Vietämme presidentti J.K. Paasikiven syntymän 150-juhlavuotta, jolla on myös vahva osuustoiminnallinen ulottuvuus.

Juho Kusti Paasikivi (1870–1956) oli suomalaisen politiikan merkittävimpiä vaikuttajia 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Paasikivi ehti työskennellä virkemiehenä, diplomaattina, senaattorina, kansanedustajana ja kolmen hallituksen pääministerinä.

Hän toimi myös Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Paasikiven toimintavuodet sijoittuivat kansakunnan kohtalonvuosiin. Hänet muistetaan Suomen ulkopolitiikan linjan luojana, joka työskenteli tärkeissä valtiollisissa tehtävissä itsenäistymisen yhteydessä, lama-aikana sekä sodan ja jälleenrakennuksen vuosina.

Suomalaista puoluetta eli nykyistä kokoomusta edustanut Paasikivi oli niin ikään piinkova talousmies.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja hänestä tuli jo ennen Suomen itsenäistymistä Venäjän keisarikunnasta.

Sikaria tuprutteleva järkälemäinen hahmo ei ajatellut taloutta vain rahan kautta. Hän pyrki kannustamaan ihmisiä oma-apuun ja taloudelliseen riippumattomuuteen, oli kyseessä sitten kauppa tai maatalous. Siksi ei liene yllättävää, että J.K. Paasikivi oli myös sosiaalireformistinen ajattelija ja intohimoinen osuustoiminnan puolestapuhuja.

”Nuoruuden kansanvalistusidealismin rinnalle Paasikiven ajattelussa vahvistuivat myös taloudelliset näkökohdat. Pelkkä kansan koulutus ei riitä, vaan myös taloudelliset epäkohdat tulee poistaa”, kirjoittaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu Paasikiven elämäntyötä kunnioittavalla jk.paasikivi.fi-sivustolla.

Paasikivestä tuli lopulta eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja ja valtakunnan tason vaikuttaja. Karhu muistuttaa, että tuossa tehtävässä hän ajoi politiikkaa, jolla saatiin maata ja toimeentuloa maattomille. Paasikiven pienyrittäjätaustasta kumpusi arkijärkinen suhtautuminen taloudenpitoon, kuten Sami Karhu kuvailee:

”Taloudessa tulee olla tasapaino, tuloja enemmän kuin menoja. Säästäminen oli hyväksi.”

Osuustoiminnan tienraivaaja

Paasikivellä oli monia rooleja osuustoiminnassa lähes kuuden vuosikymmenen ajan.

Hänestä tuli osuustoimintajärjestö Pellervo-Seuran henkilöjäsen, lakimies ja johtokunnan sihteeri ja myös johtokunnan jäsen työtoverinaan muun muassa Hannes Gebhard.

Paasikivestä kehkeytyi osuuskuntalain asiantuntija ja neuvoja sekä osuuskuntien mallisääntöjen ja käsikirjojen laatija. Hän vaikutti myös osuustoimintalain syntyyn 1901. Paasikiven toimikaudella Pellervossa perustettiin lisäksi neljä suurta keskusliikettä: OKO, SOK, Hankkija ja Valio. Lakimiehenä hän auttoi niitä pääsemään alkuun.

”Osuustoimintaväki on ylpeänä saanut liittää presidentti Paasikiven liikkeensä tienraivaajain mainehikkaaseen joukkoon”, kirjoitti Suomen Osuustoiminta -lehti vuoden 1956 lopulla, kun lehden kustantajalle, Pellervo-Seuralle tuli tieto Paasikiven kuolemasta.

Juho Kustin opit elävät

Suomalaisen suurmiehen elämäntyö on monella saralla tunnustettu, mutta mikä on Paasikiven perintö modernille elinkeinoelämälle ja osuustoiminnalle?

Osuustoimintakeskus Pellervo on Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön suojelemassa sekä Paasikivi-Seuran puheenjohtaja, puhemies Matti Vanhasen johtamassa projektissa mukana.

Aiheen tiimoilta järjestettiin elokuussa Keravalla Paasikivi talousmiehenä -seminaari. Paikkavalinta oli luonteva, sillä Paasikivi oli maatilan omistaja Keravalla aina 1950-luvulle asti.

Matti Vanhanen korosti esitelmässään Paasikiven kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin ja uida tarvittaessa myös vastavirtaan.

”Paasikivi pystyi itsenäiseen ajatteluun, vaikka se olisi poikennut hänen lähipiirinsä mielipiteistä. Sodan aikana ja sodan jälkeen hän oli valmis laittamaan kaiken peliin, mutta maltilla ja harkiten.”

Keskustalaisen Vanhasen mielestä Paasikiven esimerkki sopii hyvin nykyaikaankin.

”Kussakin hetkessä pitää pystyä katsomaan, mistä palikoista on koottava etenemistie. Joskus myös historiasta saa suoria neuvoja siihen, mitä pitäisi tehdä.”

Valtiovarainministeri arveli, että Paasikivi olisi varmasti kummastellut nykyisiä finanssialan sääntöjä, joista monet olisivat hänelle täysin vieraita.

Itä-Suomen yliopiston johtamisen professori Anu Puusa puolestaan pohti, miten Paasikiven ajatusmaailman antamia suuntaviivoja tulevaan.

”Paasikivi uskoi, että yksilöiden aineeton pääoma saadaan valjastettua yhteistoiminnaksi ja sen myötä merkittäväksi muutosvoimaksi juuri osuustoiminnan avulla. Osuustoiminnassa kiteytyy ihmiskasvoinen, arvopohjainen toiminta, jossa raha on palvelijan, ei ajurin roolissa.”

Paasikiven 150-vuotisjuhlaseminaarin tallenteet katsottavissa Pellervon sivuilla: pellervo.fi/paasikivi150-talousseminaari/

Paasikiven juhlavuoden kotisivut: jkpaasikivi.fi

Jaa artikkeli