Osuuskunta rakentaa ekotaloja Joensuuhun

Teksti Riku-Matti Akkanen | Kuvat Pyhäselän Oma osuuskunta

Pyhäselän Oma Osuuskunta toteuttaa Joensuun Siihtalaan pienkerrostalojen yhteisön, joka perustuu ympäristöystävälliseen rakentamiseen.

Jaa artikkeli

Joensuun keskustan tuntumaan Siihtalaan alettiin huhtikuussa rakentaa ekopienkerrostalojen yhteisöä. Pielisjoen rantamaisemaan nousee tänä vuonna neljä pienkerrostaloa, joissa on 42 asuntoa ja tavallista enemmän yhteiskäyttöön tarkoitettua tilaa asukkaille.
Talot rakennuttaa Pyhäselän Oma Kiinteistö Osakeyhtiö, jonka omistaa Pyhäselän Oma Osuuskunta. Talojen on määrä valmistua marraskuussa 2022.

”Tätä kokonaisuutta suunniteltiin hartaasti ja tutkien sitä, mitä tulevaisuuden asumiselta odotetaan: turvallista sisäilmaa, edullisia käyttökustannuksia, puutarhamainen piha sekä luontevaa tekemistä ja yhteisöllisempää elämää”, kertoo Pyhäselän Oma osuuskunnan toimitusjohtaja Anu Louhelainen ja jatkaa:
”Lisäksi meillä on kunnianhimoiset tavoitteet ekologisemmasta rakentamista, jopa niin että tavoittelemme kokonaisvaltaista hiilineutraaliutta.” 

Yhtiö kilpailutti Louhelaisen mukaan pääurakoitsijaa laajasti. Prosessin aikana vaakakupissa olivat modernit ekologiset ratkaisut ja laadukkaan rakentamisen ohjausmenetelmät, kuten LEAN-menetelmien käyttö rakentamisessa.

”Emme halunneet tinkiä ja sitä kautta siilautui myös urakoitsija, Savo-Karjalan Eristys ja Saneeraus (SKES) Oy, joka halusi itsekin olla oppimassa uutta. Urakoitsija myös aidosti innostui ympäristötavoitteistamme.”

Kustannustehokkaasti maalämmöllä

Esimerkkinä ympäristötietoisuudesta puolen hehtaarin tontille on porattu kahdeksan maalämpökaivoa noin 260 metrin syvyyteen. Maalämmöllä katetaan 90 prosenttia asuntojen lämmön ja käyttöveden kulutuksesta. Maalämpökaivoja käytetään kesällä myös asuntojen viilennykseen, mikä säästää merkittävästi sähköä. Lisäksi käytössä on aurinkopaneelit, joiden tuotannosta sähköä voidaan myydä mahdollisesti myös muiden käyttöön.

SKES Oy on perehtynyt myös talojen sisäilmaturvallisiin ulkoseinärakenteisiin, joissa ei käytetä lainkaan eristeitä, vaan eristeenä toimii ilma ja materiaalina harkkomainen vulkaaninen savi.

”Osuuskunnan arvoihin kuuluu paikallisten yritysten suosiminen, joten liperiläisen urakoitsijan ja muiden paikallisten yhteistyökumppaneiden valinta nähtiin osuuskunnan hallituksessa tärkeänä”, Anu Louhelainen muistuttaa.

Pyhäselän Oma Osuuskunta omistaa rakennuttajana toimivan osakeyhtiön 100-prosenttisesti ja osuuskunnan puolestaan omistavat noin 2 400 pohjoiskarjalaista piensijoittajaa.
Louhelainen on taustaltaan rakennusvalvoja ja toiminut muun muassa Liperin kunnan kaavoitustoimessa.

Kun osuuskunta joutui EU:n pankkisäätelylain vuoksi luopumaan POP-pankkitoiminnasta 2014, alettiin osuuskunnassa miettiä sijoitustoiminnan lisäksi rakennuttamistoimintaa ja pian Louhelainen valittiin toimitusjohtajaksi.

”Jos kysyntää arvopohjaisille ekoasunnoille löytyy, olemme valmiita aloittamaan aika pian seuraavankin kohteen suunnittelun”, Louhelainen kertoo.

”Tavoittelemme kokonaisvaltaista hiilineutraaliutta”, kertoo Pyhäselän Oma osuuskunnan toimitusjohtaja Anu Louhelainen.

Juuret syvällä,  katse tulevassa

Osuuskunnan arvoja on viime vuosina kirkastettu ja mietitty tarkasti, millaisia asioita yli kahdeksan miljoonan euron pääomaksi kertyneillä rahoilla halutaan olla edistämässä. Osuuskunta tukee vuosittain urheilijoita, vähävaraisia opiskelijoita ja startup-yrityksiä sekä pyrkii hoitamaan hyvin sijoituksia ja pientä omistajaosuutta Oma Säästöpankissa.

Syy siihen, että tällainen omaisuusmassa on olemassa ja sitä on saatu itsenäisesti kasvattaa, on vuodessa 1906. Tuolloin Hammaslahden isännät Mikko Tikkanen, Juho Tahvanainen ja Jaakko Puustinen päättivät kutsua muutkin lähialueen maanviljelijät koolle kuulemaan osuuskassatoiminnan periaatteita. Silloin perustettiin Hammaslahden Osuuskassa. Siitä puolestaan kehittyi Pyhäselän Osuuspankki ja lopulta Oma Osuuskunta.

”Haluamme kuljettaa mukana myös osuuskunnan pitkää ja kunniakasta historiaa”, sanovat markkinoinnista vastaavat osuuskuntalaiset Helinä Kalaja ja Riitta Nyberg.

Tässä yhdistyvät tulevaisuuteen kurkottaneiden isäntien ajatukset kuin myös tämän sukupolven tahto tehdä valintoja tulevaisuuden älytaloon.

Pihasuunnitelman helmi on ns. syötävä puutarha hedelmäpuineen, marjapensaineen ja syötävine perennoineen. Pihaan on suunnitteilla lisäksi lavaviljelymahdollisuuksia ja tietenkin asuntojen suuret lasitetut parvekkeet jokinäkymällä mahdollistavat myös oman parvekekasvatuksen.

”Kiinnostusta on jo kovasti herättänyt myös se, että pihasta pyritään tekemään toiminnallinen kuntoilu- ja leikkipaikkoineen”, Helinä Kalaja valottaa.

Asuntojen myynnistä vastaa osuuskunnan oma kiinteistövälitysyhtiö LKV Mauri Ahvalo Oy.

”Tässä vaiheessa näyttää siltä, jotta yksin asuvat opiskelijat ja asuntosijoittajat ovat ensimmäiseksi kiinnostuneet kohteesta, ilmeisesti juuri matalien käyttökustannusten ja älytalo-ominaisuuksien takia”, kertoo kiinteistövälittäjä Tomi Sormunen Ahvalo Oy:stä.

Kiinnostusta odotetaan niin haja-asutusalueilta palvelujen ääreen muuttavilta kuin asuntosijoittajilta.

”Pihasta pyritään tekemään toiminnallinen kuntoilu- ja leikkipaikkoineen”, sanoo Helinä Kalaja. Valokuvattu alkukeväällä.

Lue lisää Siihtalan ekotalohankkeesta: www.siihtala.fi

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon