Infraa tuhoavat rankkasateet ovat Suomessa vielä harvinaisia, mutta ilmastonmuutoksen edetessä niiden odotetaan lisääntyvän. Nopeasti satava runsas vesimäärä huuhtoo mukanaan maata, teitä, kaataa pylväitä ja vie mennessään kaiken irtonaisen. Miten käy vesihuollolle?
Ensimmäisenä vaarassa ovat alavilla paikoilla sijaitsevat vedenottamot, joihin kohdistuvan tulvan vaikutukset voivat olla merkittäviä koko vesiosuuskunnan kannalta. Myös työntekijöiden pääsy vedenottamolle voi vaarantua teiden hävitessä tulvan matkaan. Tulvavesien päästessä vesijohtoverkostoon edessä on todennäköisesti useamman viikon mittainen puhdistus- ja seurantajakso, joka työllistää myös osuuskuntaa normaalia enemmän.
Tulva kuormittaa lisäksi viemäreitä ja puhdistamoita, jos ylimääräinen vesi pääsee vuotamaan viemäriverkostoon. Jos jätevesiä pääsee vuotamaan ympäristöön, saattaa edessä olla myös puhdistustöitä.
Käykö kuivuus kohtaloksi?
Pitkäaikainen kuivuus vaikuttaa pinta- ja pohjavesiin sekä niiden laatuun ja määrään. Vesiosuuskuntien vedenottamot eivät ole täysin turvassa näiltäkään muutoksilta. Yhden kaivon varassa olevan laitoksen valmius reagoida esimerkiksi veden vähyyteen on rajallinen, mutta asiakkaille täytyy vettä toimittaa.
Asiakkaiden reaktiot veden säästämiskehotukseen voivat johtaa jopa päinvastaiseen vaikutukseen, kuten Petäjäveden vesikriisissä kävi. Vaikka vettä kaivossa riittäisi, voi vedenpinnan lasku aiheuttaa vedenlaadun heikkenemistä jopa siinä määrin, että vedenkäsittely tulee tarpeelliseksi.
Kaivojen rakenteet kuntoon
Kesällä on hyvä mahdollisuus tarkastella vesiosuuskunnan kaivojen ja niiden ympäristön kuntoa. Vedenottamoiden rakenteella ja kunnolla on paljon merkitystä siihen, millaisiksi sään ääriolosuhteiden vaikutukset vesiosuuskunnassa muodostuvat. Kaivossa oleva vesi on vaarassa, jos sen rakenteet päästävät vettä sisään väärästä paikasta. Valumavesien pitää huuhtoutua kaivolta poispäin sekä kansien, saumojen, läpivientien ja porareikien hattujen tulee olla tiiviit. Puut ja pensaat aivan kaivon läheisyydessä aiheuttavat riskin sekä kaivon rakenteille että veden laadulle.
Kaivon rakenne ja kunto vaikuttavat myös sen antoisuuteen. Liian matalasta kaivosta voi vesi käydä vähiin kuivuuden aikana. Pohjan liettyminen ja tiivistyminen saattaa johtaa samaan tulokseen. Rengaskaivojen pohja tuleekin puhdistaa ja hiekka vaihtaa ajoittain. Myös porakaivot on huollettava ja puhdistettava säännöllisesti.
Kesällä on hyvä mahdollisuus tarkastella vesiosuuskunnan kaivojen ja niiden ympäristön kuntoa.
Tiedolla varautuminen voi auttaa
Vesiosuuskunnissa on paljon tietoa niiden verkostoista ja laitteista. Osalla tieto on kokemusperäistä, joillakin tarkasti mitattua ja useilla yhdistelmä kokemuksia, havaintoja sekä mittauksilla ja seurannalla dokumentoitua tietoa. Olemassa olevan tiedon hyödynnettävyyttä ääriolojen vaikutusten arviointiin tulisi tarkastella vesiosuuskunnissa.
Digitalisaation lisääntyessä myös osuuskunnissa on mahdollisuus saada aiempaa nopeammin ja runsaammin tietoa verkostoista ja vedenottamoista. Ajantasaisella tiedolla voidaan luoda nopea tilannekuva vesiosuuskunnan toimintaan vaikuttavista oloista. Tietoa erilähteistä voi myös helposti yhdistää. Mahdollisella tulva-alueella sijaitsevan vedenottamon kohdalla voi esim. seurata ottamon vedenpinnan lisäksi myös tulvalle altistavan vesistön vedenpinnan korkeuden muuttumista.
