Tyyntä myrskyn edellä… mutta 2021 meni pelättyä paremmin

Jaa artikkeli

Vuosi sitten ennustimme pilvistä tai korkeintaan puolipilvistä melkein kaikille toimialoille – vain metsän sijoitimme auringon alle.

Odotimme korkotason nousun, pandemian jatkumisen ja kansainvälisen kehityksen heikentävän talousnäkymiä. Toisin kävi. Yritykset saivat jatkoaikaa vahvistumiselle. Finanssi- ja sijoitusalan osuuskuntien sekä keskinäisten yhtiöiden viime vuoden hyvän tuloksen suurin selittäjä on pörssikurssien nousu.

Metsäteollisuusyrityksemme nauttivat poikkeuksellisen hyvästä kysyntä-tarjontatilanteesta, jonka loppu ei ole edes näköpiirissä. Ruuan tuottajilla ja näiden osuuskunnilla riittää haasteita.

Kasvua myös osuuskunnille – Metsä, Valio, Tradeka, SEO, BLC

Kasvu on perinteisesti ollut osuustoiminnallisille yrityksille toissijainen tavoite verrattuna kannattavuuteen ja vähävelkaisuuteen. Metsäliitolle, osuuspankeille ja S-ryhmälle kasvu on ollut julkilausuttu tavoite ja investoinnit sen mukaisia. Mutta eri syistä kasvutavoitteissa ei ole viime vuosina onnistuttu.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä on takuulla helpottunut, kun liikevaihto kääntyi kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen reippaaseen nousuun (+19 %), ja kannattavuuskin nousi metsäjättien sarjassa ykköseksi.

TE500-julkaisussa Metsän liikevaihtokasvulla ei tosin vielä pääse sadan suurimman kasvajan joukkoon, johon osuuskunnista ylsivät SEO (+42%) ja Tradeka (+30%). Arto Viljanen ja Perttu Puro voivat olla ainakin osatyytyväisiä viime vuoteen.

Nopea kasvu orgaanisesti, omia voimia vähitellen lisäten ja investoiden on melkein mahdoton tehtävä muille kuin vasta aloittaneille yrityksille. Kasvu muita alan yrityksiä ostamalla on todennäköisempi tie – mutta samalla vaarallisempi.

Aiempaa useampi osuuskunta on nyt tehnyt yritysostoja, mikä kertoo riskinottohalun ja strategian muutoksista.

 

”Nopea kasvu orgaanisesti on melkein mahdoton tehtävä muille kuin vasta aloittaneille yrityksille.”

Tradeka sijoitusosuuskuntana on tehnyt enemmistösijoituksia yrityksiin jo vuosia. Valio suurten ja BLC Savonlinnasta pienten osuustoiminnallisten yritysten sarjassa olivat viime vuoden yllättäjiä yritysostajina. BLC toimitusjohtajansa Hannu Väänäsen johdolla enemmän kuin kaksinkertaisti liikevaihtonsa turvaliiketoiminnan yritysostolla.

Valio teki ison loikan ostamalla Heinon Tukun ja teki aiesopimuksen lantabiokaasutuotannosta St1:n kanssa sekä onnistui saamaan Mandatumilta vähemmistösijoituksen yhtiöittämälleen Oddly Good™ -liiketoiminnalle. Reipasta menoa, onnea Vesa Kaunisto ja Annikka Hurme: kasvu ja kannattavuus pysyivät tasolla, joka takasi lähes 50 prosentin omavaraisuuden.

Yritysostojen painottuminen osuuskunnan kasvupolulla edellyttää paitsi huolellista riskiarviointia ja seurantaa myös selkeää omistajastrategiaa. BLC-konserni sanoo nyt toimintakertomuksessaan pyrkivänsä ”toiminnallaan varmistamaan omavaraisuutensa ja parantamaan sitä tulevaisuudessa”.

Ihan ok, kunhan se saavutetaan kannattavan kasvun kautta. Konsernin omavaraisuusaste oli ennen yritysostoja 70 prosenttia ja vuoden 2021 lopussa 43 prosenttia. Ei aihetta paniikkiin.

