Professori Matti Muhos: Mikroyrittäjyyden trendit ja epätrendit

Jaa artikkeli

Vaan mikä olikaan mikroyritys? EU-harmonisoituna ja yksinkertaistettuna sellainen, joka työllistää alle 10 henkilöä ja sen liikevaihto tai taseen loppusumma on alle kaksi miljoonaa euroa. Tytäryrityksiä ei lasketa.

Mikroyrityksiä on 94 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä, ja niissä on 24 prosenttia työpaikoista.

Kerttu Saalasti oli opetusministerinä, kun Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958. Tätä pidetään jopa parhaiten onnistuneena aluepoliittisena tekona.

”Saalasti oli presidentti Kyösti Kallion tytär, joten instituutilla on side myös aluekehitykseen, maaseutuun ja osuustoimintaan”, valaisee professori Matti Muhos.

Trendit

Muhos nostaa esiin seitsemän yritystoiminnan trendiä:

Yritysverkostot. Itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien määrä on kasvanut. Tätä on katsottu usein negatiivisessa sävyssä. Ilmiöllä on myös toinen puoli. Ihmiset toimivat usein yritysverkostoissa, joiden kautta he työllistyvät ja työllistävät myös muita.

Viennin kynnys alentunut. Kapea tuote­idea voi riittää, kun on laaja asiakaskunta. Kun tuotteet voidaan saada tarjolle globaaleille alustoille pienillä kustannuksilla ympäri maailmaa.

Esimerkkinä Muhos mainitsee suomalaisen kolmen henkilön laitevalmistajan, joka sai tuotteensa Youtuben kautta tunnetuksi ja paljon yhteydenottoja ulkomaita myöten.

Kolme henkilöä koordinoi koko toimitusverkostoaan suunnittelusta loppukäyttäjään.

Alustatalous mahdollistaa kasvun. Esimerkiksi ohjelmoija voi ostaa koodinpätkää alihankintana maailmalta tai valokuvaaja kuvankäsittelyä aamuksi – aikaeron hyödyntäen – toiselta puolelta maapalloa.

Joukkoistaminen. Idealle hankitaan joukkorahoituksen avulla rahoitus ennen kuin tuote tai palvelu on loppuun saakka suunniteltu. Kun riskirahaa löytyy, hyvä idea voi mennä vauhdilla eteenpäin.

Kestävyys ja vastuullisuus. Kestävyyden ja vastuullisuuden nostaminen kilpailueduksi on luontainen nykyisten tuotantotapojen haastaja. Isot toimijat ovat hyviä tekemään samaa tuotetta tai palvelua nopeammin, tehokkaammin ja halvemmalla. Uusi yritys ajattelee uusiksi ja tuo uusia tapoja toimia esimerkiksi vihreään siirtymään.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia ongelmia. Toiminnan ytimessä ovat arvot, eettisyys ja yhteiskunnallinen hyvä. Tämä on toisaalta uusi ja mielenkiintoinen tapa rakentaa yritystä, mutta toisaalta se on tuttu ajatus osuustoiminnasta.

Osa-aikainen yrittäjyys. Yleistymässä on myös osa-aikainen yritystoimintana muun työn ohella. Tämä ilmenee usein kevytyrittäjyytenä. Harrastuksesta saattaa näin kehkeytyä ammatti.

Epätrendit

Matti Muhoksen esiin nostamat epätrendit ovat puolestaan kehityskulkuja, jotka muodostavat pullonkauloja yritystoiminnan kehittymiseen.

Ennen koronaa mikroyritysten työllistävyyden lasku oli tosiasia useamman vuoden ajan. Niiden perustamisaktiivuus on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna paljon matalampi kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

”Tarvitsemme innovaatiota ja yritysyhteistyötä, kansainvälistä vuorovaikutusta ja parhaiden käytäntöjen imemistä.”
Tarvitaan rohkeutta kokeilla. Suomalaisen mentaliteetin mukaan kaiken pitää mennä kerralla oikein. Ehkä kuitenkin vasta yrittäjän viides yritys menestyy. ”Jos Suomessa epäonnistuu, monet menevät Viroon onnistumaan”, Muhos tiivistää.

Yritystoiminnan jatkajien löytäminen on usein työlästä. Elinvoimaisella yrityksellä ovat sidosryhmät valmiina. Niiden uudistaminen ja kehittäminen on yleensä helpompaa kuin täysin uuden yrityksen aloittaminen.

Pienillä kotimarkkinoilla toimivat erikoistuneet yritykset tarvitsevat vientiä. Julkisen vallan järjestämät viennin työkalut on tehty mikroyrityksiä suuremmille yrityksille. Mikroyritykset tarvitsisivat konkreettista apua, jotta saataisiin syntymään vaikkapa ensimmäinen ja nopea vientikauppa!

”Tarvitsemme ikansainvälistä vuorovaikutusta ja parhaiden käytäntöjen imemistä.”

Myöskään pankkijärjestelmän kehitys ei aina tue mikroyritysten kehitystä. Pankkisääntely rajaa luotonsaantia juuri niissä yrityksissä silloin kun sitä tarvittaisiin starttimoottoriksi kasvuun.

”Suomessa tehdään paljon yrittäjyyskasvatustyötä ja nuorilla on yrittämishaluja. Silti perustamisaktiivisuus ei ole vastaavasti kasvanut. Kulttuurimuutos on hidasta ja yrittäjyysnarratiivikin korostaa riskejä. Lähipiirin tulisi kannustaa yrittämishaluista”, Muhos muistuttaa lopuksi.

Left Menu Icon
Right Menu Icon