Firan asumisosuuskuntaohjelmasta vastannut Samuel Kopperoinen katselee rakennustouhua tyytyväisenä. Hänen sinnikkyytensä ansiosta Firan toteuttama hanke, asumisosuuskunta Koskelan Lehmus, onnistui, vaikka aina ei hyvältä näyttänyt.
”Usko meinasi kyllä joskus loppua, mutta projekti oli lopulta erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Kuluttajat ottivat asumisosuuskunnan vastaan erittäin positiivisesti. Osuuskunnan käsite oli ihmisille kuitenkin yllättävän vieras ja toimintamallia pitikin avata heille hyvin perusteellisesti”, Kopperoinen kuvailee.
On hieno saavutus saada viisikymmentä ihmistä uskomaan uuteen asumisen malliin ja sitoutumaan siihen myös taloudellisesti. Nyt 14,3 miljoonaa euron hanke on käynnissä ja talo valmistuu kesällä 2022.
”Firalle suuri kiitos siitä, että yrityksellä oli kärsivällisyyttä viedä hanke loppuun asti”, oman yrityksensä palvelukseen keväällä siirtynyt Kopperoinen kiittelee. Hänen nykyinen yrityksensä, Pelarcon Oy, tarjoaa rakentamiseen liittyvää konsultointia
Gryndaus nostaa hinnat pilviin
Varatuomariksi vuonna 2002 valmistunut Kopperoinen on tehnyt työuransa kiinteistö- ja rakennusalalla. Hän on muun muassa johtanut kaupungin vuokra-asuntoyhtiötä Hyvinkäällä, toiminut lakimiehenä Kojamolla ja kehittänyt Forenomin liiketoimintaa Helsingissä.
Kopperoinen tietää, että nykyisillä rakenteilla asuminen on Suomessa aina kallista, etenkin pääkaupunkiseudulla.
”Gryndaaminen johtaa väistämättä ylihintaisiin asuntoihin, sillä gryndereiden katteet ovat kovat. Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokra-asumisen väliin tarvitaan uudenlaisia asumisen muotoja.”
Kopperoisella on omaa kokemusta edullisemmista rakentamisratkaisuista jo ennen asunto-osuuskuntaa.
”Toteutimme kolmen perheen voimin omakotitalojen ryhmärakennuttamishankkeen viisitoista vuotta sitten ja se onnistui hyvin.”
Kuluttajat eivät Kopperoisen mukaan vielä kunnolla tiedä osuustoiminnan perusperiaatteita. Asumisosuuskunnan arvolupausta olisikin pitänyt heti alussa kirkastaa.
”Kaikesta huolimatta uuden asumismuodon vastaanotto oli erittäin positiivinen”, Kopperoinen kokee.
Hänen mukaansa isot vakavaraiset osuuskunnat voisivat laittaa liikkeelle asunto-osuuskuntahankkeita, sillä niillä on vahva jäsenpohja ja tiiviit yhteydet kuluttajiin. Edulliset asunnot lisäisivät alueiden elinvoimaa, mikä olisi kaikkien etu.
Rahoitusmallit kuntoon
Monien asunto-osuuskuntahankkeiden kompastuskiveksi muodostuu rahoitus. Pankit eivät tiukkojen vakuusvaatimusten vuoksi ole kiinnostuneita rahoittamaan asunto-osuuskuntia. Rahoitukseen voi kuitenkin löytyä ratkaisu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta.
Kopperoinen ei ole vaatimassa valtion rahoitusjärjestelmästä isoja panostuksia osuuskunta-asumisen edistämiseen. Alkuvaiheen siltarahoitus usein riittäisi.
”Ongelma on siinä, että asunto-osuuskunnan hankesuunnitelma saattaa maksaa noin 25 000 euroa eivätkä osuuskunnan potentiaaliset jäsenet ole vielä tässä vaiheessa valmiita suuriin sijoituksiin. Tähän kohtaan tarvittaisiinkin uusi rahoituselementti.”
Kun hankesuunnitelmasta siirrytään toteutussuunnitelmaan, on kustannus helposti puoli miljoonaa euroa, puhumattakaan varsinaisen rakennushankkeen miljoonista euroista.
Asumisosuuskunta Lehmuksen tapauksessa 14,3 miljoonan euron kokonaiskustannuksesta piti pankkilainan saamiseksi kerätä 15 prosentin eli 2,3 miljoonaa euron omarahoitusosuus jäseniltä osuus- ja liittymismaksuina. Tässä tuli avuksi Osuuskunta Tradeka, joka tarjosi hankkeeseen siltarahoituksen. Osuuskunnan jäsenet maksoivat siltarahoituksen ansiosta vain puolet maksuistaan ennakkoon ja maksavat toisen puolen hankkeen valmistuttua.
Loppuun 85 prosenttiin osuuskunta sai ARA:n takaaman lainan Nordeasta. Lainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta ja lyhennyksiä peritään asukkailta joka kuukausi vuokrassa.
Helsingin kaupungille Kopperoinen antaa kiitoksen sopivan vuokratontin löytymisestä. Elinkaari-kortteliksi nimetyllä alueella kokeillaan mahdollisuutta järjestää ikääntyvälle väestölle asumiseen liitettyjä, omarahoitteisia hoivapalveluita.
