Arla toteutti biodiversiteettiselvityksen – laiduntaminen luonnon monimuotoisuuden superteko

Jaa artikkeli

Kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa toimiva osuustoiminnallinen Arla Foods painottaa strategiassaan hyvinvoivaa planeettaa ja hyvinvoivia ihmisiä. Maitotiloilla toteutettu laaja biodiversiteettiselvitys on osa tätä kokonaisuutta. Biodiversiteetin tarkka tilakohtainen mittaus auttaa tilaa toimimaan biodiversiteetin hyväksi.

”Elollisen luonnon monimuotoisuus luo edellytykset ruuantuotannolle, minkä vuoksi monimuotoisuuden köyhtyminen on suuri haaste tulevaisuuden hyvinvoinnille. Arlalla haluamme löytää keinoja, joilla me Arlalla ja maitotiloilla ylläpidämme ja kehitämme biodiversiteettiä edelleen. Näin voimme jatkossakin tuottaa ravitsevaa ja kestävää ruokavaliota tukevia tuotteita”, toteaa Saara Azbel, Arla Suomen vastuullisuusjohtaja.

Arlan biodiversiteettiselvitys tehtiin 15 luomutilalla ja 15 tavanomaisella eri alueilla sijaitsevalla tilalla. Selvityksen teki Envitecpolis Oy hyödyntämällä tiedeyhteisössä tunnettua ja kansainvälisesti paljon käytettyä Cool Farm Tool -työkalua.

Kullakin tilalla käytiin läpi 300–400 luonnon monimuotoisuutta kuvaavaa datapistettä, jotka koskivat tuotantoeläinten ja viljelykasvien monimuotoisuutta, viljelykäytänteitä, viljelyalueita sekä maatilan ympäristöä ja pihapiiriä.

”Lähes kaikilla maitotiloilla tulokset ovat jo nyt hyviä tai erinomaisia, mikä kuvastaa laajemminkin suomalaisten maitotilojen monimuotoisuutta. Maitotilan positiiviset vaikutukset biodiversiteetille tulevat erityisesti lehmien laiduntamisesta, lannasta ja nurmen viljelystä. Myös vapaasti kukkivat pientareet ja tilan alueella sijaitsevat vesistöt vahvistavat biodiversiteettiä”, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman.

Maitotilat voivat hänen mukaansa parantaa biodiversiteettiä myös melko yksinkertaisilla toimilla kuten monipuolisilla nurmisiemenseoksilla sekä kukkivilla viljelykasveilla ja silläkin, että tilan ympäristöstä löytyy linnunpönttöjä niin pikku- kuin petolinnuille.

”Toisaalta, jos tila luopuisi eläintenpidosta, luonnon monimuotoisuus heikkenisi merkittävästi”, Arffman muistuttaa.

Hällforsin tilalla Lapinjärvellä lehmät kirmasivat laitumelle toukokuussa. Maidontuottaja Crista Hällfors kertoo, että lehmät saavat kulkea navetasta laitumelle ja takaisin juuri silloin, kun ne haluavat.

Maitotiloja kannustetaan biodiversiteetin mittaukseen

Luomutiloilla biodiversiteetti on selvityksen mukaan joko hyvä tai erinomainen. Useimmilla tavanomaisilla tiloilla tulokset olivat hyviä ja osalla tiloista päästiin erinomaiselle tasolle.

”Selvitys osoitti, että maitotilat lehmineen ovat luonnon monimuotoisuudelle superteko. Kannustamme kaikkia Arlalle maitoa tuottavia tiloja biodiversiteetin mittaukseen sekä panostamaan luonnon monimuotoisuuteen. Koska jokainen maitotila on omanlaisensa, tarkasti mitattu tilakohtainen tieto on tarpeen. Se ohjaa maitotilaa juuri oikeanlaisiin biodiversiteettiä edistäviin toimiin”, kertoo hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arla Suomesta.

Osuuskunnissa tekemisen meininkiä

Arla Suomen yhteistyöryhmään kuuluu kymmenen yhteistyömeijeriä ja 450 maidontuottajaa eri puolilla Suomea. Meijereistä kuusi on osuuskuntia ja loput neljä osakeyhtiöitä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerissä omistajatuottajat ovat osallistuneet aktiivisesti biodiversiteetin mittaamiseen.

”Elintarvikemarkkinoilla kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat entistä tärkeämpiä kuluttajien valinnoissa. Hämeenlinnan osuusmeijerin kaikki luomutuottajat ja osa tavanomaista maitoa tuottavista tiloista ovat tehneet laskennan ja se samalla osoittaa osuuskunnan omistajatuottajien sitoutumista vastaamaan aikamme isoihin haasteisiin etulinjassa”, iloitsee Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski.

Hänen mukaansa kiinnostus asiaa kohtaan on vahva ja työ jatkuu.

Hämeenlinnan Osuusmeijerille maitoa tuottavista omistajatiloista yksi on Tikan tila Kurikasta. Siellä on tehty biodiversiteettimittaus. Tilan vastuullisuudesta voivat kuluttajat tarkastella tietoja päivittäin päivittyvällä lohkoketjutekniikalla tuotetulla informaatiolla, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa. Kuvassa lypsyvastaava Veera.

Valio ja St1 kertoivat kesäkuussa perustavansa yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista biokaasua.

Sami Kilpeläisen mukaan myös Arlalla on vastaavia suunnitelmia biokaasun osalta, mutta niistä tiedotetaan tarkemmin syksyllä.

Kilpeläinen sanoo, että aloite on arlalaisilla maitotiloilla ja niistä monet ovat lähdössä biokaasun tuotantoon. Investointituet ja EU:n elvytyspaketti mahdollistavat investointitukien haun syksyllä.

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon