Valio pyrkii saamaan koko maitoketjunsa hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite näkyy nyt jo kaikessa Valion toiminnassa.

Valio, maito-osuuskunnat ja maidontuottajat ovat ottaneet kuluttajien toiveet tosissaan. Kotieläintuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ei kiistetä, mutta niitä halutaan vähentää. Lupaus hiilineutraalista maitoketjusta on annettu maitopurkkien kyljissä ja muussakin markkinoinnissa.

Hiilineutraali maitoketju -ohjelmasta vastaava johtaja Juha Nousiainen kertoo, että hiilineutraaliuteen tähtäävä ohjelma on lähtenyt hyvin liikkeelle.

”Olemme päässeet viime vuonna hyvään vauhtiin useissa osaprojekteissa. Maidontuottajat ovat lähteneet kehitystoimiin aktiivisesti mukaan ja koulutuksissa on ollut mukavasti väkeä”, Nousiainen iloitsee.

Hiilineutraali 2035 -ohjelmassa on kahdeksan kokonaisuutta, joista puolet on suunnattu maatiloille ja puolet teollisuudelle. Ohjelmakokonaisuuden toteuttamista auttaa se, että Valio sai ohjelmaansa Business Finland’ilta 3,5 miljoonan euron rahoituksen. Valion Carbo-yhteistyöverkostossa ovat mukana lisäksi Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Yara. Jokainen taho edistää omalta osaltaan ilmastoystävällistä tuotantoa.

”Hiilitaseen parantaminen maitoketjussa on tärkeä osa maitotuotteiden kilpailukyvyn varmistamista. Tuottajat ovat lähteneet innokkaasti mukaan parantamaan maatilojensa hiilitasetta”, Juha Nousiainen iloitsee.

Katse nurmiin

”Iso osa maitolitran hiilipäästöistä syntyy alkutuotannossa. Kuljetusten ja jalostuksen osuus on alle kymmenen prosenttia. Painotammekin toiminnassamme hiilitaseen parantamista maatiloilla ja tarjoamme tähän työkaluja, koulutusta ja neuvontaa”, Nousiainen kertoo.

Yhden maitolitran tuottamisesta syntyvä hiilijalanjälki on globaalilla tasolla 2–3 hiilidioksidiekvivalenttikiloa. Suomessa se on Valion laskelmien mukaan keskimäärin yksi kilo ja joillain suomalaisilla maitotiloilla päästään jo 0,6–0,7 kiloon.

”Olemme kehittäneet Valio Carbo -laskurin, jolla pystyy helposti laskemaan yksittäisen tilan hiilitaseen. Laskuri tulee tuottajiemme käyttöön tänä vuonna. Laskurista nähdään, mitä kehitystoimia tilalla kannattaisi tehdä hiilitaseen parantamiseksi.”

Nurmenviljelyn tehostaminen on yksi keskeinen keino lisätä hiilensidontaa. Mittaukset ovat osoittaneet, että Suomen oloissa nurmi sitoo hiiltä keskimäärin 600–800 kiloa hehtaarille vuodessa. Joillain tiloilla on päästy tuhannen kilon hiilensidontaan. Tuottajille suunnatut Carbo-ohjelman toimet ovat tähän asti keskittyneet paljolti nurmiviljelyn kehittämiseen.

Kaksisataa tuottajaa osallistui viime vuonna Valion ja Baltic Sea Action Groupin yhdessä järjestämiin hiiliviljelijäkoulutuksiin, jotka jatkuvat tänä vuonna. Viisikymmentä tilaa on lisäksi valittu Valion ja Yaran yhteiseen nurmen täsmäviljelyhankkeeseen, jossa digitaalisen teknologian avulla suunnataan tuotantopanokset aikaisempaa paremmin oikeisiin kohteisiin.

Vähemmän hävikkiä

Lehmien päästelemä metaanikaasu on yksi haitallinen kasvihuonekaasu. Metaanipäästöjen vähentämiseksi Carbo-hankkeessa on kehitelty rehuun sekoitettavaa lisäainetta, joka tähänastisten tutkimusten valossa voisi vähentää lehmien metaanipäästöjä jopa kolmanneksella.

”On myös selvitetty, voisiko navetan ilmasta ottaa metaania talteen, mutta siihen ei ole tällä hetkellä toimivaa tekniikkaa”, Nousiainen tietää.

Lannan hyötykäyttöä pyritään myös parantamaan jalostamalla lantaa nykyistä enemmän biokaasuksi ja ravinteiksi, jolloin lannasta aiheutuvia hiilipäästöjä voitaisiin vähentää jopa 60 prosentilla. Maatiloilla pyritään lisäksi säästämään energiaa esimerkiksi konseptinavettaratkaisuilla, maidon lämmön talteenotolla ja aurinkoenergiaa hyödyntämällä.

Kuljetuksissa Valio on jo ottanut käyttöön biokaasua ja nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttäviä keräily- ja jakeluautoja.

Teollisuudessa etsitään koko ajan uusiutuvista tai kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja uusia pakkausvaihtoehtoja. Carbo-ohjelman ruokahävikin vähentämistavoite liittyy myös pakkaamiseen. Erikokoisille kotitalouksille pyritään valmistamaan sellaisia pakkauskokoja, että ruokaa ei menisi hukkaan.

”Erityisen ilahduttavaa koko hankkeessa on ollut maidontuottajien myönteinen suhtautuminen hiilipäästöjen vähentämiseen. Yleinen keskustelu on syyllistänyt liikaa maanviljelijöitä ja siksi on hyvä, että voimme käytännössä osoittaa tekevämme kaikkemme hiilipäästöjen vähentämiseksi”, Nousiainen summaa.

Carbon Action kouluttaa hiiliviljelyyn

Carbon Action -hiiliviljelijät ovat koulutuspäivillään tutustuneet aktiivisesti uusiin tapoihin sitoa hiiltä maaperään ja kasvustoon.

00Baltic Sea Action Group (BSAG) on koonnut sata pilottimaatilaa Carbon Action -hiiliviljelyhankkeeseen, jolla pyritään parantamaan suomalaisten peltojen hiilensitomiskykyä.

Carbon Action -hiiliviljelyhanke tutkii ja kehittää keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja todentaa hiilen sitominen myös tieteellisesti. Hankkeessa edistetään ilmastonmuutosta hillitsevien ja maan kasvukuntoa parantavien viljelytoimien käyttöönottoa.

”Laajempana tavoitteenamme on parantaa viljelymaiden kasvukuntoa, jolloin ne pidättävät paremmin kosteutta, ravinteita ja hiiltä, ja tuottavat parempia satoja. Silloin myös ravinnevalumia Itämereen saadaan vähennettyä”, projektijohtaja Eija Hagelberg kuvailee.

Carbon Action on tähän asti kouluttanut lähinnä sataa hankkeeseen mukaan lähtenyttä maatalousyrittäjää hiiliviljelijöiksi. Tiloille on perustettu koelohkot, joilla viljelytoimien vaikutusta hiilensidontaan tutkitaan. Maaperää parantavista viljelymenetelmistä kokeillaan muun muassa kerääjäkasveja, monilajisia nurmia ja erilaisia maanparannusaineita. Tänä vuonna toiminta laajenee pilottitilojen lisäksi koskemaan muitakin viljelijöitä.

”Haluamme kertoa kaikille maanviljelijöille kestävästä maan rakenteen hoitamisesta ja järjestämme kesällä Carbon Action -tiloilla peltopäiviä. Tarkoituksemme on myös perustaa Carbon Action -klubi, johon kaikki viljelijät ja muutkin asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita”, Hagelberg valottaa.

