Juukalainen osuuskunta tarjoaa kotona asumista tukevia palveluja maaseudun haja-asutusalueella. Menestystekijänä on kunnan sekä sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavan Siun soten kanssa sujuvasti rullaava yhteistyö.

Pohjois-Karjalassa asuva Ate Tuononen hyppää aamulla pakettiautonsa rattiin ja lähtee kierrokselle asiakkaiden luo. Tuononen työskentelee kylätalkkarina ja kotipalvelutyöntekijänä juukalaisessa palveluosuuskunnassa Hopeisessa Koivussa.

”Käyn auttamassa maaseudulla asuvia vanhuksia. Siivoan, vaihdan lamppuja ja sulakkeita, kannan puita, lämmitän koteja tai teen ulkona lumi- ja pihatöitä”, Tuononen kertoo.

Tuononen päivystää myös muutamaa turvapuhelimia eli käy katsomassa, jos ne hälyttävät. Joskus apu voi olla myös sitä, että tilataan paikalle likakaivon tyhjentäjä tai sähköasentaja.

Joissain paikoissa käydään kahdesti kuussa, joissain kaksi kertaa viikossa. Työlistat pyritään rakentamaan niin, että Tuononen kävisi pääasiassa oman lähiseutunsa asiakkaiden luona eli kilometrejä kertyisi mahdollisimman vähän. Juuka on pinta-alaltaan laaja kunta, ja kauimmaiset kylät ovat noin 40 kilometrin päässä kirkonkylästä.

Tuononen työskenteli aiemmin maatalouslomittajana, mutta päätyi vaihtamaan alaa astman vuoksi. Hän opiskeli kotityöpalvelujen ammattitutkinnon oppisopimuksella.

”Olen monien nykyisten asiakkaiden luona käynyt jo aikanaan lomittajana. Silloinkin työnkuvaan kuului kukkien kastelua ja lemmikkien hoitoa talon väen loman aikana”, Tuononen muistelee.

Asiakkaat ovat kuin omia mummoja ja ukkeja

Osuuskunta Hopeinen Koivu perustettiin vuonna 2017 tukemaan maalla asuvien ikäihmisten kotona asumista. Osuuskunnan tavoitteena on, että jokainen voisi asua omassa kodissaan turvallisesti niin pitkään kuin itse haluaa ja on mahdollista.

Kaikki sai alkunsa kolmen kylän yhteisestä Leader-hankkeesta, jossa selvitettiin kylätalkkaripalvelun tarvetta ja toimintamallia. Kyläyhdistykset eivät kokeneet toiminnan organisointia omakseen, joten päätettiin perustaa osuuskunta tuottamaan palveluja.

Paikallislehteen laitettiin avoin kutsu perustamiskokoukseen. Sieltä sen bongasi Tiina Helminen, joka oli muuttanut vähän aiemmin Juukaan yhdessä miehensä kanssa Etelä-Suomesta.

”En tuntenut Juuasta juuri ketään, kun muutimme. Osuuskunnan kautta olen verkostoitunut ja tutustunut ihmisiin. Pikkukylään ei pääse sisälle, jos ei liity johonkin toimintaan”, Helminen kertoo.

Nyt Helminen toimii osuuskunnassa hallituksen sihteerinä sekä hoitaa myös laskutuksen, asiakasraportoinnin ja palkanlaskennan pientä muodollista korvausta vastaan. Lisäksi hän tekee kotisiivouksia Hopeisessa Koivussa ja työskentelee osa-aikaisesti kaupassa.

”Parasta työssäni on se, että saan auttaa ihmisiä. Asiakkaista on tullut minulle kuin omia mummoja ja ukkeja.”

Työn raskas puoli liittyy sekin asiakkaisiin, jotka ovat pääasiassa jo hyvin vanhoja. Asiakkaan vakava sairastuminen ja kuolema tulevat vastaan arjessa toistuvasti.

”Raskasta on välillä myös miettiä, miten saan huolen välitettyä eteenpäin, jos joku vanhus ei enää pärjää kotona. Onneksi näistä tilanteista voi jutella työkavereiden kanssa”, Helminen pohtii.

Tauolla. Riitta Yletyinen keitti Atelle kahvit.

Kekseliäs kustannusmalli luo pohjan toiminnalle

Tarve Hopeisen Koivun palvelujen taustalla on tuttu Suomen muillakin maaseutualueilla. Ikääntyvät asukkaat tarvitsevat tukea kotona asumiseen. Harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen takia tilanne on kuitenkin haastava.

Yrittäjän pitäisi laskuttaa kilometrikorvaukset ja huomioida laskutuksessa myös matkoihin kuluva aika, jotta palvelua on mielekästä tuottaa. Monet maalla asuvat ikäihmiset elävät pienimmän takuueläkkeen varassa, joten varaa palvelujen ostoon ei ole.

Juuassa ongelma on ratkaistu toimintamallilla, jossa palvelun saaja maksaa vain osan palvelun hinnasta. Kulut jaetaan sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Karjalan alueella tuottavan Siun sote -kuntayhtymän, Juuan kunnan ja asiakkaiden kesken.

”Osa asiakkaista tulee meille kotipalvelun kautta eli silloin Siun sote maksaa osan maksusta. Juuka on sitoutunut maksamaan niistä asiakkaista, jotka Siun sote hyväksyy”, Helminen tiivistää.

Välillä Helminen soittaa myös itse Siun soten palveluohjaajalle, jos osuuskunnan työntekijät ovat huomanneet, että joku kylillä asuvista ikäihmisistä tarvitsisi apua.

”Joskus palvelupäätös tehdään saman tien iän ja asuinpaikan perusteella, ja palveluohjaaja käy myöhemmin selvittämässä vanhuksen laajemman palvelutarpeen”, Helminen kertoo.

Ate tyhjensi myös takan tuhka-astian.

Paikallistuntemus ja luotettavuus avaintekijöinä

Hopeisen Koivun hallituksen puheenjohtaja Seppo Kettunen tiivistää osuuskunnan menestystekijät kolmeen kohtaan. Hopeinen Koivu on pieni ja ketterä toimija. Asioita hoidetaan joustavasti ja asiakkaiden tarpeita kuunnellen.

Toinen keskeinen tekijä on hyvä paikallistuntemus ja luotettavuus. Osuuskunnan jäsenet ja palvelua saavat ikäihmiset tuntevat toisensa. Myös kunnan päättäjät ja työntekijät tunnetaan. Se on helpottanut asioista sopimista kuntatasolla. Kolmas menestystekijä onkin Juuan kunnan ja Siun soten kanssa tehtävän yhteistyön sujuvuus.

Hopeinen Koivu lupaa omilla verkkosivuilla, ettei se tarjoa palveluja niille alueille, jossa vastaavia palveluja on jo saatavilla yrittäjävetoisina ennen perusteellisia neuvotteluja kyseisen yrittäjän kanssa.

”Toimimme ensisijaisesti sivukylillä, jossa ei ole ennestään palveluja eikä palveluntuottajia. Emme kilpaile yksityisten yrittäjien kanssa, vaan hyvässä sovussa mennään”, Kettunen sanoo.

Jatkossa palveluja on tarkoitus markkinoida enemmän myös itsemaksaville asiakkaille, kuten esimerkiksi mökkiläisille.

”Se voi olla polttopuiden tekoa, veneen vesille laskua ja nostoa tai pieniä rakennustöitä. Mitä tahansa, jonka tekemiseen oma aika ei riitä”, Kettunen sanoo.

Puheenjohtaja Seppo Kettunen tekee osuuskunnan toimistotehtäviä kotoaan käsin.

Sote-uudistus ei mullista toimintaa

Suomessa on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista jo viisitoista vuotta eikä maaliin ole päästy vieläkään. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu kunnilta laajemmille hyvinvointialueille ja samalla parantaa peruspalveluja.

Pohjois-Karjala on ollut yksi sote-uudistuksen edelläkävijöistä. Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi päättivät perustaa sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavan kuntayhtymän jo vuonna 2015. Siun soten toiminta alkoi vuonna 2017.

