Prisma ja menestyksen avaimet

Jaa artikkeli

Yläkoulun fysiikan tunneilta tuttu prisma on optinen laite, joka hajottaa valon spektrin eri väreihin. Hiljattain remontoitu Riihimäen Prisma näyttäytyy asiakkaan silmään samalla tavalla: brändin mukaiset vihreän eri sävyt, hedelmä- ja vihannesosastot, uudet taustakankaat tuotehyllyjen takana sekä sushibaarin värien kirjo kattaa koko spektrin.

Olen paikalla tapaamassa Riihimäen Prisman Prismajohtajaa Jarmo Piiroista, joka kertoo remontin olleen hieman poikkeava, sillä laajentumisen ytimessä oli ruokatorin sijainti ja näyttävyys.

Sushibaarissa valmistaudutaan lounasruuhkaan.

 

”Ruokatori erotettiin muusta alueesta tietoisella riskillä. Päätimme, että se tehdään niin hyvin, että sen on pakko toimia”, Piiroinen avaa.

Ruokatorin runko keskittyy lihoihin, kaloihin ja grillituotteisiin, ja Riihimäellä torin eteen luotiin ravintola-alue.

”Tähän tuli alusta alkaen mukaan paikallinen yrittäjä. Merkittävä lounasravintoloitsija, joka toi meille mukanaan valmiit ruoat. Eli ravintolatasoisen valmiin ruuan ruokakauppaan.”

Remontin yhteydessä paikalle nousivat myös sushibaari ja leipomo.
”Ostettavaa riittää monelle, mutta saarekkeen sisältöä kehitetään koko ajan”, Piiroinen vielä lisää.

”Asiakasomistajamme voivat luottaa siihen, että Prismassa asiointi on aina helppoa.”

Brändistrategia kuntoon

S-ryhmän Prisma-konsepti oli 18. arvostetuin brändi Taloustutkimuksen tänä vuonna tekemässä Brändien arvostus -tutkimuksessa.

Vaikka ketjuohjaus on vahvasti läsnä Prismojen ilmeessä, Jarmo Piiroisen mukaan Riihimäen Prismalla on paljon päätäntävaltaa paikallisella tasolla, ja yhteistyö Hämeenmaan Osuuskaupan kanssa toimi hyvin.

”Kaikki ideat eivät tietenkään mene läpi, eikä tarvitsekaan, mutta kaikesta voidaan keskustella hyvässä hengessä. Hämeenmaassa ollaan myötämielisiä uusiin ajatuksiin, havaintoihin ja kokemuksiin. Ja jos tehdään uutta rohkeasti ja kokeilu menee metsään, niin meillä on uskallusta myös perääntyä”, hän lisää.

Yhteistyö toimii niin ikään SOK:n ja alueosuuskauppojen välillä.

Riihimäen Prisman sushibaarissa riittää valinnanvaraa.

”Konseptia tehdään ketjuohjauksen kautta, mutta samaan aikaan on todella tärkeää, ettei töitä tehdä työpöydän takaa, vaan yhdessä alueosuuskaupan kanssa”, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho sanoo.

Prisman brändistrategia rakentuu Päällysahon mukaan muutamalle perusasialle. Ensinnäkin asioinnin tulee olla helppoa. Prisma sai alkunsa 1970-luvun alussa Jyväskylän Seppälästä. Tuolloin hypermarketit lähtivät muokkaamaan kaupan muutosta, ja asioinnin helppoudesta tuli yksi päivittäistavarakaupan kulmakivistä.

”Meidän asiakasomistajamme voivat edelleen luottaa siihen, että Prismassa asiointi on aina helppoa”, Päällysaho korostaa. Helppous pätee niin saavutettavuuteen kulkuvälinein kuin sisäkiertoon itse kaupassa. Nykypäivänä verkkokauppa ja sen monipuolinen tarjonta kytkeytyy tähän ajatukseen saavutettavuudesta.

Aina kun avataan uusi myymälä, mietitään , mitä uusia toimintamalleja voisimme ottaa käyttöön”, Sampo Päällysaho sanoo.

Toisekseen Prisman brändiin liittyy vahvasti hintapositio ja edullisuus.

”On tosi tärkeää, että tänä päivänä viestitään Prisman olevan ’yhtä halpa kuin halvin’”, Päällysaho painottaa. Tämän lisäksi strategiaan kuuluu, että Prismasta saa kaiken, mitä tarvitsee. Se on yhden pysäkin kauppa – asiakkaan ei siis tarvitse mennä muualle käynnin jälkeen.

Prismojen visuaalinen ilme on muuttunut huomattavasti yrityksen alkuaikoihin verrattuna ja sitä myös kehitetään jatkuvasti. Keskeisessä roolissa ovat jo mainitut vihreän sävyt – monotonisesta vihreästä on siirrytty pois jo kauan aikaa sitten.

”Siellä on hedelmät ja vihannekset kalusteineen, kohdevalaisimineen. Se on paljon muuta kuin pelkistetty myymälämiljöö. Yhtä lailla Prismoissa on koivuviilua ja elementtejä, jotka tekevät kokemuksesta mieluisen. Aina kun avataan uusi myymälä, mietitään mihin on päästy edellisissä ja testataan, mitä uusia toimintamalleja voisimme ottaa käyttöön”, Päällysaho valottaa.

Konsepti siis elää koko ajan ja nojaa eteenpäin. Riihimäen Prisman johtaja Jarmo Piiroinen tuo tämän seikan esiin kertoessaan Lahden Launeella päivitettävästä Prismasta.

”Riihimäen Prisma on vasta uudistettu, ja jo nyt Launeelle tulee konseptista uusia ideoita, joita ei vielä pari vuotta sitten oltu ajateltu. Siitä syystä ihan samannäköisiä Prismoja ei juuri olekaan”, Piiroinen lisää.

