Kannattavuus aina kasvua tärkeämpää – vai onko?

Jaa artikkeli

Osuustoiminnan perusolemuksessa on paljon piirteitä, jotka korostavat hallittua, riskejä kaihtavaa ja varovaista etenemistä. Tuottajaomisteisille osuuskunnille on totta kai ollut tärkeää varmistaa osuuskunnan kyky palvella jäseniään kaikissa olosuhteissa. Palveluosuuskunnille olennaista on ollut omien jäsenasiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen.

Yleisesti osuuskunnille on aina ollut olennaista turvata oma olemassaolonsa pitkällä aikavälillä. Osuuskuntien kvartaalin on sanottu olevan 25 vuotta, mikä saa kyllä kysymään: näinkö kauan pitää odottaa, että jokin muuttuu?
Pätevätkö enää vanhat opit?

Suomea on perinteisesti pidetty pääomaköyhänä maana, jossa riskillisten – siis kasvua hakevien – hankkeiden rahoittaminen on ongelma. Velan ottamista kaihtaneilla osuuskunnilla on käytännössä vain kaksi tapaa rahoittaa investointeja ja kasvua. Joko saada jatkuvasti uusia jäseniä ja niiden mukana uutta omaa pääomaa tai sitten kannattavalla liiketoiminnalla kerryttää koko ajan voittoja ja jakaa niitä nuukasti eteenpäin korkona jäsenille.

Uutta jäsenpääomaa pystyvät käytännössä saamaan vain kasvualalla toimivat menestyvimmät osuuskunnat. Kuihtuvilla toimialoilla taas osuuskuntamallin ”kirous” on jäsenten ja niiden myötä jäsenpääoman eli rahan palauttaminen irtisanoutuville. Tämä osakeyhtiömallista poikkeava mekanismi on oikeastaan osuustoiminnassa hieno piirre, koska se ”pakottaa” osuuskunnan parantamaan vetovoimaansa. Jos haluat pitää jäsenet ja saada heitä lisää, palvele jäseniä aina vain paremmin.

Menneeseen katsoen on ymmärrettävää, että osuuskuntaihmiset korostavat kannattavuutta enemmän kuin kasvua. Pandemiaoloissa – kun kysyntä monilla aloilla romahtaa tai poukkoilee – on vielä helpompi perustella tarvetta pitää kiinni kannattavuudesta, parantaa omavaraisuutta ja lyhentää velkaa, jos sitä on.

Mutta kun osuuskunta katsoo ympärilleen ja hakee tilannekuvaa paikastaan omalla toimialallaan, on syytä kysyä, pärjätäänkö enää vanhoilla opeilla. Nehän korostavat kannattavuutta ja hyväksyvät kyllä kasvunkin, kunhan se ei syö voittoja.

Uudet haasteet pakottavat kyseenalaistamaan

Kerrotaan eräästä autokauppiaasta, joka menetettyään asiakkaitaan verkkokaupalle totesi, että ”koko netti pitäisi räjäyttää”. Useimpien osuuskuntien haasteet eivät ole yhtä pahoja, mutta ei paljon puutukaan. Uuden ajan tai paremminkin uuden normaalin ajan kovimmat muutokset ja samalla muutosvaatimukset tulevat kuluttajilta, yhteiskunnalta ja kilpailijoilta. Ne pakottavat kaikki yritykset kyseenalaistamaan omat oletuksensa ja tapansa toiminta-ajatusta myöten: miksi oikein olemme olemassa, kuka meiltä jatkossa ostaa ja mitä, millä tavalla teemme ja tarjoamme tuotteemme jne.

Käynnissä on paljon ja nopeita muutoksia, joista iso osa tulee kaiken toiminnan digitalisoitumisesta. Uudessa tilanteessa asiakkaiden on kaikilla toimialoilla aiempaa helpompi äänestää jaloillaan ja valita itselleen mieluisampia vaihtoehtoja, joita joku kasvua haluava yritys tarjoaa. Tällaisia yrityksiä voi tulla mistä vain ja toisiltakin toimialoilta. Toimialojen rajat ja pelisäännöt menevät uusiksi.

”Uuden normaalin ajan kovimmat
muutokset ja samalla muutosvaatimukset tulevat
kuluttajilta, yhteiskunnalta ja kilpailijoilta.”

Lantmännen luottaa kasvuun

Yhden kiehtovimmista puheenvuoroista HLJ-Akatemiassa piti Per Lindahl, ruotsalaisen Lantmännen-nimisen osuustoiminnallisen yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Kysyin Lindahlilta suoraan, kumpi hänen johtamalleen yritykselle on tärkeämpää: kannattavuus vai kasvu? Vastaus oli yhtään epäröimättä kasvu, mutta ei sen takia että Lantmännen kärsisi huonosta kannattavuudesta. Uusia markkinoita, tuotteita ja osaajia haetaan juuri nyt, ja Lindahlin mukaan kannattavuus tulee kasvun kautta. Ei ihme, että ruotsalaiset ja tanskalaiset käyvät Suomessa yritysostoksilla.

Kasvua eivät pidä ykkösasiana vain ruotsalaiset. HLJ-Akatemian esiintyjistä myös sarjayrittäjä ja yrityskonsultti Marko Parkkinen korosti kasvutavoitteen tärkeyttä viittaamalla tutkimukseen, jonka mukaan syy-seurausketju kulkee suosittelusta kasvun kautta kannattavuuteen.

Kannattavuus ilman kasvua – onko se mahdollista?

On se, mutta tuskin kovin pitkää aikaa. Jos et kasva, et voi oppia uusilta asiakkailta, et voi investoida uusiin toimintatapoihin etkä ehkä saa parhaita osaajiakaan. Johtopäätökseni on, ettei kasvuttomuus ole edes kovin vastuullista.

HLJ-Akatemian lopuksi kysyin osallistujilta, mikä on osuuskunnalle tärkeintä 2022–2029. Kasvu jäi edelleen peränpitäjäksi. Vaaran merkki?

Kirjoittaja on varatuomari ja PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.

Left Menu Icon
Right Menu Icon