Keskinäisen vakuutusyrityksen vakavaraisuus – huolellisuutta, osaamista ja harkintaa

Jaa artikkeli

Toisin sanoen Tuomo Määttä tarkasteli, mitä toimintatapoja on keskinäisen vakuutusyrityksen vakavaraisuuden turvaamiseen, jotta yhtiö voi kaikissa oloissa maksaa vakuutuksenottajille heille kuuluvat korvaukset. Tutkimuskohteena olivat LähiTapiola-ryhmän alueyhtiöt.

Keskinäisessä vakuutusyhtiössä asiakkaat omistavat yrityksensä, vastaavat varojen riittävyydestä ja omistavat pääoman. Osakkuus syntyy vakuutussopimuksen myötä eikä erillistä pääomapanosta ole – toisin kuin osuuskunnissa. Vakavaraisuus kertyy juuri vakuutusmaksuista. Ylisukupolvisella keskinäisen vakuutusyhtiön kollektiivisella varallisuudella ylläpidetään yksilöiden ja yhteisön toimintakykyä. Yrityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä riittävän vakavaraisuuden ylläpitäminen on avaintehtäviä. Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Ylisukupolvisella keskinäisen vakuutusyhtiön kollektiivisella varallisuudella ylläpidetään yksilöiden ja yhteisön toimintakykyä.

Pitkä ketju toimijoita

Yhtä temppua ei ole. Vakavaraisuudesta pitää huolta lopulta pitkä ketju toimijoita, joilta vaaditaan osaamista, harkintaa ja keskinäisyyden syvällistä tuntemista. Pääroolissa on tietysti yritys itse, sen johto, hallinto ja viime kädessä osakkaat. Ryhmätason riskienhallinta ja tarkastus monipuolisine erikoisosaamisiin tukee alueyhtiöitä niiden onnistumisessa. Tämän takaa löytyvät vielä tilintarkastus ja finanssivalvonta. Toimintaa on ohjannut vuodesta 2016 alkaen ylikansallinen, EU-laajuinen Solvenssi II -säännöstö.

Määttä nostaa esiin, että kaikkien johtamisen osallistuvien osapuolten on hyvä tiedostaa omat roolinsa, huolehtia oman osuutensa hoitamisesta ja antaa muiden vastata omastaan.

Vakavaraisuuteen tarvittavat varat kerätään keskinäisessä yhtiössä vakuutusmaksuilla. Yrityksen vakavaraisuus ei kerry, jos se ei ole voitollinen. Pitää olla voitollinen. Pohdinnan paikka on aina riittävän vakavaraisuuden taso. Asiakasomisteisen yrityksen ei ole mieltä kerätä osakkailtaan liikoja maksuja.

Pohjimmaisena vakavaraisuuden toimijana ovat siis asiakkaat itse, jotka maksavat vakuutusmaksunsa. Yhtiökokouksen kautta asiakkaat päättävät yrityksen suurista linjoista. He muun muassa valitsevat kyvykkäät hallintoneuvoston jäsenet, jotka taas valitsevat hallituksen jäsenet.

Tuomo Määttä

Huolelliset asiakkaat aiheuttavat vähemmän vahinkoja, joten asiakashankinnassa on oltava harkintaa. Hyvä asia on, että asiakkaat ja yritys voivat oppia vuorovaikutuksessa välttämään vahinkoja, mistä hyötyvät kaikki.

Jotta asiakkaat ovat tyytyväisiä ja pysyvät asiakkaana, vakuutustuotteiden tulee olla sopivia, palvelu saatavissa, vakuutusmaksujen tulee olla kilpailukykyisiä ja korvaukset oikeudenmukaisia.

Erityiset asiakasedut ja yrityksen myönteinen aluevaikutus tukevat myös tunnesiteen kehittämistä yhtiön ja osakkaan välillä.

Pohjimmaisena vakavaraisuuden toimijana ovat siis asiakkaat itse, jotka maksavat vakuutusmaksunsa.

Johdolla ja hallinnolla selkeät roolit

Keskinäisen yhtiön toimitusjohtajan ja häntä tukevan sektorijohtajista koostuvan johtoryhmän rooli on keskeinen. Heidän tulee pitää yritys kilpailu- ja palvelukykyisenä, kasvu maltillisena, osakkaat tyytyväisinä, vakuutusmaksut riittävinä, jälleenvakuutus kunnossa, liikekulut kurissa, vakuutuskorvaukset oikeissa mitoissa, liikekulusuhde hyväksyttävänä ja sijoitustoiminta kannattavana, noudattaa säännöksi ja raportoida siitä.

Osinkoja ei keskinäisessä yrityksessä tarvitse maksaa, mutta osakkaat tulee palkita eduilla. Kaiken jälkeen yrityksen tulee olla kannattava ja vakavarainen. Työtä tukee ja siitä vastaa osaava hallitus. Hallituksen jäsenille on tiukat sääntelystä tulevat vaatimukset. Ryhmän yhteisvastuu on viimekätisenä tukena.

Toimintaympäristössä on muutostrendejä ja joskus myös äkillisiä mullistuksia. Määttä tuo esiin Covid 19 -shokin, kun sijoitusten arvo niiasi ja taas nousi. Se oli myös testi systeemin toimivuudelle ja eri osapuolten harkinnalle ja päätöksentekokyvylle.

Meitä ihmisiä tulee ja menee. Niin myös finanssialan sääntelyjärjestelmiä tulee ja menee. Parhaiten koko asian jujun tiiviti eräs haastateltava:

”Puhuttaessa vakavaraisuudesta koen, että pieni pätkä, jonka itse saan olla tässä mukana velvoittaa minua säilyttämään tämän vakavaraisuuden, jonka olemme keränneet 150 vuoden aikana.”

Kehityskohteena asiakasomistajuuden sisältö

Tuomo Määttä tuo kehityskohteena esiin sen, että asiakasomistajuutta tulisi paremmin ja konkreettisimmin tuoda asiakkaiden tietoon. Hänen mukaansa asiakkailla on usein vahva tunneside siihen, että kyseessä on omaan paikkakuntaan sidoksissa oleva yritys, johon voi luottaa.

Se on kuitenkin hämärtynyt, että miten tämä seikka todellisuudessa vaikuttaa yrityksen tulevaan toimintaan. Määtän huomio on merkittävä. Yleensähän sanotaan, että asiakkaat eivät tunnista omaa yritystään. Ehkä siis tunnistavatkin, mutta eivät osaa sanoa, mitkä ovat sen edut.

Tämä on lohdullista ja kertoo, että olemme oikeassa suunnassa. Pallo on keskinäisten omissa käsissä.

Itä-Suomen yliopistossa Määtän työn ohjaajana toimi yliopistolehtori, KTT Pasi Tuominen ja vastuullisena professorina Anu Puusa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n yhteydessä toimiva Hannes Gebhardin rahasto antoi apurahan opinnäytteeseen. Toivottavasti Määttä saa seuraajia.

KTM Tuomo Määtän pro gradu -tutkielma löytyy Pellervon verkkokirjastosta: erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24937/16196788001793015701.pdf

Left Menu Icon
Right Menu Icon