Osuustoiminnalliset yritykset maksavat vuosittain tuloveroa noin puoli miljardia euroa. Jäsenille maksetaan hyvityksinä 750–1 000 miljoonaa euroa. Onko suhde oikea?

Verojen maksamista pidetään vastuullisen yrityksen tunnusmerkkinä. Osuustoiminnan perustarkoituksena on kuitenkin tuottaa ison liikevoiton sijaan jäsenille mahdollisimman paljon taloudellista tai muuta hyötyä. Osuuskunta onkin aina ensi sijassa vastuussa jäsenilleen, ei yhteiskunnalle. Menestyvä osuuskunta palvelee luonnollisesti molempia.

Osuuskunnan rivijäsen ei näe välttämättä hyvänä sitä, että osuuskunta tekee isoa tulosta ja maksaa siitä viidenneksen yhteisöveroa, eikä etenkään sitä, jos tuloverojen määrällä rehvastellaan julkisuudessa. Verorahakin on jäsenten rahaa, jonka käyttäminen pitää pystyä perustelemaan omistajille.

Osuustoiminnallisista yrityksistä eniten tuloveroja vuonna 2019 maksoi OP Ryhmä, 168 miljoonaa euroa. Omistajajäsenilleen se jakoi OP-bonuksia 254 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 OP:n maksamat bonukset ja tuloverot olivat suunnilleen yhtä suuret. Pankki- ja vakuutustoiminnassa vuosittaisen tuloksen tasaaminen on haastavaa, sillä sijoitusmarkkinoiden tuotot vaihtelevat paljon vuodesta toiseen.

Suomen suurin osuuskunta, S-ryhmä, hallitsee verosuunnittelun finanssiryhmää paremmin. Valtavasta, 11,7 miljardin euron liikevaihdostaan S-ryhmä maksoi tuloveroja vain 66 miljoonaa euroa. S-osuuskuntien jäsenille palautettiin bonuksina ja muina hyvityksinä 401 miljoonaa euroa. Verojen ja bonusten suhde onkin omistajan näkökulmasta vastuullisella tasolla.

Osuustoiminnalliset ja keskinäiset yritykset osallistuvat vahvalla panoksellaan yhteiskunnan rahoittamiseen työllistämällä kymmeniä tuhansia ihmisiä ja investoimalla toimintaansa. Palkkoihin, investointeihin ja ostoihin liittyvät välilliset verot ovat moninkertaiset yhteisöveroon verrattuna.

Monet osuuskunnat kertovat vastuullisuusraporteissaan kokonaisverojalanjälkensä, mikä onkin konkreettinen tapa ilmaista vastuullisuutta. Esimerkiksi S-ryhmän verojalanjälki oli viime vuonna peräti 1 765 miljoonaa euroa. Kokonaisverojalanjäljen perusteella osuuskunnat voivatkin hyvällä syyllä kertoa olevansa erittäin yhteiskuntavastuullisia toimijoita.

Mukana trendeissä

Vastuullisuusraportointi kuuluu lähes jokaisen organisaation, myös osuuskuntien, vuosirutiineihin. Osuuskuntien vastuullisuusraportoinnissa nousi viime vuonna esille etenkin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) täyttäminen. Tämä onkin hyvä tapa raportoida vastuullisuudesta, sillä kyseiset tavoitteet tunnetaan laajasti. Monet yritykset ovat valinneet 17 SDG-tavoitteesta itselleen sopivimmat ja asettaneet niille mitattavat tavoitteet tuleville vuosille.

Osuustoiminnalliset yritykset kulkevat ehdottomasti vastuullisuuden kärkijoukoissa. Osuuskuntia ei ole tarvetta asettaa järjestykseen vastuullisuuden osalta, sillä vastuullisuutta on vaikea arvioida objektiivisesti muuten kuin talouslukujen ja työllistävyyden osalta.

Elintarvikkeita tuottavat osuuskunnat ovat pitkän tähtäimen tavoitteissaan huomioineet hyvin ilmastoon ja eläinten hyvinvointiin liittyvät kuluttajien odotukset. Koko suomalaista ruokaketjua tavoitellaan yhteisvoimin hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tähän ovat myös ruokaa tuottavat osuuskunnat, kuten Valio ja lihayhtiöt, sitoutuneet.

Lihayhtiöt ovat viime aikoina panostaneet erityisesti ympäristöystävällisiin, vähemmän muovia sisältäviin pakkauksiin. Atria ja HKScan luopuivat viime vuonna kierrätykseen sopimattomien mustien muovien käytöstä. Nyt yritysten kaikki muovipakkaukset ovat kierrätettäviä.

Metsä Group on ottanut hyvin paikkansa ja puhetilansa uusiutuvien raaka-aineiden ja uusiutuvan energian tuottajana. Metsänomistajien osuuskunta esimerkiksi tuottaa peräti 15 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Metsä Groupin vastuullisuusraportti vuodelta 2019 on osuustoimintayritysten laajin ja laadukkain. 56-sivuinen raportti on julkaistu vain englanniksi.

Pankki- ja vakuutusalalla vastuullisuuden kärki on vastuullisessa sijoittamisessa ja rahoituksessa, jota Euroopan unionikin vie vauhdilla eteenpäin. Vastuullinen yritys ja vastuullinen valtio ovatkin pitkällä tähtäimellä turvallisempia ja tuottavampia sijoituskohteita kuin vastuullisuudesta viis veisaavat toimijat.

Henkilöstöasiat kunnossa

Huolenpito henkilöstöstä on keskeinen osa yritysvastuuta. Suomessa työntekijöiden kohtelu on lähes aina lainsäädännön edellyttämällä tasolla ja erot henkilöstöpolitiikassa muodostuvatkin muutamista linjavalinnoista.

Esimerkiksi Atrialla ja Metsä Groupilla on edelleen oma työterveyshuolto. Työterveyspalveluja ei ole ulkoistettu isoille yksityisille toimijoille, kuten Mehiläiselle tai Terveystalolle, vaan henkilöstön hyvinvointi on tiukasti yrityksen omissa näpeissä. Oma työterveyshuolto tuo etuja sekä henkilöstölle että työnantajalle. Palvelut löytyvät aina läheltä ja ne pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti. Oma työterveyshenkilöstö tuntee myös tarkasti yrityksen eri työntehtävien vaatimukset ja niiden työterveydelle aiheuttamat riskit.

OP Ryhmä oli vielä vuonna 2018 ainoa osuuskunta, joka hoiti työntekijöidensä lakisääteiset TyEL-eläkevakuutukset omassa eläkekassassaan. Vuoden 2019 alussa OP ulkoisti eläkkeiden hoidon työeläkevakuutusyhtiö Ilmariselle, josta pääjohtaja Timo Ritakallio siirtyi kaksi vuotta siten OP:hen ja OP:n johtaja Jouko Pölönen Ilmarisen toimitusjohtajaksi. OP-Eläkekassan lakkautuksessa OP Ryhmä sai itselleen 286 miljoonan euroa eläkekassaan kertynyttä vakavaraisuuspääomaa. Tästä pääomasta työntekijät olivat vuosien saatossa maksaneet eläkemaksuinaan yhden neljäsosan mutta eivät saaneet siitä mitään hyvitystä.

Vastuullisin brändi sai kolhun

Valio on ollut pitkään suunnannäyttäjä vastuullisuudessa, sillä se valittiin viime vuonna jo seitsemättä kertaa peräkkäin Suomen vastuullisimmaksi brändiksi (Sustainable Brand Index). Vastuullisin brändi sai kuitenkin menneenä kesänä pienen lommon kylkeensä, sillä Ruokavirasto moitti Valion johtavan kuluttajia harhaan vapaan maidon purkissa olevalla laiduntamiskuvallaan. Valion vapaata maitoa tuotavista lehmistä vain muutama prosentti laiduntaa eikä kuva ole viranomaisen mielestä sopiva vapaan lehmän maitopurkkiin. Markkinointiyksikkö oli selvästi vienyt voiton alkutuotannosta miettimättä sen enempää ”laidunpesun” seurauksia.

Klikkaamalla taulukkoa saat sen suuremmaksi.

Jaa artikkeli