Henkilövaali tukee osuustoiminnan ideaa

Sähköinen äänestäminen ja henkilövaali lähes tuplasivat äänestysaktiivisuuden Osuuskauppa Arinan edustajistovaaleissa 2014-22. 

Teksti Heikki Vuorela |  Kuva Harri Tarvainen
Jaa artikkeli

S-ryhmä päivitti osuuskauppojen mallisääntöjä 2015 niin, että edustajiston voi valita joko lista- tai suoralla henkilövaalilla. Pohjoissuomalainen Arina siirtyi henkilövaaliin 2018, toisena osuuskauppana savolaisen PeeÄssän jälkeen.

Kahden henkilövaalikerran jälkeen Arinassa ollaan tyytyväisiä uuteen vaalitapaan.

”Kannustan muitakin osuuskauppoja miettimään siirtymistä henkilövaaliin”, Arinan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Pasi Ruuskanen sanoo.

Henkilövaalit on käyty toistaiseksi kuudessa osuuskaupassa. Määrä kasvanee, sillä Ruuskasen mukaan kokemuksia on kyselty Arinastakin.

Ehdokkaat samalle viivalle

Listavaali ja vertausluvut ovat tuttuja monista vaaleista ja käytössä useissa osuuskaupoissakin, joskin ilman puoluetunnuksia. Henkilö- eli suoravaalissa ratkaisee vain kunkin ehdokkaan oma äänimäärä. Kansansuosikki ei vedä perässään muita.

”Kullekin aktiiviselle ja vaalikelpoiselle jäsenelle tarjotaan tasavertainen mahdollisuus asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi”, Ruuskanen sanoo.

”Uskon sen lisänneen etenkin aktiivisten jäsenten kiinnostusta osuuskaupassa vaikuttamiseen.”

Alueiden edustavuuden turvaamiseksi niille on Arinan vaaleissa oma ehdokaslista ja edustajapaikkoja jäsenmäärän mukaan.

Jäsenen vaikutusvalta korostuu

Suora henkilövaali toteuttaa Ruuskasen mukaan nimenomaan osuustoiminnan ideaa. Siksi sen mahdollistaminen tulikin esille S-ryhmässä.

”Suoravaali korostaa jäsenen roolia ja vaikutusvaltaa. Osuuskauppa on jäsenten, ei organisaatioiden yhteisö.”

Äänestysaktiivisuus ponkaisi Arinassa vanhan vaalitavan 17,5 prosentista ensin yli 1,5-kertaiseksi ja tänä vuonna 32,2 prosenttiin. Ääntään käytti 57 000 jäsentä. Ehdokkaita oli 200, ja 65 valitun äänimäärät olivat 903-267.

Vaalitavasta riippumatta Arinan edustajistossa on ollut naisenemmistö ja yli puolet valituista uusia.

Äänestysaktiivisuutta ovat lisänneet uusi vaalitapa, sähköinen äänestäminen, aktiivinen vaalitiedotus, vaalikone sekä ehdokkaiden ja osuuskaupan henkilökunnan aktiivisuus, Ruuskanen ja vaalikoordinaattori, viestinnän asiantuntija Hanna Pikkarainen arvioivat.

Sähköisesti annettiin tänä vuonna 42,5 prosenttia äänistä. Se ei ollut vain nuorten juttu: vanhin sähköisesti äänestänyt oli 98- ja postitse 101-vuotias.

Sähköisen äänestämisen helppoutta kiiteltiin. Silti myös postiäänien määrä kasvoi.

”En vielä luopuisi postiäänestyksestä”, Pikkarainen sanoo.

Joissakin osuuskaupoissa sähköinen äänestämismahdollisuus on siivittänyt 30 prosenttiin listavaalillakin, ja henkilövaalilla on jääty kymmeneen prosenttiin.

Henkilövaali näyttää lisänneen kiinnostusta äänestämiseen sellaisilla jäsenillä, jotka eivät perusta päätöstä ehdokkaan aktiivisuuteen politiikassa, Ruuskanen arvioi.

Ehdokasmäärä väheni

Ehdokasmäärä sen sijaan väheni, koska puolueet eivät enää aktiivisesti keränneet listoja. Tänä vuonna Arinan vaalissa ei ollut ehdolla paikallisia kansanedustajia. Se oli heidän oma valintansa; Ruuskanen korostaa, ettei aktiivisuus politiikassa ole suinkaan este.

”Vaalitavasta riippumatta osuuskauppatoiminta ei ole poliittista.”

Osuuskaupan hallintoon valitut poliitikot ovat herättäneet kautta aikain epäilyä osuuskaupan tarkoituksellisesta vaikuttamisesta. Ruuskasen havaintojen mukaan henkilövaali on vähentänyt tällaista keskustelua, johon ei hänen mukaansa ole muutenkaan perustetta.

”Vaalitavasta riippumatta osuuskauppatoiminta ei ole poliittista. Hallinnossa toimivat poliittisesti aktiiviset jäsenet ovat aina tarvittaessa jäävänneet itsensä kunnallisessa päätöksenteossa, kun on tehty osuuskauppaa koskevia päätöksiä.”

Osuuskauppavaaleissa valittu edustajisto valitsee nimeämisvaliokunnan ehdotuksesta hallintoneuvoston. Moni yllättyy, kun sen jäsenet eivät aina olekaan vaalissa menestyneitä, kuten kuntien hallintopaikoissa on totuttu.

Osuuskaupan hallintoneuvoston jäseniltä edellytetään riittävää hallinnollisten ja liiketaloudellisten asioiden tuntemusta. Moni heistä on ollut mukana edustajiston vaalissa, mutta se ei ole ehto, Pikkarainen selventää.

Vuodesta 2018 Arinan edustajiston kausi on aloitettu viikonlopun mittaisella perehdytyksellä. Varsinaisissa edustajiston kokouksissa pitäydytään sääntömääräisissä asioissa, mutta niiden perään järjestetään keskustelutilaisuus etukäteen ilmoitetusta teemasta. Jatkuvaan jäsenomistajahallinnon ja osuuskaupan johdon vuoropuheluun on sähköinen keskustelualusta.

Hallinnon jäsenillä on omasta toivomuksestaan vihreät liivit, joita he voivat pitää toivottaessaan jäsenet keskustelemaan osuuskaupasta vaikkapa kauppareissulla.

Perehdytyksestä, keskustelualustasta ja liiveistäkin on saatu todella myönteistä palautetta, Ruuskanen ja Pikkarainen kertovat.

Left Menu Icon
Right Menu Icon