Vesa Arvonen on Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja ja Pellervon valtuuskunnan jäsen. Hän on vesiosuuskuntien toiminnan monitoimimies.

Vesiosuuskuntien pariin Vesa Arvonen päätyi sattuman kautta. Hakiessaan naapurin hyväksyntää rakennuslupaa varten, tuli puheeksi vesihuollon järjestäminen alueella. Naapuri ehdotti vesiosuuskunnan perustamista, jotta päästään liittymään lähellä kulkevaan kunnan verkostoon.

”Siitä sitä lähdettiin liikkeelle, käytännön kautta opetellen”, muistelee Arvonen.

”Sittemmin on pitänyt perehtyä myös teoriaan niin tekniikoiden kuin lainsäädännön ja hallinnon osalta”, toteaa vesihuollon kouluttajana Suomen ympäristöopisto SYKLI:ssä toimiva Arvonen. Omaan kokemukseensa perustuen Arvonen pitää vesiosuuskuntien keskinäistä yhteistyötä ja osaamista tärkeänä. Yhteistyön kautta hän päätyi mukaan perustamaan SVOSK ry:tä syksyllä 2009.

Vesa Arvonen

• Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan jäsen
• Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK ry), hallituksen puheenjohtaja
• Lakialan ja Mutalan vesiosuuskuntien sekä Käkimäentien vesihuolto-osuuskunnan toimitusjohtaja
• Ympäristötekniikan DI, vesihuollon kouluttaja

Osaamisvaatimuksia tarvitaan

”Vesiosuuskunnille tulisi kyllä määritellä osaamisvaatimukset, mutta se, millaiset niiden tulisi olla, onkin aivan eri juttu”, pohdiskelee Arvonen. Käynnissä olevan valtakunnallisen vesihuoltouudistuksen kainalossa on valmistelu mm. hyvän vesihuollon kriteerejä. Niitä voinee Arvosen arvion mukaan käyttää apuna osaamisvaatimusten yksityiskohtaisemmassa määrittelyssä.

”Perusasiat vesiosuuskunnan yleishallinnosta, taloushallinnosta ja tekniikasta pitää ymmärtää”, linjaa Arvonen tärkeimpiä asioita. ”Mitä enemmän vesiosuuskunnalla on toimintoja ja asiakkaita, sitä suurempi on vastuu ja sitä vahvempi osaamisen pitäisi olla”. Vahva ja monipuolinen osaaminen luovat toimintavarmuutta myös kriisitilanteissa.

Yhteistyöllä eteenpäin

”Vesiosuuskuntien keskinäisen yhteistyön pitäisi olla itsestäänselvyys, ne eivät kilpaile keskenään samoista asiakkaista, jolloin yhteistyö ei ole keneltäkään pois”, mietiskelee Arvonen. Miksi yhteistyö ei kuitenkaan ole kovin näkyvää? ”Ehkä sen hyötyjä ei vielä osata tunnistaa tai se koetaan itselle turhaksi, kun asiat ovat hoituneet ennenkin”, Arvonen arvioi.  

”Kuin menisit nyyttikesteille ilman mitään vietävää”, kuvaa Arvonen tilannetta, jossa yhteistyöhön pyritään vasta sitten, kun ollaan itse jotain vailla. ”Yhteistyö pitäisi saada toimimaan silloin, kun asiat ovat vielä hyvin. Tulee luoda hyvät suhteet, tulla tutuksi toisten kanssa ja jakaa kokemuksia sopivan avoimesti, jotta tarvittaessa rohkenee ja tietää keneltä kannattaa kysyä apua”, Arvonen toteaa. Hän kannustaa vesiosuuskuntia ryhtymään yhteistyöhön matalalla kynnyksellä. ”Aluksi voi kysyä vaikka, miten toisen osuuskunnan päivystys on hoidettu ja sitten kysyy saman joltain muulta”. Mitä laajempi joukko saadaan mukaan, sitä vakaammalla pohjalla yhteistyö on myös henkilövaihdoksissa.

Välimatkat eivät ole este yhteistyölle tiedon ja kokemusten jakamisessa. Esimerkkinä eri osapuolia hyödyttävästä verkostotoiminnasta Arvonen pitää kokemusten julkista jakamista, vaikkapa koulutustilaisuuksissa. Eikä kokemusten tarvitse olla pelkästään onnistumisia, sanotaanhan sitä, että virheistä oppii parhaiten, eikä kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä.

Onnistumisia ja toiveita

”Olen erityisen iloinen siitä, että SVOSK on mukana valtakunnallisen vesihuoltouudistuksen valmistelussa. Olemme saaneet tuotua esiin vesiosuuskuntien arjen todellisuutta ja haasteita”, Arvonen kertoo. Vielä vähän aikaa sitten vallalla oli ajatus vain suurista laitoksista, mutta nyt keskusteluissa on annettu tilaa myös muille vaihtoehdoille. Arvonen on tyytyväinen, että ”keskustelujen painotus on varovasti siirtymässä laitosten koosta toiminnan laatuun”.

”Ratkaisevaa pitäisi olla laitoksen kyky tuottaa asiakkaiden tarvitsema vesihuoltopalvelu kohtuullisin kustannuksin. Vesihuollossa on mielestäni tilaa erilaisille ja erikokoisille laitoksille, myös vesiosuuskunnille, nyt ja tulevaisuudessa.”

Arvosen toiveena on, että jokaisessa vesiosuuskunnassa varmistettaisiin hallituksen jäsenten osaaminen. ”Hallituksen on perehdyttävä asioihin ja pidettävä osaamisensa ajan tasalla hallinnosta, taloushallinnosta ja tekniikasta. Hallituksen tehtävä ei ole juoda kahvia ja rupatella, vaan johtaa vesiosuuskuntaa vastuullisesti. Osoitetaan, että vesiosuuskunnat osaavat ja hoitavat asiat hyvin.”

Vesan vinkit vesiosuuskunnan vastuuhenkilöille

1. Tiedot talteen! Mitä tapahtuu hallussasi olevalle tiedolle ja asiakirjoille, jos et yllättäen olekaan käytettävissä.
2. Ohjeet kuntoon! Kaikkien etu niin kriisissä kuin normaalitilanteessa on, että ohjeet ovat ajan tasalla.
3. Tee yhteistyötä, verkostoidu, jaa osaamistasi ja kokemuksiasi. Aidosta yhteistyöstä hyötyvät kaikki.

 

Jaa artikkeli