Osuuskunnille rahoitusta pörssistä – KPY, Arvo

Osuuskunnat eivät tähän saakka ole voineet saada suoraan riskirahoitusta samalla tavalla kuin osakeyhtiöt. Tuotto-osuussijoitukset jäseniltä ovat olleet yksi keino saada lisärahoitusta esim. OP Ryhmälle ja Tradekalle.

Myös Metsäliitto on viime vuosina saanut noin 100 miljoonaa per vuosi lisää oman pääoman ehtoista rahoitusta jäseniltään, kun nämä jättävät osan metsäkaupparahoista korkosijoitukseksi osuuskuntaan.

Jäsenten näkökulmasta tällaiset sijoitukset ovat olleet korkoa antavia, irtisanottavissa olevia ja talletukseen verrattavia, ei riskisijoituksia, joita osuuskunta voisi käyttää investointien rahoittamiseen. Investoinnit osuuskunta on voinut käytännössä rahoittaa vain tekemällä voittoa tai ottamalla velkaa.

Liha-alan osuuskuntien käyttämä tapa hyödyntää pörssiä oli Atrian ja HKScanin listauttaminen osakeyhtiöinä, jotka saivat uusia vähemmistöosakkaita ja niiden mukana rahoitusta. Kätevää, mutta lopputuloksena meillä on liha-alan ketju, jossa on niukasti tai kehnosti kannattavat osakeyhtiöt ja vakavaraiset tuottajaosuuskunnat, mutta ahdingossa olevat lihantuottajat.

Osuuskunta KPY:n ja Sijoitusosuuskunta Arvon esille nostamana näyttää siltä, että halutessaan osuuskunta voi jatkossa saada pörssissä noteerauksen omalle osuudelleen tai osuuskunnan osakkeelle.

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorin Timo Rothoviuksen mukaan pörssinoteeratut osuuskunnat voivat olla sijoittajan kannalta kiinnostavia, koska ”osuuskunnat ovat todella varakkaita verrattuna siihen, mikä on yhden osuuden arvo”.

Suoraan sanottuna osuuskunnissa on siis piileviä arvoja, jotka Arvo ja sen toimitusjohtaja Jari Pirinen haluavat saada avoimemmin esille. Reilu peli. Tulee olemaan hienoa nähdä, millaista on pörssilistautuneen osuuskunnan viestintäkäytäntö.

”Investoinnit osuuskunta on voinut käytännössä rahoittaa vain tekemällä voittoa tai ottamalla velkaa.”

KPY-konsernin pörssisuunnitelman taustalla on puolestaan erityisesti tarve saada kanavoitua riskirahoitusta osuuskunnan kautta erilaisiin vähemmistösijoituksiin, joita KPY tulee tekemään ilmoituksensa mukaan arvopohjaisesti, vastuullisesti ja kestävästi.

Toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen on pannut tuulemaan jo ennen listautumista hankkimalla vähemmistöosuuksia keskisuurissa eri toimialojen yrityksissä kuten Enersense ja Gebwell – viimeksi mainittuun tuli omistajaksi myös LähiTapiola.

Se ei tarvitse mitään pörssistä, mutta vuosi 2021 oli sille uusien strategisten linjausten aikaa uuden pääjohtajan Juha Koposen johdolla.

Kasvu ja kannattavuus paranivat erityisesti sijoitustuottojen ansiosta ja varainhoitoon satsattiin erityisen paljon.

Inflaatiosta apu ruuantuottajille ja näiden yrityksille?

Ruuantuottajat ja heidän omistamansa maito-, liha- ja vilja-alan yritykset näyttävät saaneen ensimmäisenä osumaa, kun energian ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat äkkiä vuoden 2021 lopulta alkaen.

Valio, Atria, HKScan ja Raisio selvisivät viime vuodesta vielä kohtuullisen hyvin, mutta tälle vuodelle epävarmuustekijöitä on kertynyt kasapäin. Inflaatio-oloissa kaikki hinnat – myös pitkien kuljetusmatkojen tuonnin – tulevat nousemaan.

Investointien myötä parantunut tuottavuus, kotimaisen ruuan arvostuksen nousu kriisiaikana ja vääjäämättä tulevat hinnankorotukset voivat yhdessä enemmänkin kuin palauttaa menetettyä kannattavuutta.

Venäjältä poistuminen tosin nakertaa tilapäisesti kasvua ja kannattavuutta.

Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn osasi ennakoida ja lopetti teollisen tuotannon Venäjällä jo 2021 toukokuussa ja luontevista syistä: toiminta kun oli tappiollista.

S-ryhmään kääntyvät nyt monen katseet. Inflaatio ja halpuuttaminen sopivat huonosti yhteen. Toisaalta hinta tulee pysymään yhtenä keskeisenä kilpailutekijänä.

SOK:n pääjohtajana viime vuonna aloittanut Hannu Krook joutui heti kovaan paikkaan, kun koronan piinaamat hotellit ja ravintolat pilasivat toisenkin vuoden tuloksen. Paikalliset osuuskaupat menestyivät vaihtelevasti. Inflaatio-oloissa hinnoittelun haasteet ja mahdollisuudet kasvavat.

Metsän ja ruuan kestävyyttä koetellaan

Kotimaisista liha- ja maitotaloista sekä metsänjalostajista on markkinoiden, sijoittajien ja EU:n paineessa muotoutumassa kestävien juoma-, ruoka- ja puupohjaisten elämysten tarjoajia.

Vuoden 2021 toimintakertomuksissa kestävyyteen, vastuullisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvä kehittymisen esittely on saanut paljon aiempaa suuremman arvon.

Ruuan tuottajat pyrkivät kilvan vähentämään tuotannon ympäristökuormitusta ja metsänjalostajat korvaamaan perinteisiä tuotteita luontoa vähemmän kuormittavilla puupohjaisilla ratkaisuilla. Metsäteollisuuden tehtävä vaikuttaa nyt helpommalta.

”Energiantuotanto on nyt monesta syystä kuuma toimiala.”

Metsä Group on saanut Äänekosken biotuotetehtaansa huippuiskuun ja Kemin samanlainen mutta vielä suurempi valmistunee taas oikeaan aikaan.

Toisaalta metsän jalostajia uhkaa EU:n paine rajoittaa metsien käyttöä. Kuinka paljon ja mihin käyttöön metsiä voidaan hakata, on kysymys, johon esitetään hyvin erilaisia tieteellisiä ja vähemmän tieteellisiä arvioita. Metsä Groupin kilpailijat tekevät jo ison osan sellustaan Etelä-Amerikassa. Riittääkö Metsälle jatkossa enää Suomi?

Energiantuotanto on nyt monesta syystä kuuma toimiala. Harmillista, että SEO:n lisäksi energia-alan suomalaisista osuuskunnista ei löydy kunnon kasvajia. Tarvetta ja markkinaa kyllä olisi. Katsokaa vaikka Ahvenanmaan

Energiaosuuskuntaa, joka teki tuulivoimalla huipputuloksen. Arvaan, että perästä kuuluu, vai mitä toimitusjohtajat Jylhän Sähköosuuskunta, Jukka Ylitalo ja Haukiputaan Sähköosuuskunta, Juha Sipola.

Pankkien ja vakuuttamisen riskit

Osuuspankkien fuusioitumiskehitys jatkuu, mutta ei ilman soraääniä. Euroopan keskuspankin kiristyvät vakavaraisuus- ja muut vaatimukset törmäävät osuuspankkien jäsenten tarpeisiin pitää pankki perinteisen paikallisena.

Paitsi osuuspankeissa, fuusioita tehdään myös muualla. Esimerkiksi pörssin kurssinousija Oma Säästöpankki osti hiljan Liedon Säästöpankin.

Joroisten Oma osuuskunta ymmärsi jo vuosia sitten myydä pankkiliiketoiminnan ja ottaa ison osan kauppahinnasta Oman Säästöpankin osakkeina.

Jäitä hattuun, hallituksen puheenjohtaja Kirsi Tarvainen ja toiminnanjohtaja Toni Kutvonen.

OP Ryhmän kasvu ja kannattavuus parani vuonna 2021, mutta CET1-vakavaraisuus laski edelleen vähän 18,4 prosenttiin ja tavoite (22 %) on yhä kauempana.

OP Ryhmän oman pääoman tuotto oli 6,6 prosenttia, mutta ilman OP-bonuksia se olisi ollut 7,8 prosenttia, mikä on hyvin lähellä tavoitetasoa.

Left Menu Icon
Right Menu Icon