tuottamaa ja näiden yritysten omistajina ovat viljelijät. On tärkeää, että eurooppalaisessa päätöksenteossa tunnetaan ja tiedetään osuustoiminnan merkitys alkutuotannolle. Kaikki keinot, joilla voimme vaikuttaa parempaan ja oikeudenmukaisempaan hinnan muodostumiseen markkinoilla, pitää ottaa käyttöön EU:ssa”, sanoo Tiina Linnainmaa.

Hän myöntää, ettei osuustoimintaa tunneta EU:n päättävissä elimissä vielä tarpeeksi hyvin.

Eurooppalaiset viljelijät ja heidän osuuskuntansa tuottavat elintarvikkeet luovat työpaikkoja ja pitävät maaseudun elävänä eli kyseessä ei ole mikään pikkujuttu.

”Tuottajaosuustoiminta on niin olennainen toimija eurooppalaisessa elintarviketuotannossa ja ruokaketjussa, että se pitäisi tuntea kaikilla päätöksentekotasoilla EU:n kabineteista kauppaneuvotteluihin.”

Muutos etenee vauhdilla

Linnainmaan mukaan muutosnopeus on tällä hetkellä valtavaa niin digitalisaatiossa kuin kuluttajien käyttäytymisessä, esimerkkinä ruokatottumukset.

”Tähän kun tuodaan vielä ilmastokeskustelu, väestönkasvu, eläinten oikeudet, kauppaneuvottelut ja poliittisen tilanteen nopea vaihtelu, alkaa tarjotin olla valmis. Ei voi nostaa yhtä haastetta ylitse muiden, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.”

Kovassa muutoksessa tuottaja-
osuustoiminnan pitää olla kannattavaa ja tuottaa omistajilleen eli tuottajille paras mahdollinen lisäarvo ja taloudellinen menestys.

”Tuossa on haastetta kerrakseen edunvalvonnalle”, Linnainmaa muistuttaa.

Cogecan varapuheenjohtajuus on hänen mukaansa tavoiteltu paikka eurooppalaisessa edunvalvonnassa.

”Tämän eteen tehtiin kovasti töitä ja olen tosi iloinen siitä vahvasta tuesta, mikä tuli muilta mailta valintani suhteen.”

Puheenjohtajisto käsittelee ja valmistelee asioita johtokunnalle sekä antaa suuntaviivoja EU:n tuottaja- ja maatalousosuustoimintajärjestö Copa-Cogecan sihteeristölle käsiteltävistä asioista. Lisäksi on henkilökohtaisia tapaamisia EU-päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Myös niissä tuodaan tuottajaosuuskuntien asiaa ja tavoitteita esille.

”Tämä on tehtävä, jossa näkee eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen tilanteen niin taloudessa kuin tuottajaosuustoiminnassa sekä viljelijöiden menestymisen tuottajina ja osuuskuntien omistajina.”

”On tärkeää, että eurooppalaisessa päätöksenteossa tunnetaan osuustoiminnan merkitys alkutuotannolle”, sanoo Tiina Linnainmaa. Kuva: Olli Häkämies

Nuoret mukaan osuuskuntiin

Varapuheenjohtajia on Cogecassa kuusi, heistä Linnainmaa toinen varapuheenjohtaja.

Hänen vastuualueelleen kuuluvat nuoret ja naiset eli tasa-arvo ja sen näkyminen osuustoiminnassa. Lisäksi hän vastaa bio- ja kiertotaloudesta.

”Nämä kaikki ovat tähän aikaan ja tähän ajankuvaan erittäin tärkeitä asioita. Mistä muusta asiasta voitaisiin enempää keskustella ja ratkaisuita miettiä missään päättävässä pöydässä kuin ilmastonmuutoksesta ja viljelijöiden mahdollisuudesta ratkaista se”, pohtii Linnainmaa.

Hänen mukaansa metsien merkitys Suomelle ja osuustoiminnalle on ykkösasia.

Niin ikään nuorten saaminen omistajiksi ja päättäjiksi on osuustoiminnan tulevaisuuden ja jatkuvuuden vuoksi välttämätöntä. Tasa-arvoasiat on nekin laitettava toimeen jo osuustoiminnan periaatteiden takia.

Pitää olla pelisilmää

Mitä ominaisuuksia varapuheenjohtajalta vaaditaan?

”Yhteistyökyky, avoin suhtautuminen ja pelisilmä ovat tärkeitä ominaisuuksia. Jokainen puheenjohtajiston seitsemästä jäsenestä tulee eri maasta ja eri kulttuurista. Se on rikkaus, mutta vaatii myös sopeutumista. Yhteiset kannat ovat aina kompromisseja, kaikkea hyvää oman maan kannalta ei voi saada”, Tiina Linnainmaa korostaa.

Oma toimisto ja henkilöt Brysselissä ovat varapuheenjohtajalle kullanarvoinen apu tehtävän hoitoon. He sopivat tapaamisia esimerkiksi europarlamentaarikkojen kanssa. Oikeastaan joka käynnillä Brysselissä luodaan uusia verkostoja.

Linnainmaan mukaan Cogeca yhdessä Copan kanssa on EU:ssa toimivista edunvalvontajärjestöistä ahkerin ja tehokkain.

”Se näkyy muun muassa siinä, että aina kun merkittäviä asioita on tulossa valmisteluun, niin alan komissaarit, etenkin maatalous- ja kauppakomissaarit tulevat Copa-Cogecan johtokuntaan kertomaan suunnitelmista ja kuulemaan meidän mielipiteitä asiasta”, sanoo Linnainmaa ja jatkaa:

”Copa-Cogecan sihteeristö, suomalainen pääsihteeri Pekka Pesonen etunenässä, on kärppänä paikalla selvittämässä asioita ja myös tuomassa meidän viestiä, kun vähäinenkin vihi jostain asiasta saadaan.”

Hän painottaa, että suomalaisilla tuottajilla on opittavaa eurooppalaisilta kollegoiltaan ja toisin päin.

”Meillä on opittavaa toiminnan ja liiketalouden hallinnassa, mutta myös siinä, miten vältämme tekemästä samoja virheitä vaikkapa ympäristökuormituksen osalta. Suomalaisen maidontuotannon vahvuus on osuustoiminta ja sen merkitys taloudellisena turvaajana omistajalle.”

Suomalaiset ilmastosankareita

Linnainmaa huomauttaa, että Suomessa on todella terve eläinaines, lääkitystä käytetään vähän ja tuotantoketjun jokainen vaihe on laadukas ja tuoteturvallinen.

”Suomalainen kuluttaja voi luottaa siihen, että maitotuotteet ovat turvallisia, terveellisiä ja ne on tuotettu eläinten hyvinvoinnista huolehtien.”

Osuustoiminta sopisi hänen mukaansa jopa Suomen vientituotteeksi.

”Esimerkiksi osuustoiminnan hallintohenkilöille meillä on erittäin hyvä koulutusohjelma Pellervo-Instituutissa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi osuuskunnissamme tehdään jo nyt paljon työtä, jotta tuottajat ja jalostava osuuskunta voivat omilla toimillaan pienentää päästöjä, sitoa hiiltä ja toimia vastuullisina yrittäjinä.”

Linnainmaa iloitseekin, ettei Suomessa olla käperrytty siilipuolustukseen, vaan haetaan eturintamassa ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin ja ongelmiin. Tästä ovat hänen mukaansa loistavina esimerkkeinä Valion hiiliviljelijä-koulutukset sekä Atrian Kädenjälki-ohjelma.

Jaa artikkeli