Venäjän osuustoimintayliopisto haluaa kaksikielisen ot-oppaan

Jaa artikkeli

Venäjän osuustoimintayliopiston rehtori Alsu Nabieva oli Osuustoimintakeskus Pellervon vieraana toukokuun alussa. Venäläisiä kiinnostavat hänen mukaansa erityisesti suomalaisen osuustoiminnan menestystarina ja parhaat käytännöt.

”Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n mukaan Suomi on useilla mittareilla maailman osuustoiminnallisimpia maita. Haluaisimme oppia kokemuksistanne”, sanoo Nabieva, joka on myös Kazanin osuustoimintainstituutin rehtori sekä Tatarstanin tasavallan parlamentin ylähuoneen kansanedustaja.

Venäjän osuustoimintayliopiston rehtori Alsu Nabieva haluaisi kaksikielisen oppaan, johon olisi koottu osuustoiminnan suomalaiset ja venäläiset menestystarinat.

Osuuskunnat maaseutua kehittämään

Venäjän federaation alueista Tatarstanin talous on seitsemänneksi suurin. Noin neljän miljoonan asukkaan tasavallan tärkeimpiä on maatalous. Tatarstanissa toimii noin 5 000 maatilaa ja yli tuhat elintarvikealan yritystä. Osuuskuntien osuus on kuitenkin verrattain pieni. Esimerkiksi vuonna 2018 Tatarstanin rekisterissä oli vain pari sataa maaseudun kuluttajaosuuskuntaa.

”Meitä kiinnostaa erityisesti, miten osuustoimintaa on hyödynnetty maaseudun kehittämisen välineenä Suomessa.”

Hän mainitsee esimerkkinä kylien väliset osuuskuntien verkostot esimerkiksi maaseutumatkailussa.

”Venäjällä monet pienet osuuskunnat yhdistävät nykyisin voimiaan isommiksi osuuskunniksi. Maaseutualueiden kehityksen tärkein veturi onkin osuustoiminta kaikissa muodoissaan.”

”Venäjällä monet pienet osuuskunnat yhdistävät nykyisin voimiaan isommiksi osuuskunniksi.”

Tavoitteena ajantasainen tietopaketti

Alsu Nabievan mielestä Suomen ja Venäjän välillä voitaisiin käynnistää uusia verkkopohjaisia projekteja esimerkiksi matkailun, yrittäjyyden ja osuuskuntien innovaatioiden kehittämisen aloilla. Myös maiden yliopistojen välinen yhteistyö antaisi mahdollisuuden syventää opiskelijoiden ja yliopistojen henkilökunnan pätevyyttä.

Nabieva tuli Suomen vierailulle mukanaan tuore idea suomalais-venäläisestä osuustoiminnan oppikirjasta. Millaisesta hankkeesta on kysymys?

”Kyseessä olisi käytännönläheinen oppikirja, joka sisältäisi valmiita osuuskuntien toimintamalleja. Niitä edustaisi kymmenen hyvin menestynyttä osuustoimintayritystä sekä Venäjältä että Suomesta.”

Kirjasta selviäisivät olennaiset tunnusluvut, kuten vakavaraisuus, liikevaihto sekä henkilöstön määrä. Osuuskuntien kannalta tärkeitä tietoja ovat myös jäsenmäärän kehitys ja ylijäämän jakaminen.

”Tärkeää on, että kaikki olennainen on kirjoitettu auki. Oppaan yhtenä tarkoituksena on madaltaa kynnystä osuuskunnan perustamiseen”, painottaa Nabieva.

”Kyseessä olisi käytännönläheinen oppikirja, joka sisältäisi valmiita osuuskuntien toimintamalleja.”

Alsu Nabievan mukaan kaksikielinen ja ajantasainen tietopaketti tulisi opetusmateriaaliksi Venäjän osuustoimintayliopistossa ja toivottavasti myös Suomessa. Yhtenä tarkoituksena olisikin hyödyntää suomalainen tietotaito osuustoiminnan edistämisessä Venäjällä.

Nabieva kertoo, että venäläiset esimerkit on jo koottu, ja ne ovat valmiina teosta varten. Julkaisuyhteistyöhön kumppaniksi Venäjän osuustoimintayliopisto toivoo Pellervoa.

”Meillä on jo pitkäaikainen yhteistyö muun muassa seminaarien muodossa, mutta tässä on tarkoitus mennä syvemmälle asioihin. Asia on suunnittelupöydällä ja syksyllä on tarkoitus edetä”, toteaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Teoriaa ja käytäntöä

Venäjän osuustoimintayliopistolla on eri puolilla Venäjää kuusitoista yksikköä, joista yksi sijaitsee Kazanissa, Alsu Nabievan kotikaupungissa.

