Osuuskaupan suurin vahvuus on sitoutuneissa asiakasomistajissa ja työntekijöissä. Kun luottamus pelaa molempiin suuntiin, on hyvä pitkäjänteisesti kehittää toimintaa asiakasta palvelevaksi ja tehokkaaksi.
Näin sanoo Osuustoimintakeskus Pellervon tuore valtuuskunnan varapuheenjohtaja Jussi Suomaa, joka on myös Osuuskauppa Hämeenmaan hallituksen jäsen.
”Osuustoiminta-sanalla on joidenkin mielestä hieman vanhanaikainen kaiku, mutta eihän yritysmuoto menestystä haittaa. Toimivat palvelut sen ratkaisevat”, toteaa Suomaa.
Hämeenmaa on paikallinen toimija, joka työllistää lähes 3000 kanta- ja päijäthämäläistä. 21 kunnan alueella toimivalla osuuskaupalla on asiakasomistajia jo 160 000 ja yli 100 toimipaikkaa.
”Osuuskunnat katsovat yli kvartaalin ja kantavat vastuuta toimialueensa palveluista pitkäjänteisesti. Tämä erottaa ne pörssiyhtiöistä.”
Osuustoiminnan merkitys on elintarvikeketjussa jo markkinaosuuksien pohjalta valtava. Monessa kirkonkylässä osuuskauppa on ainoa ruuan myyjä, eikä moni pienempi tila saisi tuotteistaan kummoistakaan hintaa ilman osuusmeijerin tai -teurastamon toimintaperiaatteita.
Kauppaan kohdistuvaa kritiikin kovuutta käydyssä ”halpuutuskeskustelussa” Jussi Suomaa ihmettelee.
”Vapaassa maassa kuluttaja päättää ihan itse mitä ostaa, ei kauppa. Silti kauppaa syytetään, kun se on iso. Moniko ostaisi kalliimpaa juustoa, ellei kotimaista vaihtoehtoa olisi kuluttajaystävälliseen hintaan? Epäilen, että heistä useimmat valitsisivat tuontijuuston tai sen toisen edullisen kaupan. Osuuskaupan myymästä ruuasta on kuitenkin 80 prosenttia kotimaista.”
”Osuuskunnat katsovat yli kvartaalin ja kantavat vastuuta toimialueensa palveluista pitkäjänteisesti.”
Osuustoiminnan syntysijoilla
Suomaa on koulutukseltaan agronomi ja ammatiltaan maatalousyrittäjä. Hän edustaa neljättä sukupolvea Hattulan Ihalemmessä sijaitsevan tilan isäntänä. Tilanpidon Suomaa aloitti vuonna 1990 toisen opiskeluvuotensa aikana.
”Moni on Parolannummella varusmiehenä ollessaan käynyt Lehijärven lenkillä meidän tiellämme”, Suomaa naurahtaa.
Tilan tärkein viljelykasvi on herukka, jota viljellään reilun kymmenen hehtaarin alalla. Lisäksi on leipäviljaa ja mallasohraa. Vaimon apua ja lisätyövoimaa päätoiminen viljelijä tarvitsee lähinnä sadonkorjuun aikaan.
Osuustoimintaan Jussi Suomaa kasvoi sisään pienestä pitäen. Ruokaostokset hoidettiin enimmäkseen osuuskaupassa.
”Isä teki työuransa osuuspankilla, äitini oli silloisen Etelä-Hämeen Osuuskaupan (EHO) edustajistossa, ja hänen äitinsäkin oli ollut asiakastoimikunnassa. Kerran tai kaksi isä vei minut ajamaan Gebhardin kiveltä ruohot, kun kunta ei ollut asiasta huolehtinut.”
Kyse on Hannes Gebhardin muistomerkistä, joka sijaitsee Hattulassa lähellä panssarimuseota ja Lehijärveä. Muistomerkki on pystytetty Gebhardin ja kansakoulujen tarkastaja Mikael Soinisen kunniaksi, jotka Hattulassa lomaillessaan loivat perustan myös suomalaiselle osuustoiminnalle 1800-luvun lopulla.
Keskustelu on myöhemmin ikuistettu taiteilija Albert Gebhardin maalaukseen Osuustoiminnan syntysanat, joka on esillä Osuustoimintakeskus Pellervossa Simonkadulta.
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyys ja Tapiolan vakuutukset tulivat Suomaalle luonnollisena osana tilakauppaa.
Suomaan nykyiset vastuut ovat hänen mukaansa melkein aina taustalla ajatuksissa.
”Maatalousyrittäjänä ei kello yleensä rajoita tekemisiä, mikä helpottaa yhteen sovittamista. Joskus on tietysti hankala sopeutua aikatauluihin, kun huhtikuun puolivälissä alkavat peltotyöt.”
Jaksamiselle on tärkeää saada ajatukset välillä täysin muuhun. Siinä metsästys ja erityisesti pohjoisen lintureissut toimivat hyvin.
HUOM! Jussi Suomaan haastattelu on ilmestynyt Osuustoiminta-lehdessä 3 / 2019. Juttua on päivitetty mm. luottamustehtävien osalta.
