”Lampaan kasvatuksen ammattimaisuus näkyy esimerkiksi karitsojen säännöllisessä punnitsemisessa, jolloin tiedetään varmasti se, milloin ne ovat valmiit teurastamolle. Karitsoiden kasvatuksesta pyritään saamaan markkinalähtöisempää. Tällöin päästään synnyttämään lisäarvoa, joka tulee myös lampureille.”
Näin kertoo osuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen, joka aloitti tehtävässään juuri koronapandemian alla helmikuussa 2020.
Hän valaisee, että osuuskunnan johdon merkittävä tehtävä on ammattimaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen liittyvien menettelytapojen kehittäminen ja kaitseminen niin, että toimitaan sovitun mukaan ja täytetään ketjun odotukset.
Jäseniä runsas sata
Osuuskunnassa on yli sata jäsentä, sekä ruotsin- että suomenkielisiä. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet.
”Jäsentilan päätuotantosuunta on lammastuotanto. Yleensä toki on sivutulovirtoja muun muassa metsätuloista tai esimerkiksi urakoinnista”, valottaa Holopainen.
Hän jatkaa, että jäsenillä on noin 20–500 uuhta eli täysikasvuista naaraslammasta. Jäsenet ovat siinä mielessä yhdestä puusta, että he ovat ammattimaisia lampureita, mutta siinä mielessä heterogeeninen joukko, että katraan kokoja ja rotuja on monia.
Elintarvikeketjuun tuodaan enemmän ulkomaista lampaanlihaa kuin on koko kotimainen tuotanto.
Jäsenmäärä on Holopaisen mukaan kasvanut, kun osuuskunta ryhtyi neuvottelemaan jäsenten puolesta tuottajahinnasta teurastamojen kanssa. Jäsenet toivovat luonnollisesti osuuskunnan kautta hyvää menekkiä ja tuottajahintaa. He sitoutuvat myymään 90 prosenttia teurastamolle menevästä lihasta osuuskunnan välityksellä.
Osuuskunta saa tulonsa teuras- ja rehuvälityksestä. Neuvotteluissa tuottajien lampaat ovat ammattikielellä toimitusjohtaja Anniina Holopaisen selän takana. Syntyneistä kaupoista osuuskunta saa välityspalkkion. Tavoitteena on kasvaa niin, että toimitusjohtaja voisi olla täysipäiväisesti osuuskunnan palveluksessa. Pienellä toimialalla se tarkoittaa suurta harppausta.
Tuottajaorganisaatioksi
Pohjanmaan Lammasosuuskunta hakeutui tuottajaorganisaatioksi vuonna 2019. Sen avulla haetaan lisää neuvotteluvoimaa markkinoille sekä investointiapua ja motivaatiota kehittämiseen. Lähinnä osuuskunnalla on mielessä tuotannonohjausjärjestelmän ja tähän liittyen nettisivujen kehittäminen.
Tuotantoa kehitetään ennustettavampaan suuntaan. Lammas on sesonkituote. Perinteinen malli on, että keväällä on karitsointi, kesällä kasvu ja syksyllä teurastus. Tuotannon ohjausta on toistaiseksi ollut hyvin vähän. Pulma on, että kasvatusjakso talvella on kalliimpi kuin kesällä, joten kustannukset kasvavat. Tukkujen ja teurastamoiden kanssa on neuvoteltu kausihinnasta, joka motivoisi tuottajia kasvattamaan karitsoita talven yli.
Ostaja määrää hinnan
Haasteista suurin on, että lammasmarkkina on Suomessa kehittymätön. Tämä koskee koko lammasketjun kehittämistä ja markkinointia. Lammas on pieni tuote ja kulutus sesonkeihin sidottu.
Ostaja paljolti määrää tuotteen hinnan. Kaksi suurta tukkuostajaa hallitsee markkinoita: Keskoon sidoksissa oleva Reinin Liha ja HKScanin kanssa toimiva Tammisen Lihatukku.
”Lisäksi on pari kourallista pienempiä ostajia”, täydentää Holopainen.
Markkinoihin voi vaikuttaa vain isoilla volyymeilla. Kotimaisen lampaan markkina on 1,3 miljoonaa kiloa ja siitä Pohjanmaan Lammasosuuskunnan osuus on 130 000 kiloa.
”Vain K- ja S- ketjujen logistiikka on todella hiottu tehokkaaksi”, kertoo Holopainen.
Elintarvikeketjuun tuodaan hänen mukaansa enemmän ulkomaista lampaanlihaa kuin on koko kotimainen tuotanto. Kulutus on vieläpä laskenut. Vientiäkään ei juuri ole.
Luomu on lampaanlihassa haastava, sillä vain yksi tukku ostaa luomua.
”Usein ravintolat sanovat, että ne tahtovat kotimaista karitsaa, mutta niin ei tapahdu tai sitten toimitusketju on epävarma. Ravintolat saattavat haluta vain tiettyä lampaan osaa, mutta kun tuotannon kokonaisvolyymi on pieni, odotukset voivat olla vaikeita pienten toimijoiden täyttää. Entrecotea saa yhdestä karitsasta vain 500 grammaa”, tiivistää Anniina Holopainen.
Kuvaava nimi suunnitteilla
Pohjanmaan Lammasosuuskunta perustettiin 1995 parantamaan ammattimaisten lampureiden asemaa markkinoilla. Suomen EU-jäsenyys romahdutti tuottajahinnat. Aluksi neuvonta oli keskeinen työkalu. Yrityksen nimi juontuu siitä, että aluksi toiminta keskittyi Pohjanmaalle.
Sittemmin toiminta on levinnyt muihinkin maakuntiin niin, että nyt se on valtakunnallinen yritys. Nimivaihdos on vakavassa harkinnassa niin, että se kuvastaisi yrityksen valtakunnallista luonnetta.
Pohjanmaan Lammasosuuskunta liittyi Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n jäseneksi helmikuussa 2021.