Osuustoimintaa opiskellaan Venäjällä kaikkiaan 50 alueella. Opetusta antaa kolme yliopistoa, 20 yliopiston alayksikköä ja 38 instituuttia. Opiskelijoita on yli 70 000. Opiskelijat saavat työharjoittelupaikkoja kulutusosuuskunnissa.

”Kaikilla opintosuunnilla opiskelijat opiskelevat osuustoiminnan historiaa, teoriaa ja käytäntöä. Opiskelija oppii perustamaan osuuskunnan, kehittämään sen toimintaa ja tarvittaessa lopettamaan sen”, kertoo Nabieva.

Parhaillaan neljän Venäjän tasavallan alueella meneillään olevan osuuskuntaprojektin tavoitteena on luoda maatalousosuuskuntia ja osuuskuntaluokkia maaseutukouluihin. Hankkeeseen osallistuvat koululaiset kasvattavat vihanneksia itse ja ansaitsevat rahaa.

”Kaikilla opintosuunnilla opiskelijat opiskelevat osuustoiminnan historiaa, teoriaa ja käytäntöä”, kertoo Alsu Nabieva.

Alsu Nabieva pitää selkeänä epäkohtana sitä, ettei Venäjällä ole osuustoimintayrittäjän tutkintoa. ”Esimerkiksi ekonomitutkinnon opiskelija voi opiskella sivuaineena osuustoimintaa, mutta siitä ei saa ammattia eikä nimikettä.”

Suomen malli kiinnostaa

Itänaapurin yleisimpiä osuuskuntatyyppejä ovat maatalous-, tuottaja-, kulutus- ja rahoitusosuuskunnat.

Venäjällä on viime vuosina perustettu paljon maatalousosuuskuntia, joista on apua yksityisviljelijöille esimerkiksi menekkiongelmien ratkaisemisessa.

Hyvin menestyneitä osuuskuntia ovat Nabievan mukaan esimerkiksi osuusmeijerit, vihannesosuuskunnat ja osuustoiminnalliset säilyketehtaat.

Venäjällä osuuskunnat saavat valtiolta taloudellista tukea. Hallituksen tukipolitiikka on lisännyt osuuskuntien perustamishalukkuutta, mutta toisaalta vähentänyt osuuskuntien intoa kehittää liiketoimintaansa.

”Toivottavasti myös Venäjällä ymmärrettäisiin paremmin, että osuuskunta on yritys, jonka pitää pärjätä itsenäisesti markkinoilla. Suomen esimerkit edistäisivät tätä ajattelutapaa”, Nabieva sanoo.

”Toivottavasti myös Venäjällä ymmärrettäisiin paremmin, että osuuskunta on yritys, jonka pitää pärjätä itsenäisesti markkinoilla.”

Luotto-osuuskunnat tiukilla

Osuuskuntalainsäädäntö kehittyy Venäjällä asteittain.

”Viimeisin tarkennus tuli huhtikuussa liittovaltion lakiin nro 70, joka koskee maataloustuottajaosuuskunnan jäsenen kuoltua perillisten oikeutta vaatia osuutta takaisin ja sitä pääomaa, jota ei voida jakaa.”

OP Ryhmän tai POP Pankkien kaltaisia osuuspankkeja ei Venäjällä käytännössä toimi, vaan rahoitusmarkkinoita hallitsevat suuret liike- tai valtio-omisteiset pankit.

Luotto-osuuskuntia Venäjältä kuitenkin löytyy. Ne toimivat monesti maaseudulla ja pystyvät myöntämään jäsenilleen nopeastikin lainaa. Kilpailu suurten pankkien kanssa on kovaa.

Osuuskuntien toiminta vaikeutui Nabievan mukaan selvästi vuosi sitten, kun Venäjällä säädettiin erillinen luotto-osuuskuntalaki.

”Uudet säädökset kohtelevat luotto-osuuskuntia lähes samoin kuin pankkeja, mikä tuo niille suuria haasteita.”

Kesäkuun alussa joukko venäläisiä kansanedustajia teki aloitteen, jossa ehdotetaan niiden palvelujen luettelon laajentamista, joita luotto-osuuskunnat voivat tarjota jäsenilleen. Luotto-osuuskunnat haluavat sallia erityisesti palvelut, kuten valuutanvaihdon ja tietyntyyppiset maksut.

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon