Maailmalla: Yhteydet pelaavat, vaikka kokoontua ei saa

Teksti: Riku-Matti Akkanen
Jaa artikkeli

Osuustoiminnan kansainvälinen yhteistyö siirtyi poikkeusoloissa pitkälti verkkoon. Kokouksia on myös peruttu tai siirretty tuonnemmaksi.

Koronapandemia on vaikuttanut myös Osuustoimintakeskus Pellervon kansainväliseen toimintaan. Lähes kaikki osuustoiminnan tälle vuodelle suunnitelluista kokouksista on joko peruttu, järjestetään etäkokouksina tai ne on siirretty myöhäisempään ajankohtaan.

Esimerkiksi Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa pidettävä yleiskokous ja konferenssi on siirretty tältä vuodelta maaliskuuhun 2021. Edellytyksenä on pandemian laantuminen siten, että matkustaminen on taas mahdollista.

”ICA:n työryhmät pitivät jo ennen pandemiaa etäkokouksia, mutta nyt myös ICA:n hallituksen kokoukset toteutetaan etäkokouksena”, kertoo SOK:n yhteysjohtaja Marjaana Saarikoski, joka on ICA:n hallituksen jäsen.

Saarikosken mukaan pandemia vaikuttaa kaikkien osuustoiminnan sidosryhmien toimintaan.

”Osuuskunnista monet ovat yhteisöissään keskeisessä asemassa uudessa tilanteessa, esimerkiksi hoiva- ja tuottajaosuuskunnat sekä vähittäiskauppa ja pankki- ja vakuutusala. Ne kaikki ovat joutuneet järjestämään palvelunsa pandemian edellyttämillä tavoilla. Osa on joutunut valitettavasti laittamaan toimintansa jäihin pandemiarajoitusten ja -määräysten takia, kuten ravintoloiden sulkeminen osoittaa.”

”Uskon etäkokousten ja webinaarien jäävän osaksi yhteydenpitoa ja kokoontumisia tulevaisuudessakin”, sanoo Marjaana Saarikoski. Kuva SOK

Parhaat toimintamallit käyttöön

Osuustoiminnan kansainvälisen edunvalvonnan sidosryhmien toimijat hoitavat tehtäväänsä etätyönä, mikä on osaltaan vaikuttanut muiden pandemiarajoitusten ohella joihinkin sovittuihin tapaamisiin.

”Kansainvälinen tiedonvaihto pandemian aiheuttamista muutoksista liiketoimintaan on jokapäiväistä. Parhaiden käytänteiden jakaminen on niin ikään auttanut sopeuttamaan toimintaa ja ottamaan käyttöön hyväksi koettuja toimintamalleja”, Saarikoski sanoo.

Hän arvioi nykyisten rajoitusten heijastavan kansainväliseen yhteistyöhön myös tilanteen joskus rauhoituttua.

”Uskon etäkokousten ja webinaarien jäävän osaksi yhteydenpitoa ja kokoontumisia tulevaisuudessakin. Näin mahdollistetaan osallistuminen tilaisuuksiin myös niille, joita aikataulut tai resurssit ovat estäneet osallistumasta ennen pandemiaa.”

EU-projektit kangertelevat

Rajut muutokset on havainnut myös Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa, joka kuuluu Euroopan osuuskuntien kattojärjestön Cooperatives Europen hallitukseen. Hän on myös Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsen.

”Huhtikuussa Walesin Cardiffissa pidettäväksi tarkoitettu Cooperatives Europen yleiskokous jouduttiin perumaan. Tämä edellytti myös sääntöjen ja lainsäädännön tarkastelua yleiskokouksen järjestelyihin liittyen.”

Muita käytännön vaikutuksia on ainakin järjestön Brysselin toimiston siirtyminen yleisen linjan mukaisesti etätyöhön.

Pandemia on tuonut epävarmuutta EU-projektien toteuttamiseen aikataulussa. Cooperatives Europessa on kannettu huolta myös tilanteen vaikutuksista edunvalvontatyöhön.

”Ainakaan ennen kesäkuun loppua vierasryhmiä ei oteta vastaan Euroopan parlamenttiin, jonne myös meillä oli sovittuna tärkeä päättäjätapaaminen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kiinnostus osuustoimintamallia kohtaan ei ole ainakaan vähentynyt.

Cooperatives Europen pääsihteeri Agnes Mathisin mukaan esimerkiksi järjestön edustajia on kutsuttu nyt jopa useammin keskustelukumppaniksi kuin aiemmin.

Anu Puusa (viides vasemmalta) tapasi eurooppalaiset kollegansa Pellervon 120-vuotisjuhlaseminaarissa lokakuussa. Kuva Olli Häkämies

Etäkokouksista uusi käytäntö

Puusa näkee virtuaalisiksi muutetuissa hallituksen kokouksissa parannusta entiseen.

”Olemme voineet kohdata ja keskustella samalla kun on säästynyt valtavasti matkustusaikaa ja -kustannuksia. Ehkäpä tämä avaa tietä myös pysyvämmälle kulttuurille.”

Anu Puusan mukaan muutamat hallituksen jäsenet ovat jo aiemmin peräänkuuluttaneet etäosallistumisen mahdollisuutta saamatta vastakaikua.

”Käytäntö on osoittanut, että kaikki tarvittavat asiat on saatu käsiteltyä ja yhteydenpito jopa lisääntynyt. Hallitustyöskentelystä on tullut myös entistä välittävämpää. Solidaarisuuden ilmaisut ja huoli eri maiden tilanteesta korostuvat.”

Puusa muistuttaa fyysisten tapaamisten olevan jatkossakin tärkeitä, mutta vaikkapa jo ympäristövaikutusten vuoksi tarve sähköisten välineiden hyödyntämiseen kasvaa.

Left Menu Icon
Right Menu Icon