Yhdysvallat lukeutuu maailman suurimpiin maataloustuottajiin, mutta sen ruokajärjestelmää on kritisoitu monista syistä. Muiden 34 länsimaan joukossa Yhdysvallat sijoittuu vasta 21.sijalle, kun mittarina on ruokajärjestelmän kestävyys (Food Sustainability Index). Kumppanuusmaatalous on yksi esimerkki vaihtoehtoisesta, kestävämmästä ruokajärjestelmästä.

Taustasyyt Yhdysvaltojen ruokajärjestelmän kestävyysongelmiin ovat laajalti poliittisia. Maan maatalouspolitiikka ohjaa tuottamaan erityisesti maissia, vehnää, soijaa, ja sokeria. Tämä puolestaan on vaikuttanut myös kuluttajien ruokavalioiden yksipuolistumiseen. Maissista valmistettua isoglukoosia on lähes kaikessa prosessoidussa ruuassa, joka puolestaan on halvempaa kuin terveellisempi ruoka. Prosessoidun ruoan halpeneminen on johtanut kansanterveydellisiin ongelmiin, kun melkein 20 prosenttia lapsista on ylipainoisia.

Myös Floridan politiikassa sokeriteollisuuden vaikutusvalta on suuri. Miami Heraldin tekemän tutkimuksen mukaan sokeriteollisuus lahjoitti melkein 60 miljoonaa dollaria (54 miljoonaa euroa) poliittisiin kampanjoihin vuosina 1994–2016. Näillä rahoilla on ollut merkitystä siihen, mihin suuntaan paikallinen ruokajärjestelmä on kehittynyt. Niinpä monet yhdysvaltalaiset miettivät ruuantuotantoa, kulutusta, ja kauppaa yhä enemmän.

Life Farmsin taimisto.

Osuuskunta-ajattelua Amerikassa

Monelle tulee yllätyksenä, että suomalaiset ovat olleet rakentamassa osuuskuntahistoriaa Yhdysvaltojen pohjoisemmissa osissa. Sata vuotta sitten pelkästään kolmessa osavaltiossa oli 174 osuuskuntamyymälää, joista moni oli suomalaisten maahanmuuttajien perustamia. Amerikansuomalaiset ajoivat myös äänekkäästi työväen oikeuksia ja perustivat liittoja. Amerikan talousjärjestelmä ei kuitenkaan osuustoimintaa tai liittoja suosinut, ja niiden suosio onkin laskenut roimasti noista ajoista. Viime aikoina ajatusmallit ovat kuitenkin lähteneet uuteen nousuun.

Floridassa osuuskunta-sanaa käytetään nykyisin kuvaamaan lähes mitä tahansa perinteisen kauppamallin vastaista ruuanjakelutoimintaa. Monet näistä yrityksistä eivät oikeasti ole osuuskuntia, eikä niillä välttämättä ole edes jäseniä. Ne toimivat välittäjinä maatilojen ja asiakkaiden välillä. Kyse ei siis ole suoramyynnistä tai jäsenpohjaisesta toiminnasta. Nämä “osuuskunnat” ovat monesti luomutuotteita kasvattavien maanviljelijöiden paras tapa saada tuotteensa myytyä. Tämänkaltaisia toimijoita varten on perustettu nettiportaali, josta voi etsiä myyjän ja tiloja läheltä omaa kotia. Malli siis toimii lähiruokapalveluna ja vastustaa perinteistä, kestämätöntä amerikkalaista toimintaa.

Näiden “osuuskuntien” lisäksi kumppanuusmaatalous on kasvattanut suosiotaan Floridassa ja koko maassa. On myös merkkejä siitä, että perinteiset osuuskunnat ovat jälleen kasvattamassa suosiotaan. Yhtenä syynä mallin nousevalle suosiolle on etsitty sukupolvenvaihdoksista. Suurten ikäluokkien edustajat alkavat jäädä eläkkeelle ja monissa paikoissa he ovat myyneet yrityksensä työntekijöilleen, jotka ovat muuttaneet yritysmallin osuuskunnaksi.

