Brändinä savolainen lupsakkuus

”Eilissäpäevänä ol meijjän virmassa iha paska päevä.” Näin alkaa huonoista uutisista kertova Osuuskunta Maitomaan lehdistötiedote. Suonenjoella Savon sydämessä sijaitseva meijeri on tehnyt savolaisesta lupsakkuudesta johtotähtensä.

Teksti Anna Kujala | Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen
Jaa artikkeli

Osuuskunta Maitomaassa savolaisuus näkyy ulospäin suunnatussa viestinnässä ja mainonnassa esimerkiksi savon murteena, mutta myös yrityksen sisällä lupsakkaana asenteena.

”Savolaisuus on erikoinen elämäntapa, meitähän pidetään vääräleukoina. Lupsakkuus… Miten sen sanan selittäisi. Se ei tarkoita laiskuutta, vaan enemmänkin sellaista rennompaa otetta. Vastoinkäymisiäkin voi keventää huumorilla. Hätäkö tässä elläessä, eijoo vilun eikä nälän puutetta”, Maitomaan hallituksen puheenjohtaja Jaana Häkkinen selittää.

Tämä asenne näkyy meijerilläkin.

”Meillä on hallinnossa hyvä yhteishenki, jonka voimalla käsittelemme pitkälle kantavia ja vaikeitakin asioita kokouksissa.”

Häkkinen pyörittää 130 lypsävän ja kahden robotin maitotilaa Kangasniemellä puolisonsa ja lastensa kanssa. Hän tuli valituksi Maitomaan hallitukseen ensimmäisen kerran vuonna 2012, ja on nyt toista vuotta sen puheenjohtajana.

”Meijeri on ollut mukana monenlaisissa kuvioissa. Olemme olleet osa Valioa ja tehneet yhteistyötä Ingmanin kanssa. Välillä on käyty taistelua olemassaolosta, mutta myös pystytty kehittymään ja uudistumaan. Itsenäisenä meijerinä on toimittu vuodesta 2011”, Häkkinen kertoo.

Itsenäisenä meijerinä toimimista on edesauttanut omistajien keskuudessa vahvasti elävä osuuskunta-aate.

”Meidän pienessä osuuskunnassamme yksittäinen tuottaja saa äänensä kuuluviin. Hallinnossa istuviakin on helppo lähestyä, kun kaikki jollain tasolla tietävät toisistaan. Vuosien varrella olemme laajentuneet maantieteellisesti, mutta yhteen hiileen puhaltaminen hankalinakin aikoina on ollut tosi vahva.”

Toimitusjohtaja Markku Iivonen Juustolassa raejuuston
pakkaaja Elina Korhosen juttusilla.

Perinteitä ja uutta

Perinteisten maitotuotteiden rinnalla Maitomaalla valmistetaan esimerkiksi kaurajuomatuotteita.

”Omistajat ovat maidontuottajia, joten maidon jalostaminen on keskiössä. Vastakkainasettelua ei ole, vaikka meijerillä jalostetaan myös muita raaka-aineita, varsinkin kun niille soveltuvat samat prosessointilaitteet. Myös muilla tuotteilla kuin maitojalosteilla tuodaan omistajille lisäarvoa”, toimitusjohtaja – tai siis ”piätirehtööri” – Markku Iivonen toteaa.

Lisäksi sopimusvalmistustuotteet, kuten Olville valmistettavat Teho Sport -palautusjuomat ja kaupan omat merkit Lidlille, ovat tärkeä osa meijerin toimintaa.

”Välillä on käyty taistelua olemassaolosta, mutta myös pystytty kehittymään.”

Yrityksen päämarkkina on kotimaassa, mutta vientiä on omasta takaa ja yhteistyökumppanien toimesta.

Esimerkiksi Lidl on vienyt Maitomaan valmistamia tuotteita useampaan Euroopan maahan. Maitomaa on puolestaan vienyt tuotteitaan myös Euroopan ulkopuolelle, kuten Saudi-Arabiaan.

Viennissä savolaisuutta ei korosteta. Vaakakupissa painavat silloin yrityksen muut arvot, kuten todennettu hiilijalanjälki ja tuotantoeläinten hyvinvointi.

”Meillä on laskettu hiilijalanjälki koko ketjulle purkkiin asti, mukaan lukien maidontuotannon maankäyttö ja turvepellot. Kaikki maitotilat ovat myös mukana eurooppalaisessa eläinten hyvinvoinnin mittausjärjestelmässä Welfare Quality -sertifikaatilla”, Iivonen mainitsee.

Suuri, mutta silti pieni

Maitomaa on Suomen kolmanneksi suurin meijeri.

Vaikka kaupassa on metreittäin maitopurkkeja rivissä, Iivonen uskoo kotimaassakin löytyvän jonkinlaisia mahdollisuuksia erottautua ihan tavallisessa kevytmaidossa, jos onnistuu osumaan tämän hetken trendeihin.

Idea savolaisuuden korostamisesta erottautumistekijänä syntyi viitisen vuotta sitten, kun yrityksessä mietittiin Maitomaan vahvuuksia.

”Meillä on vielä työtä, jotta tuotteemme olisivat isomman porukan tuntemia. Savolaisuus on onnistunut erottautumistekijä, sillä on fanikunta olemassa, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on toisesta polvesta lähtien paljon savolaistaustaisia”, sanoo Iivonen.

Uteliaisuus, yksi yrityksen arvoista, on Iivosen mukaan hieno savolainen ominaisuus, joka vie kehitystä koko ajan eteenpäin. Vuosien saatossa meijeri on esimerkiksi lanseerannut yömaidon eli maidon, jossa on tavanomaista enemmän melatoniinia, ja alumiinittoman voikääreen.

”Tuotekehityksessä meillä ei ole yhtä isoja resursseja kuin suurilla yrityksillä, mutta etunamme on ketteryys. Uudet ideat täytyy myydä vain pienen organisaatiomme sisällä ilman monta väliporrasta – tuotekehittäjän esimies olen minä”, Iivonen toteaa.

Meijerituotteiden markkinatilanne on perinteikkään tiukka. Nestemaidon kulutus laskee, maitotiloja lopettaa, ja koko maataloustuotanto on kustannuskriisissä. Sota Ukrainassa sekä epävarmuus meijerituotteiden tilanteesta Euroopassa luovat lisää epävarmuutta.

”Yksi arvoistamme on kestävyys. Meijeri on jalostanut maitoa jo 107 vuotta, ja toimintaa kehitetään niin, että se on kestävällä pohjalla myös seuraavat 107 vuotta, Markku Iivonen sanoo.
Tai savolaisittain: ”Anna kaekkes vuan elä periks”.

Left Menu Icon
Right Menu Icon