Vallanjako vasta alkaa

Jaa artikkeli

Kunnallisvaalien tuloksia on vatvottu edestakaisin etsien syvällisiä valtakunnallisia merkityksiä. Todelliset merkitykset nähdään lähiviikkoina, jos ne jotakuta sattuisivat kiinnostamaan.

Vaalien tulos eli puolueiden paikkamäärä muodostaa nimittäin sen pohjan, jolla päätösvalta ja aika pitkälle myös valmisteluvalta kunnissa jaetaan. Ne sovitaan nyt. Seuraava hillotolppa on vasta neljän vuoden kuluttua.

Vaalien onnellisin mies on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Harvoin televisiossa näkee niin helpottunutta poliitikkoa kuin Orpo vaali-iltana, vaikka puolueen kannatus nytkähti vain hiukkasen.

Tämän jälkeen Orpo saanee rauhassa keskittyä 2023 eduskuntavaaleihin. Elina Valtonen ja Antti Häkkänen joutuvat malttamaan.

Kokoomus on viime vuosikymmeninä menestynyt kunnallisvaaleissa paremmin kuin eduskuntavaaleissa. Selitys on aika yksinkertainen. Kokoomuksella on runsaasti paikallisesti tunnettuja ehdokkaita. K-kauppiaan ja terveyskeskuslääkärin henkilökohtaista suosiota on vaikea siirtää edes maakunnalliseksi.

 

Perussuomalaisten on tulkittu jääneen odotuksista. Todellisuudessa puolue menestyi oikein hyvin. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio etenemiseen seutukaupungeissa ja suurten kaupunkien liepeillä. Sinne ihmiset muuttavat.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon lausuma taktiikka keskustan asemien vyörytyksestä sen sydänalueilla meni överiksi. Ainakin keskustan veteraanit heräsivät vielä kerran keinustuolista toimintaan.

Keskustaenemmistöisissä kunnissa on aina luonnollinen oppositio, jonka perussuomalaiset pyrkivät nyt kanavoimaan. Jakajia vain ilmestyi muitakin, Harry Harkimo ja kirjavat valitsijayhdistykset etunenässä.

Keskustan syvä ongelma on suurissa kaupungeissa ja niiden ympäristössä, jossa puolue romahti jo ehdokasasettelussa. Jos puheenjohtaja Annika Saarikko ei löydä sinne ryhtiä, aurinko osoittautuu ilta-auringoksi.

 

Vihreät ovat ymmällään. Kannatus karkasi ja päätavoite, Helsingin ylipormestarin paikka liukui yhä kauemmas.

Vihreät on menestynyt pitkään kikkailemalla ja vahvalla mediavyörytyksellä. Monet vaalit voitettiin puolustamalla VR:n makasiineja. Kuka ne korvaamattomat monumentit muistaa?

Nyt lähdettiin vastustamaan turvetta, mutta Helsingissä siihen riemuun yhtyi moni puolue täysin rinnoin, koska turve on stadilaiselle maalaisjuntin symboli.

Kaiken kukkuraksi uskollisin äänestäjäkunta eli korkeakouluväki lohkesi äärivasemmalle. Vasemmistoliiton eteneminen pysähtui kuitenkin Kehä kolmoseen.

 

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on yleisesti leimattu suurhäviäjäksi. Tarkemmin katsoen Marin menestyi olosuhteisiin nähden aivan kohtuullisesti.

Teollisuuden rakennemuutos on tehnyt perinteisistä työläisistä epäluuloista  porukkaa. Ilmiö on kansainvälinen, yhtä tuttu Amerikasta kuin Euroopasta.

Kirjoittaja seuraa päätöksentokoa ja vallankäyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Left Menu Icon
Right Menu Icon