PTT:n toimitusjohtajaksi 1.12. alkaen valittu Markus Lahtinen oli OT-lehden haastattelussa vuonna 2013, jolloin hän oli PTT:n tutkimusjohtajana.

Perusteellinen pohjatyö auttaa tekemään suhdanne-ennusteita, mutta aina sekään ei riitä.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Markus Lahtisen työpöytä täyttyy papereista ja näyttöruudulla vilkkuvat erilaiset kaaviot ja taulukot. Suhdanne-ennusteen tekeminen vaatii lähes tuhannen tunnusluvun ja useiden raporttien läpikäyntiä, jotta tulos olisi mahdollisimman luotettava.

”Talouskehityksen suuria linjoja pystytään ennakoimaan noin vuodeksi eteenpäin. Pidemmälle aikavälille esimerkiksi korkokehityksestä tai työllisyydestä on mahdotonta laatia tarkkoja ennusteita, sillä toimintaympäristö muuttuu koko ajan”, sanoo Lahtinen, joka on vetänyt PTT:n kansantalousyksikköä reilut pari vuotta.

PTT:lle luovutettiin vuoden 2011 talousennustajapalkinto, kristallipallo, viime kesänä taloustutkijoiden seminaarissa Jyväskylässä. Edellisen kerran PTT voitti talousennustajakilpailun vuonna 2002.

”Ennusteistamme keskimäärin kahdeksan kymmenestä on oikean suuntainen. Talousennustajapalkinto oli hyvä osoitus siitä, että olemme tehneet laadukasta työtä.”

Monista muista ennustelaitoksista poiketen PTT:ssä suhdanne-ennusteita ei tehdä mekaanisina, tilastomatemaattisina ennusteina. Tilastomatemaattiset mallit toimivat ainoastaan ajatusten ”pallotteluseinänä”. Lopullinen ennuste perustuu lisäksi tilastollisiin selvityksiin ja tutkimuskirjallisuuteen.

Suhdannekehitykseen vaikuttavat tärkeät tunnusluvut PTT:lle tuottavat muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, OECD sekä eri maiden keskuspankit.

”Ennusteprosessin aikana käydään läpi tuhansia erilaisia aikasarjoja numerodatana, mutta seuraamme myös kansainvälistä ja suomalaista lehdistöä”

”Taitomme on muuttaa tarinat numeroiksi. Pystymme arvioimaan vaikkapa ihmisten äänestyskäyttäytymisen perusteella talouskehityksen suuntaa”, sanoo Lahtinen.

Riippumattomana toimijana PTT pystyy esittämään radikaalejakin näkemyksiä talouden näkymistä. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin osana olevan Suomen Pankin on oltava arvioissaan paljon varovaisempi.

Tuloerot kasvussa

”Pitkällä aikajänteellä voidaan tarkastella suuria kehitysaaltoja eli megatrendejä, mutta yksittäisistä vuosista on mahdotonta sanoa mitään. Talouskehitys saattaa vaihdella rajustikin, jos jotain yllättävää tapahtuu esimerkiksi teknologian muuttuessa”, toteaa Lahtinen.

Isoja megatrendejä ovat muun muassa globaali koordinaatio ja hyvinvoinnin jakautuminen.

Ensimmäisellä tarkoitetaan valtioiden välistä yhteistyötä ja sen vaikeutta. Jälkimmäinen on taas ajuri, joka kasvattaa yhteiskuntien tuloeroja. Ne kärjistyvät erityisesti maiden sisällä, mikä voi pahimmillaan johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on varoittanut ahneuden noususta ja puhunut kohtuullisuuden puolesta.

”Globalisaatio nostaa suuryritysten johtajien palkkoja, mutta kaupan kassan tilipussi ei kasva. Kehitys ei voi jatkua rajattomasti rikkomatta yhteiskunnan eheyttä. Tuloerojen räjähtämistä voidaan kuitenkin hillitä veroilla ja tulonsiirroilla.”

Lahtinen povaa, että seuraavia paria kymmentä vuotta tulevat hallitsemaan isot taloudelliset kriisit.

”Seuraavaksi ahdingossa ovat Aasian pankkijärjestelmät. Rahoitusmarkkinoiden kautta nämä shokit kohdistuvat meihin kaikkiin. Talouskriisit lisäävät poliittista epävarmuutta. Sitä kautta myös poliittisten konfliktien todennäköisyys kasvaa.”

Maailmantalouden kehityksen kannalta kriittisiä maita ovat lisäksi Iran ja SaudiArabia, koska niiden poliittiset muutokset vaikuttavat välittömästi öljyn hintaan.

KRIISEJÄ LUVASSA. Seuraavaksi kriisiin joutuvat Kiina sekä Yhdysvaltain pankkijärjestelmä, mikä lisää epävakautta koko maailmassa, varoittaa Markus Lahtinen.

Eurokriisi loppusuoralla

Talven aikana PTT:n tarkastelussa on ollut erityisesti sisäpoliittinen tilanne Espanjassa ja Italiassa, jossa pidettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit helmikuussa.

”Yhteiskunnat eivät kestä eurokriisiä poliittisesti, joten tilanne ei voi jatkua tällaisena pitkään. Kriisin jatkuminen tarkoittaa lisääntyviä luottotappioita italialaisille ja espanjalaisille pankeille.”

Espanjassa on lisäksi euromaiden kehnoin työllisyystilanne, kun lähes neljäsosa maan asukkaista on työttöminä.

Eurokriisin Markus Lahtinen uskoo jatkuvan vielä jonkin aikaa, mutta nykyisessä muodossaan se ratkeaa parin vuoden sisällä suuntaan tai toiseen. Vaihtoehtoina ovat joko integraation syventäminen tai eurojärjestelmän hajottaminen.

Suomi selvittää velkansa

Maailmantalouden synkeistä näkymistä huolimatta Lahtinen näkee tulevaisuudessa hyvääkin. Hän arvioi Suomen saavan velkaantumisen kuriin, jos yhteiskunnassa uskalletaan tehdä tarvittavia päätöksiä. Tällä hetkellä Suomi velkaantuu vuodessa 6–7 miljardia euroa. Valtion velka on bruttokansantuotteesta noin 45 prosenttia.

”Suhdanteista aiheutuva velkaantuminen jatkunee lyhyellä aikajänteellä ja myöhemmin kustannuspaineita tuo ikääntyminen. Uskon, että yhteen hiileen puhaltamalla löydetään sopivat ratkaisut velkataakasta selviämiseksi.”

Velkaantumisen pysäyttämiseksi on viime aikoina ehdotettu esimerkiksi työurien venyttämistä. Toisaalta keskustelua herättää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kovissa kulupaineissa.

”Hyvinvointipalveluiden tarve synnyttänee lähivuosina uutta yrittäjyyttä. Esimerkiksi vanhushoivan järjestäjinä osuuskunnat voisivat olla suuressa roolissa.”

Palaute ei pelota

Kun ennusteet menevät syystä tai toisesta pieleen, tutkimuslaitokset kuulevat yleensä kunniansa tiedotusvälineissä.

Niin kävi myös PTT:lle, joka arvioi keväällä 2012 Suomen talouden supistuvan. Kritiikki kuitenkin vaimeni, kun tummia pilviä alkoi kasaantua taivaalle loppuvuonna. Tänä vuonna PTT on ennakoinut bruttokansantuotteen kasvavan 0,8 prosenttia.

”Toiminnassa ei ole mitään järkeä, jos alkaa pelätä eikä uskalla sanoa omaa näkemystään. Turvallisinta olisi tietenkin esittää ympäripyöreitä näkemyksiä. Jos olemme väärässä, palaute täytyy vain kestää, Lahtinen tuumii.”

Kun Markus Lahtinen ei ole tutkijanhuoneessaan, hän suuntaa mielellään raviradalle. Hevoskilpailuista pitävä tutkija kertoo hyödyntävänsä tilastollisia malleja myös hevosia veikatessaan. Ennustajanlahjojensa ansiosta Lahtinen on osunut monesti oikeaan hevosurheilussakin.

”Raveissa tapaa ihmisiä liike-elämän ja politiikan huipulta, mutta työasioiden sijaan puhutaan hevosista ja kavio-ongelmista. ”

Haastattelu on julkaistu OT 1/2013.

Jaa artikkeli