Tilan toiminnanjohtaja Jochen Essiq esittelee uuden koepalstan menestyksiä.

Kumppanuusmaatalous iskee takaisin

Kumppanuusmaatalouden historia vie Itävaltaan, jossa sen juuret luotiin filosofi Rudolf Steinerin ajatuksista biodynaamisesta viljelystä. 1986 kaksi maatilaa Amerikan itärannikolla ryhtyivät viljelemään maataan biodynaamisesti ja avasivat tilansa ympäröivälle yhteisöille. Näin syntyi Yhdysvaltojen ensimmäiset kumppanuusmaataloustilat. Historiasta leviää myös vaihtoehtoinen teoria, jonka mukaan torjunta-ainejäämistä ja maaseudun väestönkadosta huolissaan oleva ryhmä japanilaisia naisia perusti yhteisötiloja vastustamaan näitä trendejä. Joka tapauksessa malli tuli Amerikkaan jäädäkseen. Biodynaamisia viljelyperinteitä ei tosin noudata enää Floridassa juuri kukaan. Suurin osa tiloista on sertifioimattomia luomutiloja, sillä monelle pienviljelijälle luomusertifikaatin hinta on liian kallis.

Tällä hetkellä Yhdysvalloissa leviävän kumppanuusmaatalousajattelun ytimessä on kolme seikkaa: painotus yhteisön ja lähiruuan tärkeydestä, jäsenten panostus maatilaan (tuotteiden hinta maksetaan ennen satokauden alkua), sekä viikottaiset toimitukset jäsenille. Tilat voivat järjestäytyä eri tavoin, mutta nämä perusperiaatteet ovat kaikilla tiloilla nähtävissä.

Suurin osa tiloista painottaa eettisyyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä mainoskampanjoissaan. Yhdysvaltojen maatalousviraston mukaan vuonna 2012 maassa oli 12 617 kumppanuusmaataloustilaa, joista 277 oli Floridassa. Kyse on siis viljelytrendistä, joka ei ole pelkästään pientä puuhastelua.

Floridan talous on vuosikausia perustunut turismin lisäksi maataloudelle. Viime vuosina moni tila on kuitenkin joutunut lopettamaan toimintansa. Appelsiini- ja greippitilat ovat joutuneet tautien riivaamaksi ja niiden määrä on vähentynyt 75 prosenttia parhaista vuosista. Karjatilojen määrä on tippunut yli puolella alle kahdessakymmenessä vuodessa. Vihannestuotanto on vähentynyt myös ennennäkemättömän alhaisiin lukuihin. Esimerkiksi tomaatteja kasvatti ennen 55 suurta yksityistä viljelijää – nyt niitä on enää kaksi tai kolme. Syitä toiminnan lopettamiselle on monia, mutta merkittävimmäksi syyksi on kerrottu väenpaljouden lisääntymisestä johtuva rakennusbuumi.

Florida on väestömäärältään Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin osavaltio, ja sinne muuttaa auringon ja lämmön perässä jatkuvasti lisää ihmisiä. Grynderit ostavat viljelijöiden tiloja ja laidunalueita, joille rakennetaan asuntoja, kauppoja, ja ostoskeskuksia. Toisena tärkeänä syynä mainitaan halvat, kilpailevat tuotteet etenkin Meksikosta, sekä halvan kotimaisen työvoiman saantiongelmat. Näihin seikkoihin paneutui myös presidentti Donald Trump kampanjoidessaan muutama vuosi sitten. Floridan tärkeys Yhdysvaltojen presidentin vaaleissa tiedetään, joten NAFTA:n (Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus) kritisoiminen sai varmasti monet viljelijät äänestämään häntä.

Kukkaviljelijä Danielle työssään.

Tampa Bayn kumppanuustilat

Koska ruuantuotanto on Floridassa vähentynyt, on myös lähiruuan saatavuus pienentynyt. Trendiä vastustamaan monet nuoret ovatkin päättäneet perustaa kumppanuusmaatiloja. Esimerkiksi Tampa Bayn alueella on yli kymmenen tilaa, jotka tarjoavat hyvin moninaisia tuotteita appelsiinista kalkkunaan ja vesiviljellyistä vihanneksista metsässä laiduntaviin sikoihin. Yksi näistä tiloista on Clearwaterin kaupungissa sijaitseva Life Farms CSA (Elämätila). Vuonna 2012 perustettu tila on ollut alusta alkaen kumppanuusmaatila.

Omistaja Rowland Milam osti maa-alueen koska halusi tehdä jotain hyvää ja luomuruoka kiinnosti häntä. Hänellä ei kuitenkaan ollut kokemusta viljelystä, mutta hänen hyvä ystävänsä Victor Heidman, joka oli opettanut Floridan yliopistossa luomuviljelyä, tuli auttamaan.

Jochen Essig, yksi tilan toiminnanjohtajista kertoo, kuinka Yhdysvaltojen ruokajärjestelmässä viljelijät ovat ikään kuin erillään kuluttajasta.

“Kumppanuusmaatalouden ideana on tuoda solidaarisuutta viljelyyn. Tavoite on tukea viljelijää siten, että jäsenet kattavat kaikki viljelystä aiheutuvat kulut.”

Heidän tilansa ei ole vielä aivan saavuttanut tätä tavoitetta, mutta kunhan jäsenten määrää saadaan hieman kasvatettua, sen pitäisi onnistua.

Jochenin mukaan USA:n ruokajärjestelmässä on monia ongelmia, joita ei ole helppo ratkaista, mutta hänen taustansa biologina luo uskoa siihen, että tuotantoa voidaan tehdä myös eri tavoin. Hän kertoo kuinka heidän tilallaan käytetään biointensiivisiä keinoja, jotta tuotantotasot saadaan mahdollisimman korkealle, kuitenkaan käyttämättä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Ravinteita tilan kasvit saavat kompostista ja viherlannoituksesta, tuholaisia torjutaan luonnollisilla saalistajilla, kun taas rikat hoidetaan pääasiassa käsivoimin. Kaikki on siis luomua, vaikka heilläkään sertifikaattia ei ole.

Life Farmsin sata jäsentä saavat viikoittaiset tuotteensa koko satokaudeksi noin 800 euron hintaan. Raha maksetaan etukäteen, ja näillä maksuilla tilan toiminta rahoitetaan koko kauden ajaksi. Jäsenet voivat myös valita tuplajäsenyyden (1 500 euroa) tai puolikkaan jäsenyyden (440 euroa). Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisia tuotteita tila kasvattaa. Heille on myös käytössä vaihtolaatikko, johon voi laittaa tuotteita, joita ei halua ja ottaa tilalle jotain muuta. Näin viljelijät näkevät mitä jäsenet eivät halua ja muokkaavat viljelysuunnitelmaansa sen mukaiseksi. Suurin osa tilan tuotteista on erilaisia lehtivihreitä, juureksia ja yrttejä, mutta tilalla kasvatetaan myös eksoottisempia hedelmiä, kuten banaaneita ja papaijoita.

Life Farmsin viljelijät ovat kuitenkin huomanneet, että tilan toimintaa tulee laajentaa tuotannon lisäksi erinäisiin muihin toimiin, jotta tila pysyisi kannattavana. He ovatkin alkaneet järjestää "pellolta pöytään" -illallisia, joista ensimmäinen oli heti loppuunmyyty. Viljelijät ovat myös alkaneet kasvattaa kukkia ja myymään niitä läheisillä toreilla. Koska kukkien myynti on ollut kannattavaa, he ovat hankkineet tilalle kukkiin erikoistuneen viljelijän, Daniellen.

