Kirjalan vesiosuuskunnan tavoitteena on rakentaa Varsinais-Suomessa sijaitsevan Paraisten Kirjalan alueelle vesi- ja viemäriverkosto sekä vähintään valmius valokuidun asentamiseksi. Merkittävänä ongelmana on ollut talousveden huono laatu ja riittävyys. Monella kiinteistöllä on oma kaivo, vedenpuhdistusjärjestelmä sekä jätevesien käsittelyjärjestelmä, joiden ylläpidosta jokainen on itse vastuussa ja joista aiheutuu jatkuvasti kustannuksia sekä ylläpitotöitä.
Vesiosuuskunnan suunnitellulla verkostoalueella yli puolet kiinteistöistä on vapaa-ajan käytössä ja loput vakituisessa asuinkäytössä.
Miksi vesiosuuskunta?
”Kaupunki pitää verkoston rakentamista alueelle hyvänä asiana, mutta ei ole halukas niitä rakentamaan, joten osuuskunnan perustaminen jäi ainoaksi ratkaisuksi”, kertoo vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Keijo Grönroos.
Hänen mukaansa onnistuneet esimerkit muista lähiseudulle perustetuista ja toimivista vesiosuuskunnista madalsivat kynnystä ryhtyä oman osuuskunnan perustamiseen.
”Veden saatavuus ja sen laatu ovat tärkeä asia niin vakituisille kuin loma-asukkaille, sitä me Kirjalan vesiosuuskunnassa haluamme parantaa” toteaa Grönroos.
”Ranta-alueilla ja yleensäkin vesistön läheisyydessä vesiensuojelu on tärkeää ja jätevesien käsittely haastavaa, joten alueen viemäröinti samalla on järkevää”, hän lisää.
Suunnitelmallisesti eteenpäin
Osuuskunta perustettiin syksyllä 2018, mutta se ei vielä tuota vesihuollon palveluja. Verkoston suunnittelu ja rakentaminen halutaan tehdä huolellisesti, eikä turhia riskejä haluta ottaa.
”Ensin kerätään riittävä määrä hankkeeseen sitoutuvia liittyjiä, jotta toteutus voidaan tehdä taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla. Alustavan arvion mukaan liittyjiä tarvitaan keskimäärin 3–4 kappaletta per kilometri, jotta hanke on kannattava”, toteaa Grönroos.
Apua yleistason suunnitteluun ja toiminnan hahmottamiseen osuuskunta on saanut vesihuoltoalan palveluja tarjoavan SKT-Suomen vesihuoltoasiantuntijoilta. Osuuskunnan hallitus tekee ahkerasti töitä riittävän jäsenmäärän saavuttamiseksi, jotta vesihuollon rakentaminen alueelle saadaan käyntiin.
Vaikka nykyiset järjestelmät kiinteistöillä olisivat kunnossa, kannattaa ajatella tulevaisuutta.
”Asiaa hieman kärjistäen voi todeta, että jatkossa osuuskunta vastaisi vesihuollon saatavuudesta, laadusta ja huolloista, asiakkaan tulee huolehtia vain laskun maksamisesta”, tiivistää Grönroos.
Osuuskunnan toiminnasta hyötyvät erityisesti sen jäsenet eivätkä toiminnan mahdolliset tuotot päädy ulkopuolisten sijoittajien kassaan. Jäsenillä on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen miten, milloin ja millaisia palveluja osuuskunta lopulta ryhtyy tuottamaan. Lopuksi Grönroos toivottaa kaikki uudet jäsenet ja nuoremmat toimijat tervetulleiksi mukaan Kirjalan vesiosuuskunnan toimintaan.
Juttu on julkaistu OT-lehdessä 4/20.
