Elämä on epävarmaa. On asioita, joita on lähes mahdoton ennakoida. Yhteisvastuullisuuden merkitys onkin entisestään korostunut. Voiko liikkeellä, joka syntyi yli 150 vuotta sitten oman aikansa tarpeisiin, olla annettavaa nykypäivänä? Voiko osuustoiminta vastata myös uuden vuosikymmenen megatrendeihin verkostomaisuuden lisääntymisestä ilmastokriisiin ratkomiseen?

Kysyimme kolmelta oman alansa asiantuntijalta, miksi osuustoiminta on juuri tämän ajan ilmiö? Vai onko se?

 


Mikko Korte
Hallituksen puheenjohtaja,
Laaksojen Maitokunta

Yritysvastuu on noussut päivittäiseksi puheenaiheeksi. Osuustoiminnalliset yritykset pyrkivät pitämään huolta jäsentensä ja työntekijöiden lisäksi myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Esimerkiksi maidontuottajille hankintaosuuskunnan jäsenyys varmistaa, että maito haetaan ja siitä saa parhaan mahdollisen hinnan maitomarkkinoiden myllerryksestä huolimatta.

Poliittiset kiistat ja luonnonilmiöt tuntuvat heiluttavan markkinoita aiempaa tiheämmin, joten osuuskunnan tuoma turva jäsenten menestymisestä nostaa arvostustaan nyt ja tulevaisuudessa. Osuuskuntien myymälät puolestaan pitävät huolen siitä, että tuotantotarvikkeita saadaan kilpailukykyiseen hintaan koko maidonhankinta-alueella.

Myös työmarkkinat ovat muuttuneet. Entistä harvempi tekee koko työuransa saman työnantajan palveluksessa, ja niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Osuustoiminta antaa erinomaiset mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin ja siksi se on ehdottomasti tämän ajan ja tulevaisuuden ilmiö.

 


Arto O. Salonen
Tulevaisuustutkija,
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori

Osuustoiminta on ajassa kiinni. Se luo vakautta maailmassa, jossa kansalaiset kokevat, että voitot yksityistetään, mutta tappiot jaetaan maksettavaksi veronmaksajien kesken. Se on väkevä vastavoima globaalin talouden vaihteluille, sillä se sietää pörssikurssien vaihtelua kohtuullisen hyvin.

Osuustoiminnalle on ominaista yli sektorirajojen tapahtuva yhteistyö, mikä on tehokkaasti toimivan yhteiskunnan edellytys. Tämä on oleellista siksi, että kovin usein myönteinen kehitys yhdellä yhteiskunnan sektorilla aiheuttaa lieveilmiöitä toisella. Jaettu arvonluonti lisää yhteiskunnan eheyttä, sillä siinä voittajia ovat kaikki – eivät vain yrityksen omistajat.

Tulevaisuudessa keskeinen yritystoiminnan haaste on siinä, kuinka kaikki yrityksen toiminnot ovat kestävyysajattelun läpäisemiä. Suomi haluaa olla ilmastoneutraali hyvinvointiyhteiskunta ensimmäisenä maailmassa vuoteen 2035 mennessä.

Edessämme on maapallon kokoinen välttämätön siirtymä sellaiseen hyvinvoinnin tavoitteluun, joka on viritetty yhden planeetan resursseja vastaavaksi päästöjen sitomisen, luonnonvarojen riittävyyden ja monimuotoisen elämän säilymisen varmistamiseksi. Yhä selvempää on, että tämä siirtymä tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia niille, jotka ottavat aktiivisen ratkaisijan roolin.

 


Tiina Varho-Lankinen

Hallituksen jäsen,
LähiTapiola Varsinais-Suomi

Tämän ajan ihmisille on entistä tärkeämpää vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Näitä arvoja ihmiset pyrkivät toteuttamaan omien valintojensa kautta. Yritysmuodoista nimenomaan osuustoiminta ja keskinäisyys tarjoavat näiden arvojen toteuttamiseen parhaat edellytykset.

Keskinäisessä vakuutusyhtiössä asiakasomistaja on osa yhteisöä ja sen päätöksentekoa. Liiketoiminnassa halutaan olla lähellä asiakasomistajaa ja tuntea hänet mahdollisimman hyvin. Paras asiakaskokemus syntyy oikean tiedon pohjalta. Vastuullisuutta on asiakkaasta huolehtiminen niin, ettei vahinkoja syntyisi ja työkalujen tarjoaminen niiden ehkäisemiksi. Vastuuta kannetaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Erityisen tärkeänä koen myös sen, että osuuskunnat ovat pystyneet pitämään merkittävän roolinsa suomalaisen elintarviketeollisuuden omistajina. Tästä hyötyvät kaikki suomalaiset ja näinä poikkeusaikoina sen arvo konkretisoituu erityisesti elintarvikkeiden huoltovarmuuden ylläpidossa.

Jaa artikkeli