Toinen Tampa Bayssa toimiva kumppanuusmaatila on nimeltään Black Finger Farms, eli mustien sormien tila. He kertovat nimen juontavan juurensa siitä, että kaikki tilan työt tehdään käsin. Tällöin heillä on aina mustat sormet päivän päätteeksi. Tähän kaikki viljelijät osaavat varmasti samaistua. Tilanhoitaja Kristin Beauvois kertoo, että heillä on tällä hetkellä todella kova kiire, koska tuottajat ovat laajentamassa toimintaansa avaamalla uuden tilan lähelle Tampan keskustaa. Tämä uusi alue on kahden ja puolen hehtaarin kokoinen, ja se avataan yhteistyössä muiden paikallisten nuorten kaupunkiviljelijöiden kanssa. Kaksi vuotta sitten haastattelin Travis Malloyta, joka on yksi näistä toimijoista. Silloin hänen haaveenaan oli laajentaa toimintaansa siipikarjatilallisesta kaupungin keskustan lähellä toimivaan tilaan. Toive näyttää nyt tulevan toteen!

Amerikkalaista maalaistunnelmaa Life Farmsin maatilalla.

Life Farms

Perustettu: 2013

Päämaja: Clearwater, Florida, USA

Viljelty ala: Noin 2.5 hehtaaria

Jäsenmäärä: 100

Tuotteiden määrä: 80

Muut tulonlähteet: Pellolta pöytään illalliset, kukkamyynti

Black Finger Farms

Perustettu: 2016

Päämaja: Lutz, Florida, USA

Viljelty ala: Laajentaa tänä vuonna 0.4 hehtaarista noin kolmeen hehtaariin.

Tuotteiden määrä: 35

Muut tulonlähteet: Pellosta pöytään illalliset

Sweetwater Organic Community Farm

Perustettu: 1995

Päämaja: Tampa, Florida, USA

Viljelty ala: 2.5 hehtaaria

Erikoista: Hyväksyy maksuvälineena valtion ruoka-apukuponkeja, joilla saa myös tuplamäärän tuotteita samalla hinnalla, ainoa sertifioitu luomu kumppanuusmaatila

Kumppanuusmaatilan jäsenenä

Pari vuotta sitten meidän kolmihenkinen perheemme oli Sweetwater Organic Farmsin jäsenen yhden satokauden ajan. Sweetwater on alueen vanhin luomutila ja se on myös ainoa sertifioitu luomutila. Maksoimme jäsenyytemme etukäteen ja olimme siten oikeutettuja viikoittaiseen tuotekoriin. Meidän perheen jäsenyyden hinta oli lähemmäs tuhat dollaria, joka tietenkin rajaa sitä, kuka voi olla jäsen. Satokauden alkaessa ihmettelimme, miksi osuus on niin pieni, mutta tämä ajatus kaikkosi hyvin pian, kun ymmärsimme, että kausi oli juuri alkanut.

Myöhemmät osuudet olivat jopa liian isoja. Tosin naapurit tulivat iloiseksi, kun toimme heille tuoreita kasviksia, joita itse emme saaneet syötyä. Tilalta saadut tuotteet olivat moninaisia ja aluksi innoissamme maistelimme kaikkia uusia kasviksia ihmeissämme. Parin kuukauden jälkeen aloimme kaivata meidän ruokakulttuuriimme sopivampia tuotteita, kuten perunaa. Mainitsin perunan puuttumisesta myös Life Farmsin Jochenille, joka sanoi, että peruna on niin halpaa kaupassa, ettei sitä oikein kannata kasvattaa itse.

Sweetwater on ollut toiminnassa jo vuodesta 1995, joka on tällaiselle tilalle pitkä aika, mutta aina heilläkään ei ole ollut helppoa. Vuosi sitten tila joutui keskeyttämään toimintansa rahoituksen puutteen vuoksi. Sweetwater avasi yhteisörahoitussivustolle sivun, jossa he hakivat rahoittajia tilalleen. Yhteisö riensi apuun ja neljässä päivässä he olivat keränneet 100 000 dollaria, jolla tila saatiin välittömästi pyörimään uudestaan. Yhteisön tuki on kumppanuusmaataloudessa erittäin tärkeää, ja tässä esimerkissä nähtiin, miten se voi pelastaa tilan konkurssilta.

Jaa artikkeli