Hyllyjen takaiset seinät tuovat väriloistoa ja pirteyttä ostoskokemukseen.

Painoarvoa paikallisuuteen

Paikallisuus on Prismalle tärkeää monella eri tavalla. Alueelliset osuuskaupat ovat asiakkaiden omistamia. Brändi puolestaan rakentuu omistajien kautta, jotka osallistuvat päätöksentekoon.

Osuustoiminta liittyy Prisman kohdalla vahvasti yhteiskuntavastuullisuuteen, oman lähialueen tukemiseen, investointeihin ja palveluiden ylläpitämiseen. Totta kai rahalliset hyödyt ja bonukset tai ylijäämän palautukset ovat myös merkittäviä osuustoiminnan hyötyjä. Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto kertoo, kuinka viime vuonna Hämeenmaa lanseerasi uuden brändin ”HämeenOmaa”.

Sen tarkoituksena on nostaa paikallisia tuotteita ja tuottajia, mutta myös paikallisen henkilöstön osaamista esiin.

”Ylipäätään sitä, mitä tällä alueella tapahtuu, on haluttu tuoda esille”, Vormisto jatkaa.

Paikallisuudesta kertoo myös uusien tuotteiden suunnittelu alueellisten pien- ja keskisuurten yrittäjien kanssa. Monet näistä yhteistyökumppaneista ovat innovoineet kasvipohjaisia puolivalmisteita. Johtaja Päällysahon mukaan, he ovatkin ajan hermolla.

Jarkko Lampisen mukaan kalatiskin suosituin tuote on ehdottomasti lohifile.

”Prisman laaja valikoima ja edulliset hinnat nostavat ostoskorin kokoa.”

Pandemia ja uudet tuulet

Toimitusjohtaja Vormisto kertoo, että marketkauppa tuottaa kaksi kolmannesta Hämeenmaan liikevaihdosta ja Prisman osuus on siitä 40 prosenttia.

”Volyymi on niin paljon isompi Prismassa. Samoin Prisman laaja valikoima ja edulliset hinnat nostavat ostoskorin kokoa. Kaikista Prismoistamme löytyy myös ruokatori aika isosti tehtynä. Lisäksi myynti usein painottuu niin, että viikonloppuisin tullaan isompaan kauppaan ostoksille”, Vormisto selittää Prisman korkeaa osuutta Hämeenmaan liikevaihdosta.

Viimeisen parin vuoden aikana Prismojen tulos on jatkanut kasvua, saavuttaen 10 prosentin kasvun tämän vuoden alkupuolella.

”Ihan ensimmäisenä voi sanoa, että henkilöstö on tehnyt erinomaisen hyvää työtä. Taustalla on tietysti myös koronatilanne, joka on lisäksi auttanut myynnin kasvua”

Etätyöt ja mökkiliikenne ovat nekin olleet Prisman myynnille hyväksi.

Vaikka pandemia toi kovia haasteita varsinkin matkailu- ja ravintolapalveluiden puolelle, Hämeenmaa pystyi nopeasti sopeuttamaan toimintaa ja esimerkiksi siirtämään henkilöstöä marketkauppoihin, jolloin negatiiviset vaikutukset työntekijöihin saatiin minimoitua.

Hämeenmaa jakoi pandemian aikana myös henkilöstölleen ylimääräisiä tulospalkkioita 2,5 miljoonan euron edestä. Tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset.

”Kun rajoitukset poistuvat, alkaa hotelli- ja muu matkailutoiminta taas vetää”, Vormisto kertoo.

S-ryhmä on jatkanut investointejaan ja uudistanut liikkeitään pandemian aikana. Päivittäistavarakaupan johtaja Päällysaho kertoo investointien tuoneen töitä S-ryhmän omille työntekijöille, mutta myös laajemmin paikallisille toimijoille. Osuuskauppa Hämeenmaan Vormisto on samoilla linjoilla.

”Maailma näytti synkältä ja halusimme näyttää, että täällä tehdään myös investointeja”, hän kertoo. Aiemmin mainittu paikallisuus ja osuustoiminnan perusarvot ovat investoinneissakin siis läsnä.

Keräilijät täyttävät noutopisteiden luukut seinän toiselta puolelta.

Pandemian aikana asiakkaiden ostoskäyttäytyminenkin on muuttunut. Nettikaupan käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja kauppojen on täytynyt mukautua muutokseen. Riihimäen Prismaan lisättiin kahden vuoden takaisen remontin yhteydessä noutopiste, johon asiakas voi tehdä tilauksen, sopia noutoajan ja vaikka kotimatkalla hakea ostoksensa koodia vastaan.

Järjestelmä on kuin tehty pandemiaa ajatellen – asiakkaan ei tarvitse mennä muiden lähelle hakiessaan ostoksia. Laura Rissanen noutopisteeltä kertoo, että pandemian nostaneen ehdottomasti kiinnostusta palvelun käyttöön, ja kiirettä on työntekijöilläkin pitänyt.

”Työntekijöitä tarvittiin, kun kerättävää oli niin paljon”, Jarmo Piiroinen säestää.
Tämän lisäksi perinteisemmän nettikaupan, eli kotiinkuljetuksen tai postituksen, määrät ovat lisääntyneet. Muutos oli jo tapahtumassa, mutta korona nopeutti sitä.

”Edellisinä vuosikymmeninä ei ollut verkkokauppaa, mutta siihen aikaan kauppa-autot hoitivat verkkokaupan tehtäviä ja ajoivat tuotteita lähemmäs asiakasta”, kertoo puolestaan Sampo Päällysaho pilke silmäkulmassa.

Left Menu Icon
Right Menu Icon