Miksi osuustoiminnasta pitäisi puhua kuntavaalien yhteydessä?

Jaa artikkeli

Osuustoiminnan ajatuksena on ratkoa ihmisten perustarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Sitä paitsi mahdollinen voitto ja ylijäämä suunnataan mieluusti toiminta-alueen kehittämiseen.

”Osuustoiminnalla, tai laajemmin kansalaislähtöisyydellä on hyvin monipuolinen potentiaali sekä kuntien elinvoiman että meidän kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta,” sanoo eduskunnan osuustoimintaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.).

Antero Laukkanen

Laukkasen mukaan osuustoiminnalliset toimintamallit auttoivat aikanaan Suomea ja aivan erityisesti maaseutua kehittymään.

”Jotain samanlaista rohkeutta ja yhdessä tekemisen kulttuurin uutta tulemista tarvitaan tänäänkin tuomaan elinvoimaa kuntiin.”

Laukkanen kertoo uskovansa vahvasti siihen, että kansalaislähtöisen toiminnan merkitys tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. Siksi tietoa osuustoiminnasta on tärkeä saada lisättyä.  

”Osuustoiminta on aina paikallista, siksi se koskettaa kunnan elämää. Kuntien tulisi ottaa osuustoiminnan edistäminen kuntien kehittämistyöhön vahvemmin mukaan”, toteaa puolestaan osuustoimintaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.).

Pellervossa on kampanjoitu sen puolesta, että kuntapäättäjät ymmärtävät osuustoimintayritysten tuomat alueelliset hyödyt. Vaihtoehtona osuustoiminnalle ovat sijoittajaomisteiset yritykset, jotka häipyvät asuinalueilta todennäköisesti paljon osuuskuntia aiemmin, kun tuotto-odotukset laskevat.

Kuluttajaosuuskunnat tunnetuimpia

Antero Laukkanen on kristillisdemokraattisen puolueen ehdokkaana Espoossa. Hän näkee osuustoiminnan roolin asuinympäristössään näin:

”Täällä pääkaupunkiseudulla osuustoiminnan perinteet ovat vähän erilaiset kuin maaseudulla, jossa osuustoiminnallisuutta on hyödynnetty elinkeinotoiminnassa pidempään. Espoossa perinteiset kuluttajaosuuskunnat ovat toki löytäneet paikkansa. Lisäksi osuustoiminnan mahdollisuuksia esimerkiksi yrityksen perustamisvaihtoehtona hyödynnetään kasvavassa määrin, samoin kuin osuuskuntaa kansalaislähtöisen toiminnan työkaluna.”

Laukkanen muistuttaa, että osuustoimintapohjaisella toiminnalla on myös merkittävä rooli sosiaalityössä julkisen sektorin tukena.

Petri Honkonen

Petri Honkonen on puolestaan keskustan ehdokkaana Keski-Suomessa, Saarijärvellä:

”Meillä osuustoiminta on näkyvimmin esillä kaupan ja pankkien palveluissa. Saarijärvellä on myös useita työllistämisen parissa toimivia osuuskuntia, jotka tekevät vaikealla työttömyysalueella vaikuttavaa työtä”, hän kertoo. 

Mitä pitäisi muuttaa?

Petri Honkonen sanoo toivovansa osuustoiminnalta Saarijärvellekin maaseutuasumiseen ja rakentamiseen uusia ratkaisuja.

Antero Laukkasen mielestä Espoo voisi lisätä kouluissa opetukseen osuustoiminnan kuvausta ja mahdollisuuksista kertovaa opetusta:

”Tällä tavalla nuoret saisivat riittävän ajoissa tarvittavaa tietoa osuustoiminnan mahdollisuuksista. Nähdäkseni suurin haaste liittyy yleiseen tietoisuuden nousuun tästä yritysmallista.”

Ihmiset eivät Laukkasen mukaan ole vielä kovin tietoisia vaihtoehdoista, eikä aiheesta opeteta tai ehkä puhuta riittävästi esimerkiksi yritystoimintaa harkitseville.  

”Suomi voisi olla uudestaan osuustoiminnan luvattu maa”, Laukkanen kiteyttää.

Left Menu Icon
Right Menu Icon