Koronajohtaminen tarkoittaa loputtomia etäpalavereita jatkuvana virtana. Olen vieraillut useissa epämääräisissä kokoushuoneissa ja omani ovat myös olleet sellaisia, missä yleensä vieraita ei käy.  Meillä on käynyt monta vierasta keittiössä, olohuoneessa, kirjastossa, poikamme huoneessa, kylpyhuoneessa ja jopa makuuhuoneessa ilman vaimoni lupaa. Perheemme palaveri-koira Milou on joutunut vaativan tehtävän eteen – näyttämään söpöltä ruudussa ja pitämään isänsä virkeän näköisenä.

Kaikista mahdollisista kanavista änkeää viestejä ja ideoita: sähköposti, tekstiviesti, Whatsapp, Facebook, Messenger, Linkedin, Instagram, etäohjelmat, Twitter, Slack ja joku rohkea vielä soittaakin. Häkellyttävää, että puhelinta voi käyttää yhä soittamiseen. Yleensä kukaan ei vastaa enää puhelimeen näinä aikoina.

Uusi johtamisen ismi on koronajohtaminen. Tämä tarkoittaa muutosjohtamista etänä viestitulvan, kotikoulun, ruuanlaiton, perheen, viruksen uhan ja taloudellisen epävarmuuden keskellä ilman minkäänlaista skenaariota tulevaisuudesta. Koronajohtajuus on sumussa kulkemista, tietämättä kuka olen, mitä johdan ja mihin olemme menossa?

Korona-johtamisen arkkityyppeinä esitän:

  1. Mitään ei ole tapahtunut (trumppilaisuus).
  2. Kvartaalijohtaja
  3. Muutos on mahdollisuus.

Joidenkin johtajien liskoaivot käskevät lomauttamaan kaikki ja toisten teeskentelemään, että mitään koronaa ei olekaan ja mennään ihan normaalisti: käsketään kaikki toimistolle 8-16 ja mennään itse viikonlopuksi Lappiin (twitter-lainaus). Ymmärrän lomauttamisen silloin, jos yritys on konkurssin partaalla tai henkilöllä ei ole mitään tekemistä johtuen markkinoiden tyrehtymisestä tai siitä, että yritys on täydellinen, eikä mitään haluta enää kehittää. Moni lomauttaa sen takia, että yrityksen tulos paranisi.

Voin lohduttaa: ei mitään toivoa. Kaikkien yritysten tulos tulee olemaan surkea tänä vuonna. Koronajohtaminen tarkoittaa pahimmillaan, että et uskalla sanoa ääneen ja pohtia koronajohtamisen näkymiä: skenaario 1: syvä lama; skenaario 2: erittäin syvä lama. Pitäydyt mieluummin omassa pilvilinnassasi ja strategiassa, joka laadittiin stabiilissa tilassa. Sumussa kulkeminen on mukavaa. Tässä tilanteessa kannattaa unohtaa operatiivinen tulos. Keskittyä kassavirtaan ja pitämään yritys hengissä. Tiimin tuki pelastaa sinut.

Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan

Itse kuulun optimististen kehittäjien luokkaan ­­­­­­- ­­muutos on mahdollisuus. Ehkä se tuntuu mahdottomuudelta, mutta kannattaa yrittää: mahdottomasta tulee totta. Johtamisen periaatteet ovat:

  1. Kassa kuntoon vaikka lainalla
  2. Tekemisen drive – keksi uutta yhdessä tiimin kanssa.
  3. Pidä huolta tiimistä – hae voimaa ja viisautta yhteisöstä.
  4. Urheile tai tanssi ja lepää riittävästi – vaadi samaa tiimiltäsi.
  5. Se riittää, mitä olet.

Olen noudattanut näissä toiminnoissa kehittämisen periaatetta. En ikinä uskonut, että voisimme pitää etänä tiimivalmennuksia. Aivotehtailijana tiimimme on tiivistynyt. Toimimme intensiivisemmin ja itseohjautuvammin kuin ikinä. Ensimmäiset etävalmennukset käynnistyivät viikon päästä eristyksen alkamisesta. Tämän voi tiivistää: Yleensähän kriisi herkistää kasvulle. Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan. Miten sinä ajattelit ottaa tämän muutoksen? Tämä poikkeuksellinen aika on erinomainen testi siihen, miten itseohjautuva tiimisi on. Kun saat tiimisi toimimaan nyt näissä poikkeusolossa, niin miten tehokas tiimisi on, kun palaamme normaaliin?

Osuustoiminta vahvistuu

Nykyteknologia mahdollistaa koronasta selviämisen kohtuullisesti. Jos olemme fiksuja, voimme myös oppia koronasta. Muuttaa maailmaa, liike-elämää ja johtamista paljon parempaan. Todella paljon. Jopa niin paljon, että ilmastonmuutos pysähtyy. Niin paljon, että korkeat eettiset arvot ohjaavat toimintaamme. Olemme jo huomanneet koronan positiivisia vaikutuksia – ilmansaasteet ovat vähentyneet. Näemme taivaan. Öljyn kulutus on vähentynyt. Ihmiset viettävät aikaansa perheen kanssa. Työelämä oli hajauttanut perhe-elämän ja työn. Ihmiset pystyvät nyt hoitamaan tehtävän kotoaan käsin.

Johtaminen muuttuu supercellmaiseksi, jossa ihmiset ja tiimit hoitavat hommansa itsenäisesti. Tiimitoiminta vahvistuu. Johtajan valta romuttuu lopullisesti. Viisaus on tekijöillä. Ja tiimillä. Kontrollia ei enää tarvita – kaikkien näkyvillä oleva mittarointi riittää. Ja dialoginen reflektointi sen perusteella. Osuustoiminta vahvistuu. Osuustoiminta perustuu paikalliseen tekemiseen, jossa päätöksenteko on lähellä tekemistä.

Heikki Toivanen, TkT
Tiimiakatemia Global, CEO, osakas

Jaa artikkeli