Hopeisessa Koivussa sote-uudistusta odotetaan rauhallisella mielellä. Yhteistyö Siun soten kanssa on sujunut tähän mennessä hyvin eikä ole syytä olettaa, että tilanne muuttuisi.

”Uudistuksen henki näyttää olevan, että pienille palveluntuottajille löytyy rooli jatkossakin ja ehkä jopa nykyistä paremmin”, Kettunen arvioi.

Toisaalta riskinä voi olla, että kunnat vetäytyvät sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista yhteistyömalleista ja toteavat asian kuuluvan vain hyvinvointialueille.

”Kunnissa pitää jatkossakin huolehtia siitä, että palvelut eivät karkaa kauaksi. Näen Hopeisen Koivun kaltaiset yhteistyörakenteet ainoana mahdollisuutena turvata palveluja köyhillä alueilla.”

Osuuskunta pyrkii laajentumaan

Korona-aika on hiljentänyt Hopeisen Koivun toimintaa. Osa aiemmista asiakkaista ei ole uskaltanut ottaa kotiin tuotavia palveluja ja uusia asiakkaita ei ole tullut niin nopeasti, kun toiminnan alkumetreillä suunniteltiin.

Tulevaisuuteen osuuskunnan jäsenet kuitenkin suhtautuvat valoisasti. Naapurissa sijaitsevan Polvijärven kunnan kanssa on neuvoteltu toiminnan laajentamisesta samalla mallilla kuin Juuassa. Sopimusta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Muitakin kehittämissuunnitelmia on vireillä. Hopeinen Koivu on lähdössä mukaan Juuan pienyrittäjien yhteiseen verkkokauppaan, josta kauempana asuvat omaiset voivat ostaa helposti palveluja läheisilleen.

”Myös uusi, modernimpi esite olisi tarkoitus ottaa työn alle ja hyödyntää sitä uusien asiakkaiden hankkimisessa”, Kettunen sanoo.

Tuononen ja Helminen suunnittelevat jatkavansa töitä osuuskunnassa. Molemmilla on myös muita töitä osuuskunnan tuntien sivussa, mutta lisätuntejakin on mahdollista tehdä Hopeiselle Koivulle.

”Tämä on merkityksellistä työtä. Vanhusten kanssa jutellaan samalla, kun pistetään puita uuniin tai touhutaan muita töitä. Tavallaan tämä on työn ja terapian välimuoto”, Tuononen tiivistää.

Osuuskunta Hopeinen Koivu

Perustamisvuosi: 2017

Toiminta-ajatus: Osuuskunta tukee ikäihmisten kotona asumista maaseudun haja-asutusalueilla tuottamalla erilaisia kotiin vietäviä palveluja.

Toiminta-alue: Lähinnä Juuan kunta Pohjois-Karjalassa. Myös Lieksan ja Polvijärven puolella on joitain asiakkaita. Tavoitteena on laajentua Polvijärven puolelle.

Palvelut: Kyläavustaja ja talkkaripalvelut, kuten siivous, lumityöt, nurmikon leikkaus, polttopuiden teko, puiden kantaminen, lämmitys, veneiden vesille laskut ja nostot, pienet rakennus- ja korjaustyöt

Jäsenmäärä: 11. Tarkoitus on etsiä jatkossa lisää jäseniä ja kannatusjäseniä. Palveluja saadakseen ei tarvitse olla osuuskunnan jäsen.

Työntekijöitä: 3. Lisäksi osa jäsenistä tekee satunnaisesti yksittäisiä työkeikkoja.

Hallituksen koko: 6. Hallituksen kokouksia on noin kerran kuukaudessa.

Osuusmaksu: 50 €

Osuuskunnan arvot: Välittäminen, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja positiivisuus

Menestystekijät: Ketteryys ja joustavuus, luotettavuus ja hyvä paikallistuntemus, sujuva yhteistyö Juuan kunnan ja Siun soten kanssa.

Liikevaihto: noin 50 000 € vuonna 2020

Jaa artikkeli