Hiilensidonta on nyt niin ajankohtaista, että Carbon Action -toimintaan on löytynyt hyvin rahoittajia. Hanke alkoi vuonna 2017 Sitran käynnistysrahoituksella.

”Uusien rahoittajien ansiosta toimintaa on tarkoitus laajentaa myös ruotsinkielisille viljelijöille. Myös tutkijat ovat saaneet hyvin rahoitusta hiilensidonnan ja maan rakenteen tutkimiseen”, Hagelberg iloitsee.

”Viljelykasvien ja maaperän hiilensidontaan liittyviä tutkimustuloksia ja tutkijoiden näkemyksiä on koottu tänä vuonna hankkeen rahoittamaan Hiiliviljelyoppaaseen, joka ilmestyi tammikuussa. Se on ensimmäinen suomenkielinen, laajasti hiilensidontaan paneutuva julkaisu. Hiilenviljelyopas löytyy BSAG:n internetsivuilta.”

Hagelberg kertoo, että iso osa ruokaketjusta on saatu mukaan Carbon Action -alustan toimintaan. Yrityksistä mukana ovat muun muassa Altia, Apetit, Atria, Fazer, SOK ja Valio.

”Kaipaisimme joukkoomme muun muassa maatalouskonemyyjiä ja -valmistajia, jotta toimijoiden joukosta löytyisi asiantuntemusta myös siihen, millaisilla koneilla ilmastoystävällisiä viljelymenetelmiä voisi parhaiten toteuttaa”, Hagelberg toivoo.

HKScan rakentaa Agrofood-ekosysteemiä

HKScan etsii parhaillaan kumppaneita, joiden kanssa se voisi pienentämään lihaketjunsa hiilijalanjälkeä.

Lihakonserni HKScan kutsuu Agrofood-ekosysteemiksi nimeämäänsä verkostoon yrityksiä, joilla on vahvaa osaamista ja teknologiaa peltoviljelyn kehittämiseen, rehustukseen, uusiutuviin energiaratkaisuihin ja logistiikkaan. Agrofood-ekosysteemi kuuluu Business Finlandin Food from Finland -ohjelmaan.

”Ekosysteemin rakentaminen on alkanut Kariniemen-siipikarjaketjussa ja HK Rypsiporsas -ketjussa toteutettavilla pilottihankkeilla. Lihaketjun hiilijalanjäljen pienentämisen yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousevat ratkaisut, jotka edistävät peltojen kykyä sitoa hiiltä”, HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson kertoo.

”Kariniemen Sankarit -projekti on alkanut tilakohtaisen hiilijalanjäljen laskemisella. Kun se on laskettu, suunnittelevat tilat asiantuntijoiden avustuksella toimia oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ensimmäisen vuoden aikana keskitytään peltoviljelyyn, koska pellon satotason nostaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja täsmälannoitus ovat tilan hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tekijöitä.”

HKScan on laskenut jo aikaisemmin HK Rypsiporsaan hiilijalanjäljen maatiloilta teurastamon portille saakka. Hiilipäästöjä syntyy 3,3 hiilidioksidiekvivalenttikiloa porsaan elopainokiloa kohden.

”Rypsiporsaan hiilijalanjälki on reilusti pienempi kuin vastaava luku muualla Euroopassa kasvatetuilla sioilla, joiden rehussa on soijaa. Tavoitteemme on kulkea Rypsiporsas-ketjussa kohti hiilineutraaliutta”, Jahnsson linjaa.

HKScanin mukaan merkittävä osa kaupassa olevan lihakilon hiilipäästöistä syntyy alkutuotannossa ja vain noin kymmenen prosenttia jalostuksessa. Yritys kertoo jo vähentäneensä tuotantolaitostensa kasvihuonekaasupäästöt puoleen vuoteen 2014 verrattuna.

Juttu on julkaistu OT-lehdessä 1/2020.

Jaa artikkeli